Näkemistä, kokemista ja lukemista
Ann-Christin Antellin romaani Valkea lilja johdatteli minut maalaustaiteen maailmaan. Kehystarina oli kylläkin aika tavanomainen – nuori nainen, valintaa kahden miehen ja lisäksi vielä avioelämän ja uran välillä – mutta mielenkiintoista Firenzen taidemaailman kuvausta. Valkean liljan päähenkilö Lily Adel matkustaa isoäitinsä kanssa Naantalista Firenzeen vuonna 1911. Naimaiässä oleva Lily unelmoi taiteilijan urasta, mutta tuon ajan ympäristö…
Taas mielenkiintoinen kirja, Pachinko-kuulat! Japani on tällä hetkellä monen suomalaisen haaveilema matkakohde, niin myös minun, mutta toistaiseksi matkaan sinne vain nojatuolissa. Pachinko-kuulat on Elisa Shua Dusapinin toinen suomennettu teos. Ensimmäinen, Sockho talvella, on saanut neljä kirjallisuuspalkintoa. Se siirtyy lukulistalle samoin tein! Molemmat kirjat ovat Anu Partasen suomentamia. Pachinko-kuulat kertoo korealaistaustaisesta Sveitsissä asuvasta Clairesta, joka…
Taiteen kokijalle on Helsingin keskustassa suuri haaste päästä kulkuneuvoonsa – minun tapauksessani junaan, jolla olisin menossa kotiin – sillä rautatieaseman liepeillä houkuttaa monet taidenautinnot. Kävelymatkan päästä asemalta löytyvät suosikkini, joissa tulee piipahdettua vähän väliä. Laitan tähän vinkiksi niille, jotka eivät viihdy pakkasissa. Museokortti on hyvä keksintö. Sen avulla voi museossa piipahtaa katsomassa jotain sillä hetkellä…
Olimme Ympäristötoimittajien opintomatkalla Kreetalla syksyllä 2024. Siitä postailin jo aiemmin ja jutut löytyvät tuosta linkistä. Tiedetoimittaja -julkaisu Tiedetoimittajien Eeva Pitkälä kirjoitti Tiedetoimittaja – julkaisuun laajan artikkelin, joka pohjautuu hänen kokemuksiinsa Kreetalla. Ilmaston lämpiäminen näkyy ja tuntuu Kreetalla – Tiedetoimittaja Eeva Pitkälä halusi näyttää kollegoille karun todellisuuden Artikkelissa kuvataan muun muassa vesitilannetta Kreetalla. Lisäksi Eeva Pitkälä…
Tulipa taas tartuttua sotaromaaniin. Tällä kertaa lottien näkökulmasta kirjoitettuun romaaniin Valinta. Taitaa olla lukuhistoriassani ensimmäinen laatuaan. Valinta on Silja‑Elisa Laitosen esikoisromaani ja todella kiinnostava lukukokemus. Se on kirjoitettu niin, että pystyin helposti eläytymään jatkosodan lottien maailmaan, joissain kohtaa vähän liiankin kanssa. Päähenkilönä on Raakel Suviranta, juuri ylioppilaaksi kirjoittanut helsinkiläinen. Koti ahdistaa, äitisuhde hiertää ja Raakel…
Lukulistalleni on kertynyt monia sotahistoriaan liittyviä teoksia, myös suomalaisten kertomina. Yksi niistä on Silja Mäen Kuusihameen helmassa – vihtiläisen torpan tarina. Silja Mäki kuvaa teoksessaan aikoja vuodesta 1918 eteenpäin aina toisen maailman sotaan asti. Tarinan keskiössä olevan torpan kohtaloon palattiin vielä kirjan lopussa. Selvisi mitä sille tapahtui 1980-luvulla. Kiinnostuin kirjasta, sillä teos käsittelee suvussamme vaiettua…
Tunnistatko itsesi tuijottamasta takan tulisijaa tai liekehtivää nuotiota luonnon helmassa? Minä ainakin tunnistan. Kun tuleen lisätään vielä tanssin liike, rytmi, välinettä hallitseva ihminen ja musiikki, niin siitä syntyy maaginen kokonaisuus, tulitaideteos. Sellaisen sain kokea hyytävän kylmänä lauantaipäivänä Espoon Lippajärven jäällä, jossa flow-taiteilija Anna Aurinkona esiintyi yksityistilaisuudessa. Olimme Kara-Kameroiden kuvausretkellä Espoon Kivenlahdessa. Pohjoistuuli vihmoi kuvausporukan koteihinsa,…
Retki Quissamaan on hollantilaisen F. Springerin (oikea nimi Carel Jan Schneider) romaani. Mielenkiintoista, mutta raskasta luettavaa, sillä kirja oli rakennettu yhteen lukuun. Kappaleetkin ovat kilometrien pituisia. Lisäksi tarinassa oltiin välillä muisteloiden kautta pitkällä Aasiassa, vaikka Angola olikin tapahtumien päänäyttämö. Jotkut pystyvät lukemaan tämäntyyppisiä kirjoja vaikka lentokentällä, minunlaiselleni se vaatii mökkiolosuhteet ja toimettomuuden tai aamuvarhaisen sänkylukemisen….
Torstaina matkamessujen ammattilaispäivänä jaettiin tunnustuksia matkailun parissa toimiville. Matkailutoimittajien Kilta kerää vuosittain kokoon raadin pohtimaan kuka, ketkä tai mikä ansaitsee tulla palkituksi. Olin yksi raadin jäsenistä. Lisäkseni savottaan osallistuivat Riikka Mahlamäki-Kaistinen, Anikó Lehtinen, Arna Grym, Eveliina Korhonen, Tero Pajukallio, Riikka Krenn, Riitta Saarinen ja Titti Myhrberg. Valinta oli tietenkin vaikea, sillä Suomessa on paljon hyviä…
Mitähän mukavaa tekemistä tänä vuonna löydän matkamessuilta? Tarjontaa on enemmän kuin yksi Mummo kerkeää. Vaikka kyllä viime vuonna kerkesin aika paljon. Mitään reissuja en matkamessuilta ostanut, mutta kaikenlaista reissuideaa lähti itämään. Mitenkähän käy tänä vuonna. Huomenna suuntaan Pasilaan, Messukeskukseen. Huominen on ammattilaispäivä. Yleisölle messut avautuvat perjantaina. Lisää tietoa Matka2026 -messuista. Vuosi 2025 oli hieno vuosi!…
Jenna Kostetin Valkoisen linnun kaupunki vei minut 1930-luvun Turkuun ja jo aiemmin tuttujen Ahlgrenin suvun naisten elämänvalintoihin. Tarinoissa yksilön vapaus ja suvun odotukset törmäävät. Luin jo aiemmin Jenna Kostetin Sinisiipisten saari -kirjan ja siitä syystä monet Valkoisen linnun kaupunki -kirjassa esiintyvät henkilöt ovat tuttuja. Tässä teoksessa1930-luvun Turku tulee elävästi esiin yksityiskohtien kautta, kuten esimerkiksi päähenkilö…
Laura Anderssonin kirja, Tähtipölyn bulevardi kuljetti minut 1930-luvun Helsinkiin – aikaan, jolloin kieltolaki juuri kumottiin. Kirjan päähenkilö Doris Laine, viinatrokarin tytär, elää kaksoiselämää: päivisin hän tekee tietään valkokankaalle, öisin hän seikkailee kaupungin epämääräisessä maailmassa. Doriksen tie valkokankaalle alkaa sattuman kautta. Hän tuli huomatuksi kadulla – tämä oli varmaan ennen vanhaan monen nuoren naisen toive, tulla…
Instagramissa on pyörinyt tarinaa, jossa istun vossikan kyydissä jouluisessa Helsingissä. Ikään kuin turistina. Kyydissä on lisäkseni koko joukko muita matkailutoimittajia. Vossikka-ajelun meille tarjosi Panimohevoset. Eikä varmaan vähiten sen vuoksi, että yksi toimittajista harrastaa hevosten hoitoa Panimohevosten tallilla. Hän käy syöttämässä hevosia säännöllisesti. Talli sijaitsee – usko tai älä – Helsingin Hietalahdessa Bulevardilla, Sinebrychoffin taidemuseon takana…
Olen suunnitellut Japaniin menoa jo useita vuosia. Nyt pääsin sinne nojatuolimatkalle Aura Nurmen saattelemana, vaikkakin aika erikoiseen ympäristöön. Toki Japani itsessään on erikoinen, mutta queer-näkökulma tekee siitä vieläkin erikoisemman. Aura Kanerva Nurmen Karkuteillä-kirja pitää sisällään eroottisen matkakertomuksen muutamine ronskeine seksikuvauksineen, mutta mukana on myös paljon havaintoja japanilaisesta arjesta. Tekstissä on runollisuutta, eikä ihme, sillä Aura…
Luin varsin ajankohtaisen kirjan ”Volodjan pojat”. Se on Joel Hohkon esikoisteos. Tiivistahtinen, lähes viisisataasivuinen kirja vaati kyllä lukijaltaan otetta. Rankkaa luettavaa, jota ei voi suositella joulunpyhiksi. Volodjan pojat kertoo Ukrainan sodasta ja sen päähenkilönä on suomenvenäläinen Kostja, joka värväytyy Venäjän armeijaan ja päätyy sitä myöten taistelutantereelle. Olosuhteita ja tapahtumia Joel Hohko kuvaa säästelemättä. Jännittävissäkin kaunokirjallisissa…
Olin Kööpenhaminassa marraskuun puolivälissä. Reissun varsinainen tarkoitus oli kaksipäiväiseen Pohjoismaiseen freelancer -seminaariin osallistuminen. Jäin vielä yhdeksi ylimääräseksi päiväksi, sunnuntaiksi tutkimaan kaupunkia. Kööpenhaminan keskusta houkutuksineen on kaltaiselleni kaupunkikävelijälle sopivan kokoinen. Yhdessä päivässä ehtii tehdä paljon mieleisiä asioita. Kaupunkikävely maistui kahden päivän seminaarissa istumisen jälkeen. Ilma oli mitä ihanin, tosin vähän kylmempää kuin olin odottanut. Lumen kaltaista…
Kun kotiuduin ja muutaman lepopäivän jälkeen astuin sosiaaliseen maailmaani, alkoi virrata kysymyksiä koskien caminoa. Monet haaveilevat, toiset miettivät uusintaa, jotkut pelkäävät caminon olevan liian rankka. Kuka mitäkin. Tähän olen koonnut tavallisempia kysymyksiä ja vastauksia Camino del Nortea koskien. Mutta ensin kotiinpaluu… Edellinen postaus päättyi siihen, että laitoin viestiä kotijoukoille. Pyysin viemään jätesäkin pyörävarastoon. Miksikö? Saattaa…
Santiago de Compostelasta matkasin junalla Madridiin. Madridissa kävin Banksyn näyttelyssä ja yllätyin Barajasin lähiössä sijaitsevan lentokenttähotellin toimivuudesta ja erityisesti lähiön palveluista. Millä kyydillä Santiago de Compostelasta Madridiin? Sadan kilometrin päässä Santiagosta aloin tutkia vaihtoehtoja, miten matkata Madridin kentälle. Junalippujen hinnat hipoivat kipurajaani, yli sata euroa eri alustoilla. Ehdin jo miettiä pitäisikö sittenkin mennä bussilla. Bussikyyti…
Viimeisiä touhuja Santiago de Compostelassa on siistiytyminen kotiinlähtöä varten. Jotkut satsaavat uusiin vaatteisiin, meikkeihin, hoitoihin ja kaikenlaiseen hemmotteluun. Minulla on tapana käydä kampaajalla, jo senkin vuoksi että yleensä – kuten en tälläkään kertaa – saa tukkaani omin voimin selväksi. Kampaajalle, 8 km /13.10.2025 Olipa vaikea löytää avoinna oleva kampaamo maanantaiaamuna. Kiertelin aika pitkän lenkin –…
Saavuin Santiago de Compostelaan lauantaina 12.10.2025 myöhään iltapäivällä, mutta tietäen rekisteritoimiston jonoista päädyin rekisteröitymään vasta sunnuntaina. Jono alkaa muodostumaan jo ennen toimiston avaamista ja pitenee sitä myöten mitä pidemmälle päivä ehtii. Jononjärjestäjä jakaa vuoronumerot. Rekisteröinnin myötä vaeltaja on virallisesti saapunut Santiagoon ja saa pyhiinvaellustodistuksen eli compostelan. Compostelaa hakemassa – ja vielä kerran caminolle. Lyhyt kävely…