Monen caminon aikana testatut suosikkini.
Huom! Ei mitään mukaan varuiksi.
Käsimatkatavaroin caminolle – vaellusvarusteet
Päälle koneeseen
- Vaelluskengät, armeijan villasukat (painavat puolta enemmän kuin tekniset, siksi jalkaan)
- Leggingsit
- Vettä pitävä puku – taskuun nenäliinoja, huivi, ohuet puuvillahanskat (voi pestä), leveälierinen hattu, huomioliivit (tarpeelliset sateisilla autotieosuuksilla)
- Kaupunkipusero
- Vyölaukkuun passi, pyhiinvaellustodistus, rahaa, luottokortit ja muistiinpanovälineet
- Matkavakuutusehdot ja -korttikopio sähköpostissa tai paperisena mukana.
- Kevyt päiväreppu, joka mahtuu lentokoneen istuimen alle. Ilta- ja kaupunkikäytössä tarpeellinen. Reppuun kännykkä, kamera sekä niiden laturit.
Rinkkaan
Rinkkani on pienen partiolaisen ensirinkka, joka on palvellut erinomaisesti kaikilla reissuilla.
Sivutaskuihin
- Aurinkolasit ja varalasit samassa kotelossa
- Rinkan sadesuoja
- Hakaneuloja yllätysmunakuplassa (tuppaavat ruostua muuten)
- Kenkälusikka (tämänhetkiset kengät tarvitsevat)
- Lääkepussi: ripuli- ja särkylääke, laastaria, ompelutarvikkeet, pinsetit, kynsileikkuri tai pikkusakset (terän pituus kannattaa tarkistaa lentoyhtiöiltä ja Finavialta)
Rinkaan iso ja pieni vedenpitävä pussi. Helppo löytää vaatteet, kun pienemmässä on alusvaatteet ja sukat, isommassa muut vaatteet ja tekniikkahärpäkkeet.
Iso vedenkestävä pussi
- Teepaita, joka sopii myös yöpaidaksi
- Löysänmallinen pusero
- Tekninen pitkähihainen pusero vettä pitävän puvun alle. Käy hätätilassa myös yöasuna, jos käsivarret eivät pysy makuupussissa ja palelevat.
- Ohut villapaita
- Kahdet leggingsit – tai ohuet housut
- Vaeltaessa laturit
Pieni vedenkestävä pussi
- Sukat, 1 armeijan villasukat (ovat aika painavia, kuivuvat hitaasti mutta silti) ja tekniset sukat (kuivuvat nopeammin)
- Alusvaatteet, 3 paria
- Nukkupussi (ohut nailonkassi, johon varustan yöksi tarpeellista tavaraa)
- Tyynyliina: suomalaiset tyynyliinakoot eivät useinkaan sovi paikallisiin pitkänmallisiin tyynyihin. Aiemmin olen ostanut aina tilaisuuden tullen kertakäyttöisen lakana-tyynyliinasetin caminolta. Niitä myytiin satunnaisesti majapaikoissa.
- Korvatulpat (useita sillä häviävät helposti)
- Silmälaput
- Otsalamppu; kännykässäkin on, mutta otsalamppu jättää kädet vapaaksi eikä vessakäynnillä tipahda vessanpyttyyn (usein majataloissa valot sammutaan kello 22)
- Suuri huivi: Huiviin voi kietoutua, kun käy pesulla. Usein pesutilat ovat nihkeitä, eikä siellä mielellään vaihda vaatteita.
Muovikasseihin
- Puutarhatossut eli crocsit iltaeleganssia ja suihkukäyntejä varten
- Makuupussi, josta luovun usein caminon päätyttyä
Toilettipussiin
Käytän toilettipussina pesukoneessakin käytettävää pikkupyykkipussia. Siellä purkit kuivuvat paremmin kuin muovipussissa ja lisäksi sen voi ripustaa rinkan ulkopuolelle, jos esim. sukat eivät ehtineet kuivaa.
Erikseen muovipussiin lentokentällä tarkastusta varten
- Sampoota 50 ml. Camino-reittien varrelta saa ostettua pieniä sampoo yms. pulloja. Tai voi ottaa kotoa pikkupullon mukaan ja ostaa sampoota reilusti. Majatalossa voi kaataa tarpellisen määrän pikkupulloon ja jättää loput, muut ilahtuvat. Joku aina kiittää.
- Hiusten hoitoaine on lähes tarpeeton, sillä veden kanssa ei ehdi läträämään.
- 20 ml hiuksiin jätettävää hoitoainetta
- Saippua, joka käy myös pikkupyykkiin. Esim. Marseille. Pyykinpesuainetta ei kannata raahata, sillä majataloissa voi usein pestä pyykkiä koneella ja silloin saatavilla on usein myös annospesuaineita.
- Aurinkovoidetta
- Hammasharja ja –tahna
- Kiinteä deodorantti
- Jalkaraspi ja jalkavoidetta: kevyt raspaus ja rasvaus kävelyn jälkeen, ja jalat kiittävät.
- Partahöylä (pidemmälle reissulle)
- Retkipyyhe – sideharsoiset 2 kpl
- Koukku, jolla voi ripustaa vaatteensa – suihkutiloista koukut usein puuttuvat
Ruokailuvälineet
- Tupperware-rasia toimii lautasena. Siinä kulkee myös lusikka, eväät, käsidesi ja hammastikut.
- Juomapullo
- Linkkari vaihtui kynsileikkureihin lentosääntöjen vuoksi
Pyykkikone
- Minulla on aina mukana pesukone 😀 Kaupan muovipussi, johon laitan pyykin ja saippuan (tai mitä nyt on käsillä). Suljen tiukasti ja hölskytän.
Paikan päältä hankin
Kävelysauvat jätin pois, sillä monilla on ollut vaikeuksia kuljettaa niitä käsitavaroissa. Niitä voi ostaa paikan päältä. Esim. Decathlon -ketju myy edullisesti. Kun jätttää viimeiseen majapaikkaan, niin siinä sauvat seuraavalle kulkijalle. Kerran hyödynsin muiden jättämiä sauvoja itsekin.
Muistiinpanoja – camino-vaellusvarusteet
Olen ollut caminolla viisi kertaa.
- Ensimmäisen kerran vaelsin ystäväni kanssa Astorgasta (260 km) toukokuussa.
- Toisen kerran yksinäni SJPP:stä Santiagoon syksyllä (807 km) eli remonttireissun, jolloin kolme kuukautta kestävän putkiremontian ajan sekä koti että toimisto roikkui selässäni.
- Kolmannella kerralla lomailin siippani kanssa heinäkuun helteissä Nortella (240 km).
- Neljäs reissu suuntautui myös Nortelle (250 km). Jatkoin uppouuden, netistä löytämäni, ikäiseni naisen kanssa siitä mihin mieheni kanssa lopetin.
- Viidennellä kerralla aloitin siipan kanssa Lissabonista. Kun siippa joutui palaamaan töihin, jatkoin neljännen reissun camino-kamun kanssa Santaremista Santiagoon. Reitin pituus on reilut 600 km, josta jokunen pitkä vaellusväli piti ajaa bussilla.
Kaikilla reissuilla monenlaista tarpeellista ja tarpeetontakin tuli kannettua. Yleensä suositellaan rinkan maksimipainoksi 10 % omasta painosta. Ehkä kesäreissuilla tuolla kilomäärällä selviää. Remonttireissulla rinkkani painoi vaikka kuinka paljon, reippaasti enemmän kuin muilla kulkijoilla. Mutta toisaalta vaelsin vain sen verran kuin kohtuudella jaksoin ja pysähdyin välillä päiväkausiksi työskentelemään.
Toivottavasti tästä listasta on sinulle apua, kun mietit mitä otat, mitä jätät. Jokaisella on tietysti omat tarpeensa, minulla listaan livahtaa myös työvälineitä kuten kamera ja kannettava tietokone tms.
Pyhiinvaelluspassi. Se oikeuttaa yöpymisiin pyhiinvaeltajien majataloissa. Voi tilata etukäteen Jaakontien ystävät ry:stä
Passi. Pidän mukana, vaikka ehkä henkilökortillakin pärjäisi. Passin tarvitsee joka tapauksessa, jos lentää ei-schengen-maan kautta.
Käteistä kohtuullisesti, lisää saa suuremmilla paikkakunnilla.
Muistiinpanoja varusteista aiemmilta reissuilta
Ehkä löydät niistä vastauksia omiin pakkauspulmiisi.
- Vaelluskengät: tärkeintä on, että ovat hyvin sisään ajetut. Itse olen vaeltanut marketin talvilenkkareilla. Ei yhtään rakkoa koko matkalla SJPP:sta Santiagoon. Ei myöskään Astorgasta lähteneellä reissulla. Eikä Nortella. Eikä Lissabonin reitillä.
- Varvastossut vai crocsit: Pitkään punnitsin ja harkitsin. Päädyin crocseihin. Ne painavat vain sata grammaa enemmän kuin varvastossut, mutta niitä voi käyttää suihkutossuina ja jalkineina jos esimerkiksi rakot vaivaavat.
- Sandaalit tarpeettomat syksyllä ja talvella, mutta käyttökelpoiset keväällä ja kesällä. Toisaalta jos päädyt crocseihin, sandaalit tarpeettomat myös kesällä.
- Kolmea t-paitaa mietin, mutta koska ihoni ei siedä aurinkoa, päädyin ottamaan kaksi pitkähihaista t-paitaa ja yhden löysän paitamallisen puseron. Hyvä valinta.
- Tekninen kerrasto erityisesti sadesäällä tarpeellinen vettäpitävän puvun alla. Käy hätätilassa myös yöasuna.
- Fleece-pusakka, jota monet arvostavat koska se on kevyt, lämmin ja kuivuu nopeasti, vaihtui pakkaamisen viimemetreillä ohueen villapaitaan. Valintaa kiittelin useaan otteeseen, sillä villainen lämmittää eikä hiosta.
- Hanskoista olin aikeissa luopua remonttireissulla jo alkumatkasta syyskuun alkupäivinä, mutta onneksi en jättänyt niitä. Olivat tosi tarpeen vuoristo-osuuksilla. Näin oli myös kevään reissulla. Nykyään tarvitsen jo auringonkin takia puuvillahanskat. (aurinkokeratoosi vaivaa)
- Päähineenä olen käyttänyt kaikilla reissuilla puuvillaista leveälieristä hattua, johon olen ommellut kumilangan leuan alle. Lierihattu pitää tuulta, suojaa auringolta ja sateelta paremmin kuin pipo. Lippis ei suojaa niskaan satavalta vedeltä eikä lyhyttukkaisen niskaa auringolta. Putkihuivia monet kehuvat mutta se suojaa vähemmän kuin lierihattu.
- Angora-aluspaita: erinomainen kun yöt ovat vilpoisia. Oli tarpeen sekä kevätreissulla että syksyllä. Pitkähihainen on hyvä, sillä usein käsivarret palelevat, kun ne livahtavat makuupussista.
- Vettä pitävä puku: Tätä ilman en olisi tullut toimeen sen verran sateita on osunut kohdalleni kaikilla reissuilla.
- Suuri huivi: Huiviin voi kietoutua, kun käy pesulla. Usein pesutilat ovat nihkeitä, eikä siellä mielellään vaihda vaatteita.
- ”Hetkinen, pukeudun illalliselle” –huivi, joka on riemastuttanut monia kanssakulkijoita. Tosi näppärä tapa saada itsensä säälliseen ilta-asuun.
- Rinkka, pienen partiolaisen ensirinkka. Palveli erinomaisesti kaikilla reissuilla.
- Iso ja pieni vedenpitävä pussi. Helppo löytää vaatteet, kun pienemmässä oli alusvaatteet ja sukat, isommassa muut vaatteet ja tekniikkahärpäkkeet.
- Sadesuoja rinkkaan. Olen nähnyt monien käyttävän sadeviittaa, jossa suoja myös rinkalle. Ihan hyvä sekin, mutta tuulessa hankala. Ikävä kyllä, rankkasateella rinkan päällä oleva sadesuoja päästää vettä valumaan selkää pitkin.
- Pieni, kevyt reppu ilta- ja kaupunkikäytössä hyvä.
- Kävelysauvat, totta kai. Niitä kyllä voi ostaa paikan päältäkin. Jos otat mukaan Suomesta, tarkista lentoyhtiöstä kuljetussäännöt.
- Makuupussi: Itselläni marketista parilla kympillä ostettu, josta luovun caminon päätyttyä.
- Makuualustaa en ottanut, sillä luotan siihen, että saan aina sängyn. Näin myös on käynyt.
- Matkalakanan jätin pois, paino väheni 300 grammaa. Avaruuslakanoita käyttivät jotkut (ja voi sitä makuusalissa käyvää suhinaa).
- Tyynyliina: suomalaiset tyynyliinakoot eivät useinkaan sovi paikallisiin pitkänmallisiin tyynyihin.
- Ostin aina kun käsiini sain muutaman kertakäyttöisen lakana-tyynyliinasetin caminolta. Niitä myytiin satunnaisesti majapaikoissa.
- Aurinkovoidetta otin reippaasti ihoni takia. Hyttysvoiteen säästin Suomen oloihin.
- Aurinkolasit, ehdoton vaikka olikin syksy. Keväällä ja kesällä must.
- Jalkaraspi ja jalkavoidetta: kevyt raspaus ja rasvaus kävelyn jälkeen, ja jalat kiittävät.
- Vaelluksen aikana eväitä syödessä lautasena on toiminut tupperware-rasia. Siinä kulkee myös eväät.
- Lilliputtipeltimuki: Eteläkorealaiset halusivat tarjota eräässä majapaikassa minulle viiniä, Sormustimen kokoinen mukini sai heidät ratkeamaan riemusta. 20 gramman turhake mutta tuotti iloa.
- Linkkari/monitoimityökalu, aina täytyy jotain pilkkoa.
- Retkipyyhe – käytän sideharsoa, se kuivuu nopeasti.
- Koukku, jolla voi ripustaa vaatteensa – suihkutiloista koukut usein puuttuvat.
- Polvituki jäi matkasta, mutta idealsiteet auttoivat vuoristossa alamäessä.
- Marseille-saippua käy hyvin pikkupyykkiin. Pyykinpesuainetta ei kannata raahata mukana, sillä majataloissa voi usein pestä pyykkiä koneella ja silloin saatavilla on usein myös annospesuaineita.
- Taskukokoinen pullo käsidesiä, jotta helppo saada esiin.
- Kartta/opaskirja – oli ensi reissulla mukana, mutta luovuin alkumatkasta. Luotan keltaisiin nuoliin. Ei ehkä pitäisi, sillä niilläkin on harhaanjohdettu vaeltajia joko tahallaan tai rikostarkoituksessa. Netistä löytyy hyviä karttoja, mutta kannattaa ladata valmiiksi niin että toimii myös off-line -tilassa.
- Pyhiinvaelluspassi oikeuttaa yöpymisiin pyhiinvaeltajien majataloissa. Sellaisia saa kirkoista ja joskus myös majataloista. Maksaa muutaman lantin. Voi tilata etukäteenJaakontien ystävät ry:stä
- Passia pidän mukana, vaikka ehkä henkilökortillakin pärjäisi. Passin tarvitsee joka tapauksessa, jos lentää ei-schengen-maan kautta.
- Mukanani oli pieni sanakirja, joka jäi tosi vähälle käytölle mutta oli välttämätön ottaa mukaan, koska työskentelin myös reissulla. Toki kännykkäsanakirjakin käy, siellä missä wifi toimii.
- Työntekoa varten jouduin ottamaan pienen kannettavan tietokoneen. Tablettia mietin, mutta se ei olisi riittänyt työni takia.
Vähemmän
- Meikkejä vähemmän: huulipunaa pikkuiseen purkkiin, se käy myös poskipunasta, mikäli sattuisi reissussa kalpenemaan. Ekalla reissulla heitin pois kaksi huulipunahylsyä. No joo, tunnustan vaikka turhamaisuus hävettää.
- Ranskan reitille otin mukaan useita vesipulloja, mutta luovuin osasta jo Pyreneiden yli päästyäni, sillä vesipisteitä oli taajaan. Mesetalla en täyttänyt pulloa lähteistä, varmuuden vuoksi, vaan pyysin täyttämään baareissa. Maanviljelysseudulla lannoitteet yms. saattavat päätyä lähteisiin. En tiedä, mutta useilla oli ongelmia vatsan kanssa tuolla seudulla.
Enemmän
- Korvatulppia enemmän, sillä tuppaavat hukkumaan yöllä. Laita paikkaan, josta ne saa helposti esille yön pimeydessä. Armahda muita makuusalissa nukkuvia käyttämällä sellaisia pusseja, jotka eivät rapise.
- Säästin sata grammaa painossa, kun en ottanut syksyn ”remonttireissulle” kameralaukkua mukaan ja olin pulassa. Kamera yski kosteutta ja jouduin pitämään sitä rinkassa, joka hankaloitti kuvaamista aika lailla. (Kamera oli mukana työnteon vuoksi).
- Tietsikan suojuksen jätin myös matkasta, mutta sen sai onneksi sujautettua vedenpitävään vaatepussiin.
Erinomaisia pikkuesineitä
- Pääsiäismunien yllätyskuplat, niissä säilyvät esim. hakaneulat ruostumatta. Kyllä!!! Kynsisaksia myöten pikkuesineeni ruostuivat syksyn reissulla.
- Pussinsulkijanipsut: Oliiveja myydään pusseissa, hyvä eväs vuoristossa, vesi pois, pussi nipsulla kiinni ja taskuun, josta niitä on helppo napostella.
Tarpeellisia tavaroita
- Crocsit suojaavat kylmältä – lattiat ovat kylmiä – ja mahdollisilta jalkasieniltä märkätiloissa. Niillä liikkuu hiljaa muiden nukkuessa, sillä ne eivät kolise. Tosin kengän muodon vuoksi suihkussa jää vettä sisälle kenkään.
- Silmälaput, sillä otsalamppujen avulla vessaan suuntaavat herättävät herkkäunisen.
Turhakkeet
- Asvalttitassut – kuka jaksaa vaihtaa niitä alinomaa. Saa ostaa tarvittaessa paikan päältä, jos tulee toisiin ajatuksiin.
- Retkiruokailuvälinesetti – käytin hyväkseni pyhiinvaeltajien illallisia
- Keittovälineitä ei kannata pakata mukaan, sillä pyhiinvaeltajan illallista tarjotaan pienissäkin kylissä. Ateria viineineen maksaa kympin luokkaa näinä päivinä.
Pyykkinarua en ole tarvinnut kertaakaan. Naruja ja kuivausrumpuja on löytynyt majataloista.
Hei, kiitos hyvästä listasta! Minkä kokoinen rinkkasi oli litroissa?
Kiitos Minna! Lista on palvellut myös minua itseäni, silloinkin kun pakkaan muualle kuin caminolle. Pyrin vähentämään matkalle otettavien tavaroiden määrää minne tahansa matkaan. Voi sanoa, että minusta on vuosien saatossa tullut aika haka tavaramäärän minimoinnissa. Ja se on caminojen ansiota. Ei ihminen tarvitse ”koko omaisuutta” mukanaan matkatessaan.
Pahoittelut, että en osaa sanoa rinkan litramääriä. Se on tosi vanha, nykyään kolmekymppisen tyttäreni partioaikainen ensi rinkka. Ei todellakaan suuri, mutta hyvin toimiva.