Joskus on vaikea saada selkoa reiteistä. Monet peregrinot juoksevat etappejaan ja Santiagon katedraalin kellot kumisevat korvissa. Heille tietenkin tarjotaan lyhyintä mahdollista reittiä, joka saattaa suurelta osin kulkea vilkkaasti liikennöidyllä alueella. Me etenemme mieluummin kauniita maisemia katsellen. Kummallakaan ei ole tarvetta ehtiä Santiagoon.
Nyt onnisutimme kuitenkin saamaan hyviä ohjeita seuraavaa väliä varten.
Yövyimme Santa Marina de Buelna –majatalossa. Sen omistaja José (avauskuvassa) ohjasi meidät maisemareitille.
Kävi ilmi että hän aikoo laajentaa majataloaan. Ensi vuonna pitäisi olla valmiina remontti ja tulossa on myös hostelli. Alberguen puoli oli muuten mukava, mutta savua vieroksuvan kannattaa pyytää sänky alberguen takaoan pikku huoneesta. Isossa salissa ravintolan uunista leviää savua. En tosin tiedä onko aina näin, mutta epäilen. Maittava illallinen kuudella eurolla. Viinikin hyvää tempranilloa. Mahtaakohan Josén hinnoittelu tuottaa riittävästi hilloa remonttien maksamiseen.
Rantareitti Playa + E9 vaatii voimia. Se on pidempi kuin maantietä pitkin kulkeva. Maisemat mahtavia. Nousuja ja laskuja riittää. Kaukana liikenteestä eukalyptusmetsien ja laidunten seassa. Kartat jäivät lataamatta, mikä huolestutti välillä kun viitoja puuttui. Välillä oli myös vaikea tulkita viitoitusta. Keltaiset nuoletkin ilmestyivät usein vasta sitten kun olimme pähkäilleet jollain tavalla suunnan.
Reitin alkupäässä on kyläkauppa, sen jälkeen ei mitään ennen Andresia. Kun vihdoin sinne pääsimme, kahvi ja tortilla de patatas maistuivat.
Llenasin albergue suljettu. Taas! Muutaman sadan metrin päässä löytyi Casona Peregrino. Lakanoissa tämä yö siis. Niin rättiväsyneitä olimme, että hyvä kun illallisella haarukka pysyi kädessä. Nyt kun sata kilsaa on mittarissa, palkitsemme itsemme lepopäivällä.
Casona Peregrinon hospitalero kertoi, että paikalliset muuttelevat camino-viittojen sijaintia, jotta pereginot – vaeltajat ohjautuisivat käyttämään heidän palvelujaan.
8