Näkemistä, kokemista ja lukemista
Halusin luiskahtaa peregrinojen parista sivuraiteille, kuulla vain yhtä kieltä kerrallaan ja suuntasin Huarten pikkukylään, joka mielikuvissani uinui vuorten kupeessa. Päädyinkin keskelle fiestaa. Ihmettelin menoa majapaikan – lienee ainoa, eikä sitä voi hotelliksi kutsua – baarissa aamukymmeneltä. Konjakkilasi toisensa jälkeen kolahti tiskiin ja pulina kävi. Usein näillä nurkilla olen kuulevinani suomea, mutta kun käännyn katsomaan, puhujat…
Trinidad de Arressa epäröin sillan kupeessa, sillä nyt täytyisi löytyä työskentelymahdollisuudet. Hermano Martin saa houkuteltua minut sisään refugioonsa mahtipontisella myyntipuheellaan. Eikä hän suotta ole ylpeä tiluksista. ”Ette ole ensimmäinen joka täällä yöpyy. Täällä on majoitettu peregrinoja jo 1200-luvulta alkaen.” Paikka tihkuu perinteitä ja ajan patinaa. Punkkani sijaitsee entisessä pyhiinvaeltajien sairaalassa. Refugion yhteydessä on myös 1150-luvulta…
Neljän päivän työtauon jälkeen on aika lähteä eteenpäin. Kolmeen naiseen; unkarilainen Sebozsu, brasilialainen Glaucia ja minä lyöttäydymme aamun hämärissä yhteen ja käymme kohti Pamplonan härkäseutuja. Tiemme eroavat kuitenkin – se on tapana caminolla – sillä Sebozsu pinkaisee sellaiseen vauhtiin, ettemme pysy mukana. Edellisen päivän 30 kilometrin kipuaminen vuoristossa ei häntä pitele. Glaucia jättäytyi jalkavaivojensa vuoksi…
Etsin postitoimistoa tästä1200 asukkaan kylästä. Ei ole. Tarkoitukseni oli hoitaa kirjapitomateriaalia Suomeen. Löysin kirjaston, jossa palvelut ovat samaa luokkaa kuin Suomessa. Skanneriakin opin käyttämään espanjan kielellä. Nyt vaan kuitit pilveen. Kirjastovirkailija Mari Mar Agós suosittelee peregrinoille Mikel Zuza ”Crónicos Irreales del Reyno de Navarra”. Helppolukuisia ja lyhyitä kertomuksia Navarran alueelta. Huomenna jatkan vaellusta. Tämän kylän hostelli on…
Lentokoneessa matkalla Helsingistä Biarritziin unelmoin Pyreneiden asukista, joka sanoisi minulle, että voin nukkua hänen tiluksillaan niin kauan kuin nukuttaa. Toki korvausta vastaan, budjettiini sopivaan 30 euron yöhintaan. Kummallista kyllä, löysin sellaisen paikan Espinalista, pienestä 1200 asukkaan kylästä. Sänky pyhiinvaeltajien makuuhuoneessa ja toimiva nettiyhteys. Pistin toimiston pystyyn ja viivyn muutaman päivän tai viikon. Nukun ja teen…
Peregrinojen (eri syistä vaeltavien) päivä alkaa aikaisin. Jo kuuden tietämissä makuusaleissa kuuluu rapina. Heti päivänvalon koitettua rinkka selkään ja matka jatkuu. Yksinmatkaajien – mikäli ei halua vaeltaa ypöyksin – kannattaa heittäytyä samaan rytmiin, sillä silloin poluilla vaeltaa muitakin. Buon camino! Se on tervehdys, joka kuuluu sanoa kaikille kohtaamilleen. Epäilen tosin, että lähempänä Santiagoa into tervehtiä…
Jean (oikealla) ja Sam Hullilla on erityinen syy iloita vuoren ylityksestä. Ikä eikä tekonivel pidättele tätä pariskuntaa. Orissonin ja Roncesvallesin välillä ei todellakaan ole mitään palveluja ellei sellaiseksi katsota suojaa, johon voi hakeutua huonon sään yllättäessa hieman Croixin jalkeen (risti jonka juurelle tuodaan kiviä ja muuta kulkijalle tärkeää) ja vesipistettä Rolandissa. Siellä saa pullonsa täytettyä, joten kaikkia…
Uni maittaa! Onneksi sain painaa pääni tyynylle vielä kerran ennen Pyreneiden ylitystä. Napoleonin reitin varrella, noin 9 kilometrin päässä Saint-Jean-Pied-de-Portista, voi majoittua Refugio Orissonissa. Sen jälkeen ei ole mitään ennen Roncesvallesia. Orissonin hinta ei päätä huimaa, puolihoito 32 euroa. Illallinen oli huippu: herkullinen keitto, possua, papuja, baskikakkua ja tottakai viiniä enemmmän kuin suomalainen edes jaksaa juoda. Emännän toivomuksiin…
Hieman ehti jo elähtää tämä paperi, mutta toivottavasti siitä on hyötyä muille matkaajille. Saint-Jean-Pied-de-Portista alkumatkan majapaikat. Ja matka jatkuu. Lisää majataloja, refugioita.
Vihdoin Pyreneiden ylityskohdassa Ranskan Saint-Jean-Pied-de-Portissa. Santiagon teiden symboli on simpukka. Pyrenit odottavat
Kun työasiat on saatu hoidettua, suuntaan kohti Saint-Jean-Pied-de-Portia, Ranskan puolella Pyreneitä olevaa Santiagon teiden risteyskohtaa. Parhaiten sinne pääsee junalla. Biarritzin keskustassa hyppään bussiin, joka vie minut ja kaikki epämääräiset kassini Bayonnen rautatieasemalle. Yritin päästä liioista tavaroista eroon jo Biarritzsissa. Hotelliin jäivät korkokengät, sateensuoja ja pressimateriaalit, mutta siitä huolimatta tavaraa roikkuu kaikista rinkan lenkeistä ja lisää…
Ensimmäinen kohteeni on Biarritz, joka johtuu siitä että läheiseltä Bayonnen kentältä pääsee junalla Saint-Jean-Pied-de-Portiin, Pyreneiden Ranskan puoleiselle reitille. Siitä on sitten mukava köpötellä vuorten yli Espanjaan. Paluulipun varasin Madridista. Moni Santiagon teille haikaileva kamppailee lentoyhteyksien löytämisessä, sillä lähtö ja paluukentät on hyvä olla eri. Löysin edullisen paketin Helsinki-Biarrritz-Madrid-Helsinki. Vihjeeksi muille matkalaisille: Jos haluat jatkaa suoraan…
Vaimo lähti kävelemään –tokaisu ei ehkä anna oikeaa kuvaa siitä mitä tapahtui, mutta saipahan mieheni sympatiaa roppakaupalla kun näin asian ilmaisi eräässä maanantaipalaverissa. ”Noinko koville remppa ottaa”, kyselivät työpaikalla. Nyt olen matkalla kohti Santiagon teitä. Miksi juuri sinne? Kaikki loksahti kohdalleen kun saimme tiedon rempan ajankohdasta. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut kuten esim. Nepal, mutta syksy…
Pusujuhla alkoi heti Pariisin Orlyn kentällä. Vaihdoin siellä lentokonetta päästäkseni Biarritziin tai oikeastaan Bayonneen, jossa lentokenttä sijaitsee. Suomalaisten reviiri, kosketusetäisyys, on eittämättä laajempi kuin ranskalaisilla. Vissi ero kuitenkin on Helsinki-Pariisi ja Pariisi-Biarrizt lentojen matkustamotohinoiden välillä. Yhteistä oli se, että kummassakin käytävät tukkeutuivat käsimatkatavaroitaan säilytystilaan sullovista matkustajista. Mutta Pariisista lähtevällä maan sisäisellä lennolla paikalliset vaihtoivat poskipusuja…
Kun kuulin, että taloyhtiössämme tehdään lähivuosina putkiremppa, halusin löytää vaihtoehtoja rempan kanssa kärvistelyyn, ehkä jopa nauttia ajasta. Halusin lähteä rempan ajaksi reissuun – jos en nyt ihan Karibialle – niin kauas kumminkin. Ensimmäisten putkiremppaa koskevien tiedotustilaisuuksien jälkeen en voinut enää olla varma reissun laadusta enkä suunnasta. Heräsi epäilys, että se voi hyvinkin olla matka aivan…
Rinkka kenottaa tuossa ja vielä pitäisi karsia tavaroita, jotta jaksan raahata sitä kolmisen kuukautta. Kumpi makuupusseista lähtee mukaan? Eroa on sata grammaa.
Muutamaa päivää vaille kolme kuukautta reissuaikaa. Aika on sen verran pitkä, että mikään kolmesta olemassa olevasta matkavakuutuksestani ei kata sitä. Niissä kaikissa maksimi matkallaoloaika on 45 vrk. Olisi täytynyt ottaa jatkoaikaa olemassa oleviin vakuutuksiin. Huomasin kuitenkin, että edullisemmaksi tulee kun otan lentoliput myyvän portaalin kautta uuden vakuutuksen koko ajaksi. Hoituu yhdellä klikkauksella. Minulle riitti 90…
Joskus voi yhdistää työn ja huvin. Nyt kävi niin. Juttukeikalla jäi aikaa kävellä Imatralla Vuoksen rantaa. Tällaisia ihmeitä tuli vastaan. Erilainen sorsa. Miksi valkoinen? Arveltiin albiinoksi, tarhasta karanneeksi ankaksi mutta sehän on Blondi. Blondi Vuoksen rannalla Vuoksen varrella kulkee suosittu ulkoilureitti Tässä olemme tutustumassa paikallisiin matkailuyrityksiin. Kutsujina VR ja paikalliset matkailutoimijat. Imatran valtionhotelli – Joka…
Italiasta Sveitsiin vuorten ylitse 18-19.7. Ilanz Sveitsi Unet luostarin rauhassa Luostarit sijaitsevat usein kauniilla paikalla, niin tämäkin 130 nunnan yhteisö. Nunnat hoitavat majoitustoimintaa erillisessä siivessä. Siivous ja keittiöhenkilökuntaa on palkattu erikseen, ja ehkä juuri siitä syystä nunnilla riittää aikaa kierrellä aamiaisella jututtamassa vieraita. Hymy ulottuu silmiin asti. Satasella majoittuu kaksi. Kylppäri käytävällä, mutta joka…