Tähän kirjaan ehdottomasti palaan, kun valmistaudun seuraavaan Lapin reissuun. Vastatuuleen -kirjasta saa paljon taustatietoa saamelaisuudesta. Tällä kertaa ehdin vain pikalukea sen. Kirjan kannen ”Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta” sain jotenkin suppeamman kuvan kuin sisältö näyttäisi antavan. Kirja purussa tietoa saamelaisalueiden maankäytöstä, saamelaisiin kohdistuvista tutkimuksista, kouluoloista ja monesta muusta kiinnostavasta asiasta nimenomaan saamelaisten kokemina. Arktinen painajainen -luku selvensi…
Avainsana: Lappi
Saamensillalta Pykeijaan – Finnmark, Norja
Piti oikein tarkistaa miten tuo Pykeija kirjoitetaan, kun niin monia eri kirjoitusasuja vilisee netissä. On ä-loppuista Pykeijää ja a-loppuista. Suomeksi siis Pykeija. Muita kirjoitustapoja ovat kveenin kielellä ä-loppuinen Pykeijä tai joskus myös Pykeä sekä norjaksi Bugøynes. Saamensilta – Utsjoki Utsjoella tepastelimme pitkin Suomen ja Norjan välillä kulkevaa Saamensiltaa ja käväisimme ostoksilla. Avauskuvassa seison Saamensillalla ja…
Perilliset – Kolmas osa/ Kirjavinkki – Pohjois-Suomi
Olen jo palannut Jäämeren reissulta. Tässä vielä yksi kirja, jonka luin ennen lähtöä sinne. En vain ehtinyt postaamaan. Jovnna-Ánde Vest: Perilliset – Kolmas osa Perilliset – Kolmas osa vie 1980-luvun puolivälin Pohjois-Suomeen, Staalonniemen kylään ja Matinperään. Tarina kertoo näiden Ylä-Lapin peräkylien ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Vest kuvaa ihmisen pään sisällä liikkuvia asioita vähäeleisesti. Mukana on…
Eino Guttormin Tunturimorsian vie Tenon maisemiin – kirjavinkki
Toinen Jäämeren reissuun minua valmistava kirja on Eino Guttormin Tunturimorsian. Se oli aavistuksen verran vaikeampaa luettavaa kuin Poropolku sammaloituu, jota kuvasin aiemmassa postauksessa. Varmaan siitä syystä, että kappaleet olivat pidempiä, mutta yhtä kaikki on hienoa tutustua saamelaisiin kirjailijoihin ja heidän tekstiensä avulla tutustua paikalliseen elämäntapaan, vaikkakin tässä tapauksessa 1950-luvun tarinoihin. Tunturimorsian -kirja kertoo päähenkilö Matin…
Puolukkahilloa poroon ja porsaaseen – ravintolaruokaa/Lappi
Ylläksen Ravintola Eväskorista jo kerroin aiemmassa postauksessa. Levillä lomaviikon aikana söimme ravintolaruokaa vain kerran, vakiosuosikkimme Ravintola NiliPoron poronkäristyksen. Koronarajoitusten vuoksi ravintola sulkeutui niin aikaisin, että haimme poronkäristykset noutoruokana. NiliPoron poronkäristys on aina yhtä hyvää. Viime lomasta muistan kylläkin, kuinka suolaista poronkäristys oli. Kokki ei ollut yhtä rakastunut tällä kertaa – tiedät varmaan tuon sanonnan suolainen…
Savuja enemmän kuin asukkaita vai miten se olikaan/ Äkäslompolo
Kolarin yöjuna saapui jo aamupäivällä ja mökkiin pääsi vasta neljältä iltapäivällä. Pieni kierros Lapin lumisissa maisemissa vei meidät tuhannen kuudensadan savun Äkäslompoloon. Savujen lukumäärä on peräisin Kolarin kylien kehittämishankkeen julkaisusta Kylien Kolari. Hanketta on rahoittanut muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Asukkaista samaisen julkaisun mukaan on seitsemänsataa. Sittemmin savut ja asukkaat on varmaan laskettu uudelleen,…
Pikku Pomo lomailee – mökkiviikko Levillä
Olen aina arvostanut omaa rauhaa mökkireissuilla, paikkaa, johon vetäytyä, kun siltä tuntuu. Viikkoa ei jaksa olla läsnä, ei vaikka kuinka hyvää seuraa olisi. Iän myötä tämä piirre on vain vahvistunut. Niinpä Lapin reissun varausvaiheessa viime syksynä tämä otettiin huomioon. Kolme makuuhuonetta tarvitaan: yksi taaperolle, yksi hänen vanhemmilleen ja yksi Mummolle. Eikä mitään parvisysteemeitä, vaan makuuhuoneet,…
Niin ne suunnitelmat muuttuvat – matka Leville
Lähtisin aina matkalle yötä vasten, jos se vain olisi mahdollista. Tänään on. Saan pakata tavarat rauhassa, tehdä viime hetken tietsikkatouhut ja raivata jälkeni ystäväni Maran tieltä. Blogiani seuranneet huomannevat, että Levi-suunnitelmat muuttuivat. Leville piti mennä autolla, Oulussa yöpyä. Toisin kävi, tytär niksautti selän eikä kestä autossa istumista. Matkaamme siis junalla: tytär, minä ja Hän, joka teki…
Melontaretki Pyhäjoella – Taidepotpuri
Taidepotpurin viimeisenä päivänä lähdimme melomaan Pyhäjoelle. Viis siitä, että muutaman tunnin ehti nukkua yövaelluksen jälkeen. Illalla koitti kotiinlähtö, yöjunassa ehtii nukkua. Tämän aina yhtä ihanan luontokokemuksen ekstran tarjoili Saana. Miten lie teinin silmät tavoittivat joen pohjasta jotain outoa. Kun Saana sitten melan ja pikkuveljensä hienoisella avulla sai nostettua oudon möykyn ylös, sieltä ilmaantuikin jonkun eläimen…
Lettukestien jälkeen tunturia valloittamaan – Pyhätunturi
Pyhä-Luoston kansallispuistossa kun ollaan, niin ympäröivät maisemat houkuttavat. Viikon mittaiseen taideleirinohjelmaan kuului vaellusta ja tunturien valloittamista tai huiputtamista, kuten jotkut tunturin laelle kapuamista kutsuvat. Kaiken kaikkiaan kolmella tunturilla kävimme. Kultakerolla illansuussa, Ukonhatussa kokopäiväretkellä ja Ukko-Luostossa yöllä. Kaikki reissut hienoja, kukin omalla tavallaan. Kultakerolle porukalla Kultakeron valloittaminen lienee Taidepotpuri-ohjelman vakio. Sinne kapusimme porukalla heti toisena leiripäivänä….
Valkoinen poro – Pyhätunturi/Lappi
Suunnittelin lukevani Taidepotpuri-viikon aikana Pyhätunturin alueelle sijoittuvaa kirjallisuutta. Mukaan pakkasin kaksi kirjaa: kaunokirjallisuutta edusti Kalle Isokallion Pelastaja Pelkosenniemeltä, tietopuolista Tapani Niemen teos Lapin ja lannan rajalla : kulttuurimatka Pelkosenniemelle ja Itä-Lappiin. Suunnitelmani ei toteutunut. Monipuolinen ohjelma valtasi päivät ja uni tuli hetkessä ilman unikirjaa, kun sängyn aika koitti. Pääasiallinen syy osallistua Taidepotpuriin minulla oli valokuvaus….
Jalat lähtivät juoksemaan – Taidepotpuri Pyhätunturilla
Vaelluskengät hajosivat, auto ajoi ojaan ja jalat lähtivät juoksemaan. Nämä voisivat olla kuvauksia vakuutushakemuksissa. Onneksi ei mitään vakavia seuraamuksia ollut, mutta kaikkea sattuu, kun reilun neljänkymmenen hengen joukko muusikoita, äitejä, isiä, lapsia, mummoja ja ukkeja kokoontuu viikoksi Pyhälle taidetta tekemään ja taiteesta nauttimaan sekä vaeltelemaan tuntureilla. Joukkoon mahtui jokunen valokuvaajakin. Heille oli oma ohjelmansa, valokuvaaja…
Lumen keskellä kohdattua – Saariselkä/Lappi
Lunta tuiversi, kun saavuin Saariselälle viikko sitten lauantaina. Lunta tuiversi myös eilen aamutuimaan, kun kiskoin suksipussia ja matkalaukkua lumihangessa. Yön aikana lunta oli ehtinyt kertyä kinoksiksi asti. Matka Tunturimajalta lentokenttäbussin pysäkille on vain muutama sata metriä, mutta siitä huolimatta olin helpottunut, kun jostain lumihankien keskeltä ilmestyi Erkki Kemijärveltä ja tarjoutui kantamaan matkalaukkuni. ”Tuollaisen laukun kanssa…
Kiirunapolulla – Kiilopää/Lappi
Toistaitoiselle Lapinkävijälle soveltuva reitti löytyi Kiilopäältä. Matkasin Saariselältä Kiilopäälle Skibussilla – Fell Centre luki pysäkkitiedoissa. Matkalla vilahteli Shopping Centereitä ja Northern Light ja Artic Resort East Villageja. Kattava kierros metsämaisemia paljasti kuitenkin, että olemme Suomessa, maassa josta noin seitsemänkymmentä prossaa on metsää. Täällä hieman matalampaa kuin etelässä. Matkalla ehdin miettiä, miten joku eteläeurooppalainen matkailija kokee…
Vielä pääsee laduille vaikka vappu häämöttää – Saariselkä
Plussaa säätiedotuksissa, mutta laduilla luistaa. Aloitin varovasti parfyymilatua kohti Laanilaa. Hajuvesilatu nimi tulee todennäköisesti siitä, kun aikoinaan Laanihovissa on järjestetty Lapin lomailijoille tuttuja monotansseja. Varmaan jotkut ovat tuikanneet dödöt kainaloon ja lähteneet hiihtäen tanssimaan, tiedä häntä. Matkahan ei ole pitkä, vain kolmisen kilometriä. Huomaan, että nanogripit eivät pidä uudesta lumesta eivätkä pysähtelystä. Kun jäin kuvaamaan…
Tunturimajalla – Saariselkä
Muutama kuva Tunturimajasta, jossa vietän ensi viikon. Tunturimajassa voi majoittua Journalistiliiton jäsenet. Alueella on myös liiton mökkejä. Sain virkistysapurahan, kiitos siitä. Maisemanvaihdos näin korona-aikaan on mannaa. Luulin tulevani jonkinlaiseen mökkiin, paljon pienempään kuin tämä Tunturimaja on. Täällä on väljät oleskelutilat ja se tuntuu hyvältä etenkin korona-aikoina. Tällä hetkellä meitä on kolme majoittujaa, rauhallista siis. Tunturimajaan…
Näistä nautimme Levillä – koronaturvallisia elämyksiä
Levi hiljeni viikolla 3. näin kertoivat paikalliset toimijat, mutta silti yllätyin. Puolen tunnin kävelyni aikana kohtasin Levin keskustassa vähemmän ihmisiä kuin kotipihallani Espoossa. Reilut kymmenen ihmistä käveli siellä täällä pitkin kujia. Ravintolat ohitin, vaikka mieli olisi tehnyt hieman irrotella vaikkapa Ihkussa. Sen niminen paikka näytti yhdellä kujalla olevan. En ole koskaan käynyt, mutta arvelen että…
Lumilomalle Lappiin – Yöjunalla 23.13 Helsingistä Rovaniemelle
Kyllä on erilaista matkantekoa mihin olen tottunut. Matkan ajankohdasta alkaen. Levin matka sijoitettiin tarkoituksella niin sanotulle venäläisten viikolle (viikko 3), jolloin sopi odottaa hiljaista Leviä, sillä Venäjältä Suomeen ei pääse. Hiljaista oli. Siirtyminen suunniteltiin myös koronaturvallisesti. Kolmella autolla mentiin ja minä junalla omassa hytissäni. Osa yöpyi Oulussa, osa Keminmaalla. Minut poimittiin loppumatkasi kyytiin Rovaniemeltä. Varasin…
Yökuvausta Pelkosenniemellä – Pyhätunturin Taidepotpuri
Kävimme valokuvausryhmän ohjaajan Askon kyydillä yökuvausreissulla Pelkosenniemellä ja siitä reilun kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Suvannon kylässä. Pelkosenniemi Andy McCoyn patsas on Pelkosenniemen must. Käyntimme kunniaksi Andy sai sateenkaaren yläpuolelle. Kiirettä piti, että ehdin saada kuvan sateenkaaresta. Nopeasti se haihtui näkymättömiin. Asukkaita Pelkosenniemen kunnassa on tuhatkunta. Pyhätunturin kansallispuisto kuuluu myös Pelkosennimen kuntaan. Suvannon…
Soutajalta vauhtia kanoottiretkelle – Taidepotpuri Pyhätunturilla
Elokuun alun taideleirin toinen yhteinen vaellus tehtiin yöaikaan Soutaja-tunturille, jota monena iltana olimme ihailleet Kairosmajan rantasaunalla uidessamme. Yövaellukselle suuntasi vain viisi henkeä ja opas, sillä seuraavana aamuna ohjelmassa oli odotettu kanoottiretki ja moni arvosti yöunia edessä olevan aikaisen aamuheräämisen vuoksi. Soutajalle lähdimme puolenyön aikaan ja kolmen pintaan aamuyöstä tulimme takaisin. Kyllä kannatti vaihtaa yöunet vaellukseen….