Näkemistä, kokemista ja lukemista
Rosanan tapasin sattumalta Oviedossa. Hän pesi ikkunoita ja tyypilliseen paikalliseen tapaan antautui mielellään pieneen juttutuokioon. Olin aiemmin nähnyt kuvan kenkiä myytävän kaupoissa ja toreilla, mutta en vaan pystynyt kuvittelemaan, että niillä käveltäisiin. Luulin koristeiksi. Mutta siinä Rosana oli edessäni, kengät jalassa ja kurkotteli pesuvälineillään ikkunan yläpokia. Hän kehui kenkiä käteviksi. Varvasosan tapin päällä voi vaikka…
Pakko kokeilla. Tulomatkalla päivittelin Facebookia. Se toimi hyvin. Nyt kokeilen miten blogin päivittäminen sujuu. Hieno lentosää. Haikea olo, tässäkö tämä sitten oli. Nopeasti kului kolme viikkoa. Niin kiva reissu takana, mutta toisaalta talvi tuli Asturiaan ja sen myötä kylmyys, kosteus, viimat ja yhä harvenevat majapaikat. Lumessa emme sentään päässeet kahlaamaan. Sitä kyllä näytettiin telkkarissa ja paikat…
Kotimatka alkaa. Oviedosta on hyvät bussiyhteydet Madridiin ja jopa suoraan lentokentälle. Emme kuitenkaan halunneet matkata yöllä vaan varasimme hotellin läheltä lentokenttää (Los Coronales). Järjestävät lentokenttäkuljetuksenkin ja ainakin näin päin se toimii, sillä olemme jo täällä. Katsotaan sitten aamulla miten toisin päin homma hoituu. Ravintolatarjonta hotellin lähialueella ei ole hääppöstä. Yksi italialaistyyppinen ravintola ostarissa, josta ruokaa…
Vapaapäivän ratoksi kiipesin kukkulalle katsomaan monumentteja, joita minulle oli suositeltu (Monumentos Preromanicos). Vaikka olen tämän tyyppisiä nähtävyyksiä kolunnut, niin kannatti tehdä aamulenkki. Tie kiemurteli kukkulan kupeessa ja maisemat olivat mahtavat. Ei edes satanut, ylhäällä viima oli kyllä kylmä. ”Talvi on saapunut Oviedoon”. Kuinkahan monta kertaa olen tuonkin kuullut. Camino-kamuni ei välittänyt lähteä mukaan, vaan muttamvalitsi kaupungilla kävelyn. Kukkulalle…
Lähellä rautatieasemaa on pieni perhehotelli, josta on mukava lähteä jatkamaan matkaa seka junalla että bussilla. Hostal Gonzales, Avenida Santader. Ravintoloita on samassa rakennuksessa. Sideria Estebania kokeilimme. Ruokaa saa klo 20.30 eteenpäin. Hyvä Fabada Asturias, paikallinen papupata, jossa mustaa makkaraa (morcilla), choritzoa ja sianlihaa.
Siideri ei ole tämän mummon juttu! Kokeilimme kerran, enkä oikein ymmärtänyt miten sen saa soveltumaan ruoan kanssa. Tarjoilijan näyttävän esityksen myötä lorahtaa tilkka siideriä tuopin pohjalle ja se sitten pitäisi kulauttaa kerralla. Näin meitä tultiin ohjeistamaan naapuripöydästä eräässä ravintolassa muutamia päiviä sitten. Siiderin juomiseen tarvitaan tarjoilijan apua. Miten toimia, odottaako vai pyytääkö. Mutta minä kun olen tottunut…
Oviedo, miten tutulta se nyt tuntuukaan. Tuoreessa muistissa vielä saapuminen edellisellä kerralla. Sauvoimme ja sauvoimme, ylämäkeen totta kai, Santiagon tietä myöten kohti kaupunkia. Keltaiset nuolet loppuivat jossain vaiheessa tai meiltä silmät niiden näkemiseen. Katedraali yleensä tarkoittaa tietoa tai lähellä olevaa albergueta. Sinne suuntasimme. Niinhän siinä kävi, että lukuisa joukko paikallisia ohjeisti meitä albergueen, kukin vähän…
Asturiasin puolella maisemat ON kohdallaan. Ei enää autotietä myöten vaan vehreitä merenrantaa, kukkuloita ja maalaismaisemaa. Kuvassa perhe eväsretkellä lähellä La Islaa. Hämärähommia Islassa Islan alberguen hoitaja – 20 vuotta hospitelarona toiminut Angelita vaikuttaa tiukalta mummolta. Kun eläkeikää lähestyvä ranskalaispariskunta ei heti ymmärtänyt seurata häntä, niin johan keppi kolisi. Minulle hän löi alberguen avaimet käteen ja monisanaisesti kuvaili miten löydämme alberguen. Kepin…
Toinen nenänvalkaisupäivä jo peräjälkeen. Cerrado, cerrado ja cerrado. Paikka toisensa jälkeen on sulkenut ovensa. Rabadesella Tähän albergueen olisimme jääneet, jos se vain olisi ollut auki. Mutta ei, jalkaa jalan eteen ja kohti seuraavaa majapaikkaa San Estebanissa. Majatalo sijaitsee etäällä kaikista mukavuuksista kuten illallisista, baareista. Ostimme mukaan salaatin, jotta pärjäämme yön yli. Perillä selvisi, että jostain…
Tänään takapakkia ensi kerran koko reissulla. Palaaminen tuntuu aina tappiolta. Kolme ylimääräistä kilometriä: ensin ylämäkeen, sitten alamäkeen. Mäenpäällä kirkon vieressä piti olla majatalo. Tässä kohtaa meinasi itku päästä. Päivän valo alkoi hiipua ja albergue – jos sellainen joskus paikalla oli ollut – oli kiinni, enemmän kuin kiinni. Kukkulan huipulla aavemainen kirkko, hautausmaa ja majatalo. Ei…
Poon majatalossa illallista syötiin yhdessä ja samassa pöydässä. Eihän meitä monta ollut: hospitalero ystävättärensä kanssa, José el Peregrino, ranskalainen pariskunta, camino-kamuni ja minä. Peregrino höpisi omiaan hieman humaltuneena. Isäntäväki omiaan. Vieressäni istui ranskalaisrouva. Me suomalaiset pystymme olemaan hiljaa jos ei ole sanottavaa, mutta ranskalaiset eivät. Varmaankin pöytätapoihin kuuluu keskustella muiden kanssa, osasi sitten yhteistä kieltä…
Olipa lähellä ettemme päässeet tai joutuneet tunnetun elämäntapakiertäjän huonetoveriksi. Playa de Poo -majataloon ilmaantui illansuussa elähtäneen näköinen mies rinkkoineen ja vaellussauvoineen. Ääni kähisten hän veteli olutta puutarhassa, kun tulimme illalliselle. Rinka ilmaantui jossain vaiheessa makuusaliimme. Nämä pienet makuusalit ovat jollain tapaa kiusallisia, sillä niissä yksi persoona muuttuu liian näkyväksi. No tämä Jose el Peregrino, kymmenisen…
Vienan Karjalan reissulla huvittelimme Barbaran hatulla. Hän koristeli sitä milloin kukkasin, milloin kalanruodoin. Kun aloitin Norte-vaelluksen ostin hatun Santanderista. Valikoimaa kesän jälkeen oli vähän ja jouduin valitsemaan koon mukaan. Hieman mutisten hyväksyin mielestäni valjunvärisen lierihatun, jota Barbaran inspiroimana ryhdyimme camino-kamuni kanssa koristelemaan. Lisää hattuja instagram mummo.matkabloggaaa #caminohattu
Pikainen vilkaisu vielä hostelliimme. Ja Llenasin satama-alueeseen Kaupungin ylpeyteen, rantapuistoon. Jossa kävellään vallia pitkin ja josta hospitelaromme mukaan näkee Santanderiin asti. Matka jatkuu seuraavaan kylään Playa de Poo -albergueen. Löytyi!
Kolmien sukkien ja alusvaatekerran varustus toimii hyvin. Yhdet päällä, toiset kuivamassa, kolmannet varalla. Heti kun pääsee majapaikkaan, pesukone pyörimään. Minulla on omakehitteinen pesukone. Vaatteet muovikassiin, vettä ja pesuaine perään. Sitten suihkuun ja suihkun jälkeen pyykkikone pyörimään. Lavuaarissa kun nuijii pussia niin pyykit peseytyvät. Mitä materiaaleihin tulee, kamulla on bambua. Toinen laatu kuivuu hyvin, toinen erittäin…
Joskus on vaikea saada selkoa reiteistä. Monet peregrinot juoksevat etappejaan ja Santiagon katedraalin kellot kumisevat korvissa. Heille tietenkin tarjotaan lyhyintä mahdollista reittiä, joka saattaa suurelta osin kulkea vilkkaasti liikennöidyllä alueella. Me etenemme mieluummin kauniita maisemia katsellen. Kummallakaan ei ole tarvetta ehtiä Santiagoon. Nyt onnisutimme kuitenkin saamaan hyviä ohjeita seuraavaa väliä varten. Yövyimme Santa Marina de Buelna –majatalossa. Sen omistaja José (avauskuvassa) ohjasi meidät…
Järki kasvaa kulkiessa. Tänään rinkasta lähti sadan gramman salmiakkipussi, aiemmin jo yksi teepaita. San Vincente de la Barquerasta jatkoimme N634 tietä myöten. On kuulemma vähemmän liikennettä kuin varsinaisella reitillä. Jaa, mitenköhän paljon siellä mahtaakaan olla autoja, kun meistä tämäkin on aika vilkasliikenteinen. Turvaliivit ovat tarpeen täällä Nortella, jos ei muuten niin ainakin löytävät paremmin tienposkesta….
Ylämäki alamäki ylämäki. Niiden merkeissä kului tämä päivä. Kumma juttu El Galeon -alberquekin (majatalo) on varmaan paikkakunnan korkeimmalla kukkulalla. Mutta ne maisemat.
Cerrado – suljettu. Sellaista kylttiä ei haluaisi nähdä kun saapuu määräpaikkaansa. No niin kuitenkin kävi tänään. Majatalo suljettu toistaiseksi. Satunnainen ohikulkija, lähistöllä asuva mies lähti oppaaksi hakemaan Villa de Comillas -pensionaattia. Paikalliset aika helposti lähtevät näyttämään ennemmin kuin selostavat meille puolikielisille. Valpastun aina tämän kaltaisissa tilanteissa, kokemus opettanut. Niin nytkin, vaikka taas kerran sain häpeillä ajatuksiani….
Matkaan ei tarvitse lähteä aamun sarastaessa, sillä näin lokakuussa aurinko paistaa armeliaasti vaeltajalle myös keskipäivällä. Majataloissa riittää tilaa. Kuvia tästä päivästä .