Suunnittelin lukevani Taidepotpuri-viikon aikana Pyhätunturin alueelle sijoittuvaa kirjallisuutta. Mukaan pakkasin kaksi kirjaa: kaunokirjallisuutta edusti Kalle Isokallion Pelastaja Pelkosenniemeltä, tietopuolista  Tapani Niemen teos Lapin ja lannan rajalla : kulttuurimatka Pelkosenniemelle ja Itä-Lappiin. Suunnitelmani ei toteutunut. Monipuolinen ohjelma valtasi päivät ja uni tuli hetkessä ilman unikirjaa, kun sängyn aika koitti.

Pääasiallinen syy osallistua Taidepotpuriin minulla oli valokuvaus. Sitä olikin tuntikausia. Teoriaa ja kuvien analysointia kaksi tuntia aamupäivällä ja toiset kaksi iltapäivällä. Siinä välissä talsimme tunturissa ja kyykimme kameran kanssa skuttassa – niin kuin jo aiemmin mainitsin metsää näillä seuduin riittää.

Valkoista poroa bongasin kuin brittituristi ikään

”Ainahan sen näkee”, joku hämmästeli, kun edelliskesänä vierähti koko viikko enkä saanut kuvaa valkoisesta porosta. Se oli nähty milloin Kairosmajan tienpenkalla, milloin lasten leikkipaikalla. Aina siellä missä en ollut.

Tänä kesänä poro kavereineen näykki kasvillisuutta tienposkessa, kun tilausbussimme kaarsi Kairosmajan pihaan. Porot ikään kuin toivottivat meidät tervetulleeksi. Hyvätapainen porotokka muisti myös hyvästellä meidät, kun lähdimme kotimatkalle. Siinä välissä bongasin porotokan kerran, kun olimme Tervahovissa kuvien kimpussa. Mukana tokassa oli tuo valkoinen poro. Kamera käteen ja pihalle.

Viis siitä, että mielessäni oli siinnellyt kuva valkoisesta porosta – ei missään nimessä tienposkessa, vaan järven rannalla. Mielikuvani valkoinen poro seisoisi ylvääni Pyhäjärven rannalla tummansinisenä synkistelevää taivasta vasten ja taustalla tietenkin Soutaja-tunturi. Se oli maisema, jota viikon aikana pääsin ihailemaan uintireissuilla, kun käyskentelin pitkää laituria kohti 14 asteista vettä. Mutta poro ei suostunut, joten tienvarsikuvaan on tyytyminen. Ja vain toiselta puolelta valkeaan poroon.

Valkoinen poro on vanhan uskomuksen onnentuoja, porotokan suojelija. Jokaisessa porotokassa tulisi olla yksi valkoinen poro. Lue lisää Saamelaiskullttuurin ensyklopediasta