Oli sitten kyseessä matkamessut tai muu tapahtuma, olen aina intopinkeenä, kun Helsinkiin tulee vieraita kauempaa. Nytkin kävi niin.
Olin Kiasmassa aamupäivällä Entiset ainoat -näyttelyn lehdistötilaisuudessa. Se on Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely, jossa on saamelaista ja saamelaisia käsittelevää nykytaidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Tarkoitus oli tiedotustilaisuuden jälkeen tehdä aivan muuta. Innostuin kuitenkin avajaisohjelmasta ja se pani päiväni uuteen järjestykseen.
Tomas Colbengtsonin pop-up -esitys
Viiden tietämillä seisoin Kiasman ovensuussa. Tuuli vihmoi, mutta odotusta oli ilmassa. Sisäänkäynnin edessä oli opaste ”Lappland” ja pian saapuisi taiteilija Tomas Colbengtson.
Keskustelu Tomasin tuloa odottaessa alkoi valua jo pöljille poluille. Suomet ja saamet menivät tanskalaistaustaisen vieraan kanssa rupatellessa sekaisin, ehkä kummaltakin, mutta hänelle jouduin tähdentämään, että suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Venäjä ei ole, vaikka hän niin ajatteli. Lisäksi saamen kielellä on erikoisasema saamelaisalueella.
Sekaannus johtui varmaan esillä olevasta aiheesta, Saamenmaasta (pohjoissaameksi Sápmi), siitä pohjoisen kaistaleesta, johon kuuluu saamelaisten perinteisesti asuttamia alueita Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
Kun Tomas sitten tuli, hän maalasi spraymaalilla Lappland -sanan päälle Sápmi. Sillä hän halusi sanoa, että Lappland/ Lappi on ulkopuolisten antama kolonialistinen nimi. Siksi saamelaisten asuinalueen nimi kuuluu olla Sápmi.
Lappi, Saamenmaa ja saamelaisalueet
Pohjoisessa liikkuessa on vaikeaa hahmottaa alueita: Lappi, Saamenmaa, saamelaisalueet. Olemme liian tottuneita puhumaan Lapista.
Matkailussa puhutaan Lapista. Se esiintyy jonkinlaisena mielentilana, johon liittyy alueet joissa näkyy poroja, tai on kaamosta, tai yötön yö, on tykkylunta ja sen sellaista. Tämän vuoksi Kuusamokin, vaikka on Pohjois-Pohjanmaata, luetaan laveissa matkailupuheissa Lapiksi.
Olimme näyttelyssä Marja Helander kaivoskuvien äärellä ja siinä kohtaa eksyin jo toistamiseen keskustelun pöljille poluille näiden Saamenmaa ja saamelaisalueiden käsitteiden kanssa.
Marja Helander on kuvannut kaivoksia vuosina 2012–2018 laajalta alueelta ja yritin kuvien äärellä hahmottaa missä kaikkialla kuvauskohteet sijaitsivat.
Juttua tuli kaivosteollisuudesta, siinä sivussa tuulivoimasta ja poroistakin. Juttutuokiossa oli mukana Marja Helanderin lisäksi Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski. .
”Suomen Saamenmaalla ei ole kaivoksia, mutta paineet ovat kovat”, Taina Pieski sanoi.
Heti tuli mieleen, Kevitsat ja Kittilät. Mites Kittilä?
”Kittilän kaivos ei kuulu saamelaisalueeseen”, Taina selvensi.
Kylläpä tuntui ristiriitaiselta, kun katsoo edellä ollutta karttaa. Syy löytyi kuitenkin kuukeloinnin avulla, kuten moni muukin asia.
Saamenmaa voi tarkoittaa kahta eri asiaa
1) Saamelaisten kotiseutualue (virallinen, lain määrittelemä), johon kuuluu Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Siellä ei ole kaivoksia.
2) Laajempi kulttuurinen Saamenmaa / Sápmi, joka ulottuu Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Tällä alueella on kaivoksia, kuten ne ihmettelemäni Kevitsa Sodankylässä ja Kittilän kaivos.
Keskusteluissa nämä menevät helposti sekaisin, varmaan muiltakin kuin minulta, mutta ovat tärkeitä rajanvetoja kun oikeuksista puhutaan. Siida käyttää yleensä virallista määritelmää.
Tietoa saamelaiskulttuurista taiteen avulla
Avajaisissa oli kuutisen sataa kutsuvierasta, mukana myös Pasilan peruskoulun saamenkieliset luokat.
Avajaispuheessa Kiasman johtaja Kiira Miesmaa sanoi: ”Tietämättömyys on syy toimia”. Näyttely tuonee pääkaupunkiseudulla asuville ja näyttelyn kävijöille syvempää ymmärrystä saamelaiskulttuurista.
Puheissa korostui se, että Kiasman – Entiset ainoat on saamelaisten itsensä kuratoima näyttely. Se tuntui tärkeältä.
Taina Pieski: ”Minun unelmani, joka syntyi 15 vuotta sitten. Kiitos että saimme saamelaistaa Kiasman.”
Myös näyttelyn kuraattorille erityisasiantuntija Petra Laitille näyttelyn avajaispäivä oli tärkeä. ”Historiallinen päivä! Ensimmäinen kerta kun Helsingissä on suuri saamelaistaiteen näyttely.”
Entiset ainoat -näyttelyssä on parinkymmenen saamelaistaiteilijan teoksia. Näyttelyä suunnitellessan Petra Laiti kävi läpi luetteloita ja kokoelmia. Hän tutki olisiko jokin teos, joka voitaisiin ottaa saamelaistaiteilijoiden rinnalle näyttelyyn.
”Tapio Tapiovaaran Kolttia tukistetaan on hirvittävä, mutta myös harvinainen löytö. Merkityksellistä on se, että nimenomaan suomalainen taiteilija on se ääni, joka tätä meidän yhteistä historiaa tuo esiin. Se väkivalta on ikään kuin suomalaisen vastuulla kertoa. Siinä mielessä oli aika luontevaa ottaa teos siihen ensimmäiseen huoneeseen. Pieni teos, pieni ikkuna hyvin vaikeaan historiaan.”
Entiset ainoat on nähtävillä Kiasmassa 6.9.2026 asti – sen jälkeen osin Saamelaismuseo Siidassa
Kiasman jälkeen näyttely siirtyy Inariin, Saamelaismuseo Siidaan, mutta vain osin. Sinne tulee esille vain kotia ja perheitä käsittävät huoneet. ”Saamelaisille ei tarvitse kertoa elintilavaikeuksista – he tietävät niistä – vaan voi keskittyä kauniiseen.”
Mutta miten Inariin tulevat matkailijat, eivätkö he tarvitse tätä tietoa?
”Siida on suunnattu saamelaisyleisölle. Emme tee näyttelyitä turisteille vaan itsellemme. Ja se toimii.”
Hyvä muistutus, että tämä on nyt esillä. Kiinnostaa kovasti, ilman muuta tulee käytyä.
Kiitos kommentista, Mikko! Toivottavasti postauksestani saat taustaa – siis mikäli et jo tunne saanelaisuutta. Antoisaa näyttelyä, koska sitten menetkin. Kuulen mielelläni kokemuksistasi, joko tällä sivustolla tai omalla sivustollasi.