Ylämäki alamäki ylämäki. Niiden merkeissä kului tämä päivä. Kumma juttu El Galeon -alberquekin (majatalo) on varmaan paikkakunnan korkeimmalla kukkulalla. Mutta ne maisemat.
Kategoria: Yleinen
Hipelöintiä pyhällä tiellä / Camino del Norte, Espanja
Cerrado – suljettu. Sellaista kylttiä ei haluaisi nähdä kun saapuu määräpaikkaansa. No niin kuitenkin kävi tänään. Majatalo suljettu toistaiseksi. Satunnainen ohikulkija, lähistöllä asuva mies lähti oppaaksi hakemaan Villa de Comillas -pensionaattia. Paikalliset aika helposti lähtevät näyttämään ennemmin kuin selostavat meille puolikielisille. Valpastun aina tämän kaltaisissa tilanteissa, kokemus opettanut. Niin nytkin, vaikka taas kerran sain häpeillä ajatuksiani….
Caborredondosta Comillasiin – 16 km, klo 9.30 – 16.30 / Camino del Norte, Espanja
Matkaan ei tarvitse lähteä aamun sarastaessa, sillä näin lokakuussa aurinko paistaa armeliaasti vaeltajalle myös keskipäivällä. Majataloissa riittää tilaa. Kuvia tästä päivästä .
Requehajasta Caborredondoon – 13 km klo 11-19 / Camino del Norte, Espanja
Lyhyt vaellus toisena päivänä. Perillä Izzarra-majatalossa meidät ottaa vastaan tähtiluokan hospitalero Isaac Risas ja panee uusiksi meidän caminomme. Tätä majataloa on kehuttu netissä, eikä ihme. Ammoisina aikoina navettana toiminut rakennus on kunnostettu pyhiinvaeltajien majataloksi, jossa nukutaan lakanoissa. Izarra on eruskia ja tarkoittaa tähteä. Isaac – tähti tähdessä – on suuri caminofani ja hän ehdotti meille…
Ihmeitä Santiagon tiellä / Camino del Norte, Espanja
Minulla on piileviä korjaustaitoja. Eilen manasin sauvoja ja kannoin niitä koko päivän palasina. Pari ranskalaista pyöritteli putkia ja sitten päätään, ja kehoittivat hakeutumaan urheiluliikkeeseen. Aamulla kun vaelluskaverini kaiveli jeesusteippiä rinkastaan, kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. En tiedä miten, enkä kyllä osaisi tehdä uudelleen. Voi kun sallisivat omien sauvojen kuljettamisen käsimatkatavarana. Ois niin paljon helpompaa.
Vaellus alkaa Santaderista Requejadaan – 27 km, klo 9 – 20 / Camino del Norte, Espanja
Eka aamu on aina kauhea, riippumatta siitä monesko camino on menossa. Ahdas makuusali, tavarat hukassa ja rutiini hakusessa. Järkeäänkin tulee kyseenalaistettua. Kaikesta selviää kun muistaa, että yleensä kolmanteen kävelypäivään mennessä tavarat ovat löytäneet paikkansa rinkassa ja majatalojen tohina alkaa kuulua osana rutiiniin. Vaellus lähtee sujumaan kun löytää polunpään tai kaupungissa simpukoin merkityn caminoväylän. Santaderissa meidät…
Santander turistina / Camino del Norte, Espanja
Täällä Santanderissa riittää tilaa sekä turistille että peregrinolle (Santiagon teiden vaeltajat). Pitkän ja monivaiheisen matkan ja bussissa vietetyn yön jälkeen, vietämme päivän turistina. Teimme lenkin La Magdalena palatsille – ilman rinkkaa. Palatsin sisätiloihin emme jaksaneet paneutua mutta ympäröiviin maisemiin ja majakkaan kyllä. Rannoilla satunnaiset lenkkeilijät hoitavat kuntoaan. Palatsilla riitti vierailijoita, espanjalaisia lähinnä. Viime vuorokausi vilahti…
Ensitreffit lentokentällä / suuntana Camino del Norte, Espanja
Jotkut menevät naimisiin sokkona (näin olen ymmärtänyt tv-ohjelman esittelystä) ja jotkut hieman varovaisemmat lähtevät sokkona caminolle. Tänään näen henkilön, jonka kanssa lennämme Madridiin ja jatkamme yöbussilla Santanderiin, josta on tarkoitus reilun kolmen viikon ajan tepastella kohti Santiago de Compostelaa . Tiedän matkakumppanistani hyvin vähän, oikeastaan vain nimen ja asuinpaikan ja sen, että Assisissa hän käväisi…
Varustelua – / Camino del Norte, lähtö huomenna
Vielä viikko sitten kutkutteli vatsassa. Ihanaa päästä ylepalttisesta tavaramäärästä ja loputtomista töistä. Tässä tulos! Kyllähän sitä kaikkea pientä nykyihminen tarvitsee selviytyäkseen. Mikään ei paina mitään, mutta kaikki yhdessä liikaa. Käsipyykki tulee eteen silloin tällöin. Olen kiikutellut 25 gramman oliivisaippuaa kylpyhuoneen kaappiin ja takaisin ja filosofoinut pystyykö sillä pesemään mahdollisimman monta asiaa: pikkupyykin, kasvot, hätätilassa…
Oliiviöljyä tuliaisiksi – Kreeta
Siitä on jo jonkin aikaa kun vierailin Kreetalla. Tapasin silloin saarella vuosikymmeniä asuneen suomalaissyntyisen kirjailija-yrittäjä Merja Tuominen-Gialitakin. Hän on tutkinut oliiviöljyn tietä tuottajalta ruokapöytään. Nyt juttuni ilmestyi Taloustaito -lehdessä, joka löytyy pdf-tiedostona lehtikirjoittamisen blogistani. Oliiviöljyn makuvivahteisiin kannattaa tutustua ennen ostopäätöstä. Kreetalla monet oliivitarhat tarjoavat mahdollisuuden maistaa öljyjä paikan päällä. Youtube-video oliiviöljyn maistamisesta Merja Tuominen-Gialitakin viimeisin teos: Neitsytöljyn…
Kunniakirjoja satelee
Postiluukusta tipahti kirje, joka sisälsi kunniakirjan Ruunan koskenlaskusta. Siellä olin jokunen viikko sitten toimittajaryhmän kanssa koskenlaskuyrittäjä Raunin vieraana. Kaikenlaisissa tapahtumissa sitä tuleekin riekuttua ennenkuin juttu syntyy lehteen tai blogiin. Milloin roikun köysissä ilmasta käsin koskea kokien, milloin kuohuissa puuveneessä. Tanssijuttuja kirjoittaessani muistan koetelleeni pumppuni kuntoa kuubalaisten rytmien pauhatessa yötä päivää. Vaellusjutut ovat sitten taas oma lukunsa. Elämä opettaa,…
Fiilistelyä Ritarihuoneella ja vähän muuallakin
Varaslähtö caminolle. Pääsin espanjalaisiin tunnelmiin jo eilen Ritarihuoneella Helsingissä Espanjan kansallispäivän juhlallisuuksissa. Rentoa menoa, puheita ei pidetty mutta puheensorinaa riitti. Suurlähettiläs María Jesús Figa López-Palop (arvaa vaan muistanko nimen lunttaamatta) kätteli ovella samaan tapaan kuin olemme tottuneet näkemään linnanjuhlissamme. Tämä tilaisuus oli kylläkin vähemmän muodollinen. Ja niinkuin tavallista on, yksi johtaa toiseen. Suolaista, makeaa, kuohuvaa……
Voihan nirhauma
Juuri kun pitäisi olla jalat kunnossa, niin kengästä hajosi kantapään vuori viikonlopun lenkillä. Karhea kohta hankasi rakon jalkaani. Yleensä käytän armeijan villasukkia, mutta tällä kertaa päiväreissusta kun oli kyse, tepstelin vilpoisemmissa vaellussukissa. Olen lampsinut villasukka-marketti-mikämerkkitahansa-kenkä linjaa noudattaen Pyreneiltä Atlantille. Ei rakon rakkoa. Samoin muutamia reilun parinsadan kilometrin reissuja samalla huolettomalla varustuksella. Kirjoitin jopa blogia Onnelliset jalat, sillä…
Camino lähestyy – Santiagon teille
Kesätäpinössäni tulin tilanneeksi matkaliput Madridiin. Varmuudeksi varasin aikaakin reippaasti, mielessäni Santiagon teiden maisemat. Kukaan kavereistani ei päässyt mukaan, eikä myöskään siippani töittensä takia (vaikka kutsun itseäni ansiottomasti mummoksi, en tohdi häntä ukiksi nimitellä). Nettihakuni tuotti tulosta, sain vaelluskaverin. Samalla kosolti jännitystä reissuuni. Siippani, joka vaelsi toissa kesänä kanssani San Sebastianista Santaderiin, pystyi yhden sunnuntailounaan aikana luettelemaan toistakymmentä reissuntuhoavaa vaeltajankuoppaa,…
Rypytystä Bomballa – piirakkakoulussa ja kyykkäkisassa
Mittavia korjaushankkeita Bomballa on käynnistynyt sen jälkeen kun Pohjois-Karjalan osuuskauppa osti Bomban toiminnan ja rakennukset alkuvuodesta. Yövyimme kylpylähotellissa, nautimme karjalaisista herkuista Bomban talossa, pelasimme kyykkää ja opettelimme leipomaan karjalanpiirakoita piirakkakoulussa. Mittasuhteiltaan mahtava Bomban talo rakennettiin Nurmekseen jo 1970-luvulla. Sen vaiherikkaaseen menneisyyteen kuluu niin nousuja kuin laskuja. Uusi omistaja remontoi ja uudistaa muutenkin Bomban karjalaiskylän rakennuksia ja…
Kaupunkikävelyä
Uusi harrastus! Käveleminen paikasta toiseen on avannut aivan uudenlaisia näkymiä. Viikonloppuna meidät kutsuttiin sadonkorjuubileisiin Pakilaan. Googlen mukaan matkaa kertyi 15 km. Autolla on aiemmin hurautettu samaan osoitteeseen ja moni juttu on livahtanut ohi silmien. Tiesitkö, että käytettyjä autonrenkaita voi käyttää näinkin? Minä en. Kannelmäen kohdalla pääsimme tutustumaan juoksuhautoihin.
Ruunaan Rauni – koskenlaskua kokemassa
Apua! Saappaat on täynnä vettä, huutaa vieressäni istuva koskiveneessä. Niinpä. Lähdön hetkellä pukeutumista riitti. Oli sadehousua, vedenpitävää takkia, kummaria, kypärää. Vielä piti tunkea paljon lämmintä alle. Jos ei vieraalla ollut päällepantavaa riittäväsi, Rauni Hietanen Ruunaan koskenlaskuyrittäjä taikoi jostain fleecen. Kaikki ei mennyt vierustoverilta nappiin. Lahkeet olisi pitänyt jättää saappaiden päälle, ei tunkea sisään. Tapasin Rauni Hietasen…
Äksyt Ämmät piirakka edellä Eurooppaan
Matkalla Ruunaan koskille bussiin pöllähti Äksy Ämmä Minna ja Puukarin Pysäkin Anni. He esittelivät kumpikin oman firmansa matkailupalveluja, ja Pohjois-Karjalassa kun ollaan, pitivät huolen siitä, ettemme joudu kytjöttämään nälissämme. Vaikka olimme vastikään nauttineet Kolilla lounasta, herkullista ruisleivän tuoksua ei voinut vastustaa. Leipä oli Puukarin Pysäkin omasta juuresta leivottua ja ah niin hyvää. Karjalanpiirakoista saimme kuuulla Annilta…
Pistäydyinpä Pohjois-Karjalassa
Kolin maisemat ovat aina yhtä ihania. Tämänkertaisella toimittajareissulla saimme kokea syksyistä Kolia. Ruska ei ollut vielä rävähtänyt valloilleen, mutta kelta-vihreää värimaailmaa kyllä näkyi. Matkailijoiden lisäksi Kolin kansallismaisemista ovat lumoutuneet myös monet taiteilijat. Inspiraatiota ovat hakeneet niin kirjailijat kuin musiikki- ja kuvataiteilijatkin. Nykyään Kolille matkataan useimmiten omilla autoilla, mutta perille pääsee autottakin. Ensin junalla Joensuuhun, josta…
Takaisin kotimaahan Kalevala – Kostamus – Kajaani
Kotimatkalle lähdimme aamuseitsemältä aamiaispusseilla varustettuna. Ponkalahdella, kun aamiaistimme, yritin kuikulla näkyisikö sitä tuloreissulta tuttua koiraystäväämme. Ei näkynyt. Vielä yksi ohjelmanmuutos. Lounaspaikka ehti vaihtua. Emme syöneetkään keskustan ravintolassa, jossa olisi voinut tehdä viime hetken ostokset, vaan samassa Richardissa, jossa olimme syöneet jo alkumatkasta kaikki ateriamme. Puolenpäivän aikaan tappelimme bussin liikkeelle. Turvavyöt ja ilmastoinnit saatiin kuin saatiinkin kaikkia…