Näkemistä, kokemista ja lukemista
Kolarin yöjuna saapui jo aamupäivällä ja mökkiin pääsi vasta neljältä iltapäivällä. Pieni kierros Lapin lumisissa maisemissa vei meidät tuhannen kuudensadan savun Äkäslompoloon. Savujen lukumäärä on peräisin Kolarin kylien kehittämishankkeen julkaisusta Kylien Kolari. Hanketta on rahoittanut muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Asukkaista samaisen julkaisun mukaan on seitsemänsataa. Sittemmin savut ja asukkaat on varmaan laskettu uudelleen,…
Pitäisi kuulemma mennä Tinderiin. Hahmotelmaa sitä varten. Haussa: Nöyrin palvelija, joka täyttää Mummon pienimmätkin toivomukset. Sisäsiisti, sanan laajemmassa merkityksessä. Mielellään ruotsinkielinen kokki, joka tarjoaa älyllistä stimulanssia ja jaksaa kävellä viisitoista kilometriä samalta seisomalta. Tyytyy kumppaniin, joka aika ajoin häviää maailmalle epämääräisiksi ajoiksi ja kotoillessaan siivoaa satunnaisesti, sotkee pääsääntöisesti sekä kasoittaa kämpän kirjoilla ja työperäisellä taustamateriaalilla….
Selkävaivainen ei kyennyt mäkeen ja näin jäi aikaa retkeillä. Piti vaan löytää sopivia kohteita, sellaisia missä ei tule äkillisiä pomppuja tai liukastu. Niin ja tietenkin sellaisia, jotka kiinnostavat mummoja, mammoja, muksuja ja vähän vävyäkin. Auto oli käytössä, sillä oli helppo hurauttaa kauemmaksi. Viime talvelta tuttu Sammun-Tupa Kävimme Sammun-Tuvalla näyttämässä taaperolle poroja. Se on sopiva aamupäivän…
Olen aina arvostanut omaa rauhaa mökkireissuilla, paikkaa, johon vetäytyä, kun siltä tuntuu. Viikkoa ei jaksa olla läsnä, ei vaikka kuinka hyvää seuraa olisi. Iän myötä tämä piirre on vain vahvistunut. Niinpä Lapin reissun varausvaiheessa viime syksynä tämä otettiin huomioon. Kolme makuuhuonetta tarvitaan: yksi taaperolle, yksi hänen vanhemmilleen ja yksi Mummolle. Eikä mitään parvisysteemeitä, vaan makuuhuoneet,…
Kiva lomaviikko Levillä. Vuokraamamme mökki oli Mummon, nuorenparin ja kaksivuotiaan tarpeisiin toimiva. Mökistä lisää eri postauksessa. Mutta Leville matkaaminen, se vasta oli rassaavaa, mennen tullen. Siitä tunnelmia tässä postauksessa. Sinkkumummolla matkanteko sujuu helposti, kulki sitten junalla tai lentäen. Lentämistä kylläkin välttelen monesta syystä. Kuten esimerkiksi siksi, että kohtuuhintaisia lentoja on tarjolla vain kummallisiin aikoihin. Lisäksi…
Lähtisin aina matkalle yötä vasten, jos se vain olisi mahdollista. Tänään on. Saan pakata tavarat rauhassa, tehdä viime hetken tietsikkatouhut ja raivata jälkeni ystäväni Maran tieltä. Blogiani seuranneet huomannevat, että Levi-suunnitelmat muuttuivat. Leville piti mennä autolla, Oulussa yöpyä. Toisin kävi, tytär niksautti selän eikä kestä autossa istumista. Matkaamme siis junalla: tytär, minä ja Hän, joka teki…
Yllättävän monipuolinen kohde löytyi viime lauantaina, kun kävin kuvausretkellä Lapinlahden alueella Kara-Kamerat ry:n kuvaajien kanssa. Vaikka olen asunut pääkaupunkiseudulla suurimman osan ikääni, en ole aiemmin käynyt Lapinlahden sairaalan puistossa, sairaalasta puhumattakaan. Nyt entiseen sairaalarakennukseen pääsee sisälle vaikka kahvittelemaan tai tutustumaan mielenterveyden häiriöiden hoitovälineisiin. Lapinlahden sairaalassa on hoidettu monia tunnettuja asiakkaita Aleksis Kivestä Harri Sirolaan –…
On kiva kokeilla kaikenlaista, kuten valomaalausta teräsvillalla. Sitä teimme pikkuporukalla Kara-Kameroiden kerhoiltana Auroran puiston aukealla alueella. Olennaista valomaalauksessa on pimeys ja sitähän riittää. Lisäksi paikan tulee olla sellainen, että syttymisvaaraa ei ole. Tulta pyörittävän tulee sonnustautua palamattomiin vaatteisiin pipoa myöten. Ei siis toppatakkeja, fleecejä ja muita herkästi syttyviä vaatteita, sillä kipinöitä saattaa lentää. Suojalasit ja…
Yhdysvaltojen itärannikolla Mainessa, Portlandin satamakaupungissa syntynyt kirjailija Elizabeth Strout kuljettaa lukijoitaan kotikonnuillaan ja fiktiivisessä Crosbyn pikkukaupungissa. Luin juuri virkistävän, erikoisesti ajattelevan Olive Kitteridgen tarinaa. Olive, taas -kirja sijoittuu Oliven 70-86 ikävuosiin. Kirjan kansien väliin mahtuu kolmentoista henkilön tarinat, jotka suodattuvat Oliven kautta. Ottaisin Olive, taas -kirjan mukaan matkalukemiseksi Maineen. Se on juuri sellaista helppoa matkalukemista….
Kerran talvessa haluan Lappiin. Ihan vaan varmuuden vuoksi, sillä täällä Espoossa ei ole kovin usein varmuutta lumesta. Aika monta kertaa Lapin kohteeksi on valittu Levi. Toki monia muitakin hienoja vaihtoehtoja on, mutta usein sopivan majapaikan on tarjonnut juuri Levi. Yksin kun matkustaa, on enemmän varaa valita. Jos on mukana lapsia, isiä, mummoja, mammoja, vaareja ja…
Historiantunnit taisivat kouluaikoina mennä unten mailla tai tulevaisuudesta uneksimalla. Olisipa silloin ollut oheisaineistona Taina Parikan kirjoittamien historiallisten dekkareiden tapaisia opuksia. Luin hänen Neiti Sundmanin seikkailuja Fredrikshamnissa 1. kirjan Varkaus Vaskitehtaassa. Ohut kirja oli nopeasti luettu, juuri sopivaa aineistoa teinille ja teinimummolle. Parasta antia oli 1875 vuoden ajankuva, joka avautui pienien yksityiskohtien kuten naisten pukeutumisen ja…
Tapaninpäivänajelu suuntautui tänä vuonna Pihtiputaalle. Olet varmaan kuullut Pihtiputaan mummosta. Siitä, että täytyy sanoa asia niin, että Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää”. Sillä tarkoitetaan kaiken kansan kattavaa selkosanaisuutta. Katselin wikipediasta Pihtiputaan mummon taustaa. Käsitteen keksijänä pidetään Allan Liuhulaa, joka oli lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, lehtimies itsekin. Hänen kerrotaan opettaneen 1960-luvulla, että ”Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan…
Kerrassaan hurmaava yllätys Kortteliravintola Kylä, joka sijaitsee Tapiontorilla, Espoon Tapiolassa. Ruokalista ei ollut laajanlainen, mutta sieltä löytyi helposti Mummon mieleiset herkut. Mikä parasta, juuri oikean kokoisina. Syön mieluummin useita pikkuannoksia kuin yhden ison, samaa makua olevan annoksen. Siksi Kortteliravintola Kylän annokset miellyttivät. Pikkujouluseurueemme isompinälkäiset kyllä silmäilivät lautasiaan hämmästellen, kun totutusta huomattavasti pienemmät annokset saapuivat pöytään….
Näinä aikoina tarmo pikkujouluissa täytyy kohdistaa johonkin muuhun kuin tanssimiseen. Menneen viikon kohokohtiin kuului Kara-Kamerat valokuvauskerhon pikkujoulut Tapiolassa: etkot WeeGee -talolla, sitten illallinen Ravintola Kylässä ja jatkot… kymmenen uutiset kotona. Hillitystä menosta huolimatta varpaita kivisti koronauutisia töllöstä katsellessa. Ei tanssimisesta, vaan kävelemisestä. Ennen illan pikkujoulurientoja olin asioilla Kampissa ja innostuin kävelemään kohti Tapiolaa, kun aikaa…
Karmivaa kuvaa ilmastokriisistä edustaa 26.11. ensi-iltaan tullut suomalais-intialainen dokumenttielokuva Invisible Demons – Tuhon merkit. Tapahtumapaikkana Intia, New Delhi. Kertojina tavalliset ihmiset. Äänessä ovat muun muassa riksakuskit, autonkuljettajat ja kaduilla asuvat sekä ohjaaja Rahul Jain, jonka kotikaupungista on kyse. He kuvaavat arkeaan saasteongelmaisessa miljoonakaupungissa. Autoja, ruuhkia, ihmisiä ja tungosta loputtomiin, senhän jo tiedämme aiemmasta. Mutta tämä…
Haminan keskustan alueella on monta jouluista tapahtumaa. Kolmessa ehdimme pyörähtämään melkoisen hyytävänä iltapäivänä, viime keskiviikkona Visit Kotka-Haminan pressireissulla. Glögi maistui ja lämmitti. Raatihuoneentorilla on myyntikojuja ja joulukaruselli. Joulukalenteri-ikkunoita, joista kerroin jo edellisessä postauksessa, voi käydä katselemassa lähikaduilla. Jouluseikkailuun Tanelinkulmassa – Hamina Tanelinkulmassa Lumikuningatar johdattaa Jouluseikkailuun. Sisään pääsee ennakkovarauksella perhekunnittain – soveltuu siis hyvin tähän korona-aikaan….
Haminassa ovat kehitelleet joulukalenterin, joka vaatii vähän enemmän kuin luukun avaamisen aamukahvipöydässä. On lähdettävä liikkeelle! Haminan kaupungin alueelle on ilmestynyt talojen ikkunoihin numeroita 1-24. Ne viittaavat tietenkin joulukalenterin luukkuihin. Numeroiduissa ikkunoissa on jouluaiheisia asetelmia verhojen takana. Verhot avataan kunkin numeron mukaisena päivänä kello 18. Silloin ikkunan alle virtaa väkeä, paikallisia ja matkailijoita. Joskus ikkunanhaltija ilahduttaa…
Loviisan joulusta jo postasin, mutta on Kotkassakin jouluihmiselle silmäniloa. Pimeään aikaan Sapokan vesipuistossa näkee miten putous vaihtaa väriä. Käyntini hetkellä, viime tiistaina, se hehkui punaisena. Näyttipä putoukseen muodostuneen jo muutama jääpuikkokin. Muutoinkin Kotkan pimeyttä koristivat lukuisat jouluvalot. Savarte Artin joulunäyttelyn avajaiset lauantaina 4.12.21 kello 11-14 Varsinaisen lehdistömatkan jälkeen jättäydyin omatoimireissulle. Keskiviikkoaamu valkeni pikkuhiljaa ja mikäs…
Saimme makupaloja Loviisan joulutapahtumista Visit Kotka-Haminan järjestämällä lehdistömatkalla, jolta juuri palasin. Pikaisesti postaan yhdestä, sillä se on jo ensi viikonloppuna. Aika ainutlaatuinen joulutapahtuma, jossa voit astella yksityiskotiin ihailemaan joulukoristeluita, kukkasia ja sisustusta. Joissakin kodeissa on jopa mahdollista istahtaa hetkeksi kahville tai ostaa joulupukin konttiin täytettä. Kävimme kolmessa kodissa. Kaikki hurjan erilaisia. Mitä kaikkea muuta onkaan…
Piskuinen Vamos on minulle entuudestaan tuttu kylä. Kävin siellä aiemmin jututtamassa Merja Tuominen-Gialitakia Taloustaito-lehden Oliiviöljyä tuliaisiksi -juttua varten. Vierailusta on jo monta vuotta, mutta kuten silloinkin niin myös tällä kertaa Merja kertoi innokkaasti oliiviöljyn tarinaa Fabrika Farmin terassilla. Ja aina oppii näissä ruoanvalmistusesittelyissä. Taas tuli esiin pari minulle uutta asiaa. Munakoisoa ei tarvitse itkettää. Niin…