Näkemistä, kokemista ja lukemista
Kävin paikallisten tuttavieni ja koulukaverini Mahan kanssa tutustumassa Tierra del Fuegon kansallispuistoon. Jonkinlainen tuttuuden tunne vaani ajatuksissani koko ajan. Kuin Suomessa olisin, vain pikkuisen vuorimaisemalla mukaillellen. No, olihan siellä toki ne ”maailmanlaidan junat ja postitoimistot”, jonne voi tehdä erillisen retken tai yhdistää kansallispuiston kanssa saman päivän ohjelmaan. Autolla ajelimme kohteesta toiseen ja siksi ehdimme neljässä…
Kurssikaverini koki aamuyöstä kummallisia. Värejä ja valoja ilmestyi näkökenttään, vaikka hän ei nähnyt unta, vaan oli hereillä. Opettajamme kertoi, että vastaavia kokemuksia oli ollut opiskelijoilla aiemminkin. En tiedä kuinka tieteellistä on, mutta opettaja arvelee ilmiön johtuvan nopeatempoisesta valon vaihtelusta. Aivot joutuvat koetukselle, kun valo päivän aikana vaihtelee jatkuvasti: pimeä, kirkas, pimeä. Niinhän se on täällä….
Torstaina sain vihdoin maksettua kahden viikon koulumaksun. Lähetin rahaa itselleni Western Unionin kautta. Hieno vinkki, jonka sain blogiani seuraavalta suomalaiselta, joka on hoidellut raha-asioita täällä Argentiinassa kesästä asti. Rahaongelmani alkoi siitä, kun koulusta kerrottiin, että maksu tulee suorittaa dollareissa. Viestin lukiessani olin jo Uruguayssa. Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa, olisin voinut nostaa Uruguayssa automaatista…
Opettaja puuttui heti kielenkäyttööni ensimmäisenä koulupäivänä. Kaksi viikkoa käyttänyt fuck-sanaa toistuvasti ja tiuhaan. Olen sujuvasti ottanut busseja, takseja ja vaikka mitä. Espanjassa coger tarkoittaa juuri noita, mutta täällä Argentiinassa coger on fuck. Moni muukin sana saa uuden merkityksen. Esimerkiksi jos joku kysyy, lähdetkö maidolle ”tomar la leche” Mummon, joka ei juo maitoa, ei kannata sen…
Välillä epäilen järkeäni, sillä olisi helpompaa maata kotona selällään sängyssä ja lukea kulttuurista ja katsella dokumentteja. Mutta kyllä se vaan niin on, että paikan päällä kaiken näkee selvemmin.Monenlaista on tullut vastaan täällä Argentiinassa. On liikuttavaa nähdä, miten paikalliset yrittävät tehdä kaikkensa auttaakseen turistin tolvanaa, joka ei älynnyt täyttää rintsikoitaan dollareilla ennen maahan tuloa. Joskus tuntuu,…
Aina sattuu ja tapahtuu, kun on reissussa. Täällä Argentiinassakin on ollut niin monta käännettä, että en edes jaksa ihmetellä sitä, että yhtäkkiä istun Ushuaissa Anitan ja Jorgen kotona illallisella keskustelemassa majavista ja kyttyrälohesta. Saavuin iltakuuden koneella Ushuaiaan. Laskeutuminen tänne Suomesta katsottuna maailman toiselle laidalle, etäisimpään nurkkaan oli niin hurja, että epäilen pystynkö enää astumaan lentokoneeseen….
Joka puolella näkyy italialaisia ravintoloita. Sille lienee selityksenä muinoinen maahanmuutto. Italialainen perustaa nopeasti ravintolan, samalla tavalla kuin suomalainen pykää saunan, paikkaan johon muuttaa. Pitsat ja avauskuvassa esiintyvät empanadat ovat suosittuja pikkupaloja. Monenlaista tuli syötyä Buenos Airesissa, mutta nämä seuraavat tulevat päällimmäisenä mieleen. Kaikki paitsi Tortoni, sijaitsevat Balvaneran alueella. Ravintola Tifosissa kahdella kielellä Söin Tifosissa varmaan…
Toivottavasti huomiseen mennessä ei tule lisää ”hallinnollisia” yllätyksiä ja pääsen vihdoin sinne minne olen menossa, Patagoniaan. Olen 3124 kilometrin päässä tavoitteestani Ushuaiasta, joka sijaitsee Argentiinan eteläkärjessä. Kilometrit tarkistin kuukeloimalla. Välimatka lienee hieman suorempi ja vähemmän kilometrejä lentäen. Huomenna koittaa lähtö. Taksi on tilattuna. Yritin saada Uberin, mutta luovutin. Sen olisi voinut maksaa kortilla, hotellin respasta…
Välillä vähän turistihommia. Tosin en mennyt sellaisella kaksikerroksisella sightseeing-bussilla, joita varmaan kaikkialla maailmassa ajelee ympäriinsä turistikohteiden välillä, vaan kävelin täältä Balvaneran alueelta La Bocan rantaan asti. Ei olisi kannattanut, sillä Av. Paseo Colonin loppupää oli yhtä rakennusmylläkkää. Toisaalta jos olisin mennyt bussilla, olisin todennäköisesti päätynyt suoraan siihen rannan turistirysään, enkä saanut paikallistuntumaa kuten nyt sain….
Varsinainen opintomatka tämä on ja sitähän sen pitikin olla. Opintomatkalle Patagoniaan apurahalla. Blogiani seuranneet ovat tietoisia dollarituskastani. Ehdin jo huojentua, kun Patagonian koulusta viestittävät, että voin maksaa 1200 dollarin suuruisen koulumaksun pesoina, vaikka alkuperäinen laskelma oli dollareissa. Ajattelin vain nykäistä summan automaatista ja viedä heille. Mutta valuuttakursseja tutkiessani huomasin, että käytännössä se tarkoittaa lähes kaksinkertaista…
Kyllä oli positiivinen kokemus Uruguay. Lyhyt visiitti. Laskeuduin Montevideoon lepäämään lentojen välillä, mutta sain paljon muutakin. Buenos Airesiin siirryin Colonia Expressillä. Yhteislippu, ensin bussilla Montevideosta Coloniaan ja sieltä lautalla Buenos Airesiin. Kummallista kyllä bussi lähti 12.25 vaikka lipussani luki 13.00. Kaitpa kaikki kyytinsä varanneet olivat jo paikalla. Yksi sätky piti vielä kokea. Kun olin lähdössä…
Olen käynyt useissa ravintoloissa täällä Montevideossa, mutta olen erityisen mieltynyt Viejo Sancho-ravintolaan, joka sijaitsee hotelli Californian naapurissa. Viejo Sancho on mutkattoman tuntuinen perheravintola, jonka tarjoilijat tuntuvat puhuvan samaa kieltä kanssani. En on mikään suursyömäri, joten kaikenlaiset lihamenuut ovat turhia. Minulle sopivia salaatteja ja muuta pienempää oli listalla. Monesti tilasin päivän menun. Iäkäs isäntä istuu baaritiskillä…
Tulen yöpymään niin monta yötä täällä Etelä-Amerikassa, että budjettini ei salli mitään kalliita vaihtoehtoja. Jotkut asiat hotellissa tulee kuitenkin olla kunnossa: respa auki yötä päivää, ilmastointi ja keskeinen sijainti.Huomaan jo nyt täällä Hotel Calforniassa kuinka huojentavaa on, kun voi kysyä eikä ponnistella kaiken maailman nettisivujen kanssa. Hotel California luokitellaan kolmeen tähteen. Viisikymppiä ja rapiat yöltä…
Päivä turistina. Päädyin valitsemaan järjestetyn retken kun mieli teki nähdä Unescon maailmanperintölistalla oleva Colonia del Sacramento enkä jaksanut itse miettiä miten sinne pääsee. Vähän höperösti toimin, sillä olisin varmaan voinut yhdistää Colonian kaupunkikäynnin samaan syssyyn Buenos Airesiin siirtymisen kanssa. Lautta nimittäin lähtee sieltä. Nyt tuli istuttua bussissa ylimääräistä, mennen tullen pari tuntia. No kaikkea ei…
Huomenna siirryn Argentiinaan. En saanut netistä oikein selkoa pitääkö minun tilata erikseen bussilippu, kun matkustan lautalla Colonia del Sacramentosta Buenos Airesiin. Otin jalat alle ja kävelin Tres Crossin lähellä olevaan ostariin. Ei tarvitse, kävi ilmi Colonia Expressin -toimistossa, joka sijaitsee ostarin alimmassa kerroksessa, samassa kuin lähtöterminaali. 53 dollarin (jotakuinkin sama euroissa) lippu sisälsi sekä bussikuljetuksen…
Edellisessä postauksessa kerroin Terosta. Tarinaa lisää samasta paikasta. Tänään on ollut kolmen vaihdon päivä ja sama jatkuu. Hotellissa vaihdoin huonetta, sillä en halunnut herätä ujeltaviin autohälyttimiin. Kaupungilla vaihdoin sulaneen jäätelön uuteen ja nyt täällä Destileria capicua -panimoravintolassa vaihdoin pöytää. En olisi mielellään sitä tehnyt, sillä minulla oli mukava pöytä seinän vieressä, josta oli hyvä näköala…
Lähdin iltapäivästä käppäilemään kohti Montevideon vanhaa kaupunkia. Se kuulemma on päiväsaikaan turvallinen paikka, mutta öisin saa olla varovainen. Kaikenlaista tyyppiä siellä kyllä pyöriskeli. Yksi kaunotar istuskeli milloin missäkin. Hän oli upeasti ikääntynyt, sirorakenteinen nainen, suurella Levis-logolla varustetussa paidassa ja korkeat korot alla. Hopeanhohtoinen, säntillisessä kampauksessa oleva pää kiinnitti huomioni, sillä jotenkin tuntui, että hän olisi…
Jokunen vuosi sitten Suomessa tehtiin taksiuudistus ja jouduin kotimaahan palatessani ikävään tilanteeseen Helsinki-Vantaalla. Taksipisteeseen saapuessani vastassani oli viiden värikkään kuljettajan joukko, joka kilvan huutaen myi palveluaan. Olin jo siihen mennessä tunnistanut eron hinnoissa. Sama matka kentältä kotiini saattoi vaihdella kympin verran ja olin sen vuoksi päätynyt käyttämään vain yhden firman palveluja. Tämän firman kuljettaja oli…
Nyt olen Montevideossa vaiherikkaan Suomesta Etelä-Amerikkaan siirtymisen jälkeen. Postaan tässä joitakin kokemuksia lentokentiltä. Aiemmin postasin niistä paperihommista. New York John F Kennedy Kyllä olen ylpeä Helsinki-Vantaan lentokentästä. Mitään ei tarvitse turvatarkastuksessa purkaa laukuista, senkun nostaa laukut hihnalle. Joku uusista laitteista tietämätön saattaa ajatella, että Suomessa ollaan holtittomia. Ei hoideta hommaa kunnolla, kun se ei näyttäydy…
Kyllä meni viimetinkaan, vaikka lähtökuopissa jo kuukausia. Asunnonvaltaajan, serkkupoikani yhteydet kangertelivat enkä meinannut saada avainhommaa hoidettua hänen kanssaan. No, nyt täällä kentällä olen kaikesta huolimatta ja seikkailu alkaa. Turha kai sanoa, että olen kauhusta kankeena. Ensimmäinen etappi New York, sitten vaihto Brasilian Sao Paulossa ja reilun 30 tunnin kuluttua Uruguayn Montevideossa, jossa lepään muutamia päiviä….