Joulukirkko kuului ennen vanhaan joulunviettoon siinä missä jouluruoatkin. Niin teki mummo ja mummonmummo, meni joulukirkkoon. En ole aivan varma onko omia muistoja vai kerrottuja, mutta ennen joulukirkkoon mentiin aikaisin aamulla. Kirkkokiintiöni täyttyi jo ennen kuin täytin kymmenen. Lohjan kirkon seinämaalaukset olin tutkinut siihen ikään mennessä jo varsin perusteellisesti. Korvia minulla ei kaiketi ollut tuolloin lainkaan….
Risalamande – tanskalaisten joulujekku
Risalamande, vapaasti käännettynä riisiä mantelin kera, on joulupuuro tanskalaiseen tapaan. Tanskassa, kuten meillä Suomessakin on tapana, riisipuurokulhoon piilotetaan manteli. En tiedä kuinka yleistä on se Suomessa on, että mantelin löytäjä palkitaan tiskivuorolla, mutta niin meillä lapsuudenkodissa niin tehtiin aikoinaan. Täällä Tanskassa mantelin saajaa odottaa kuitenkin lahja. Valmistusprosessin aikana huomasin, että kaikki saavat manteleita kylläkseen. Niitä…
Jouluvalmisteluja Tanskassa
Samanlainen härdelli täällä Tanskassa näyttää olevan kuin Suomessakin. Ostetaan, ostetaan. Vain tavarat ja pakkaukset ovat erilaisia. Olen hukassa jo kotikonnuillani, kun joudun uuteen markettiin ruokaostoksille. Mitenkähän kävisi täällä jos joku iskisi jouluostoslistan käteeni ja passittaisi ruokakauppaan. Varmaan hetken kärryjen sekamelskassa pyörittyäni ja pakkausten tekstejä luettuani pökertyisin. Toivottavasti konjakkihyllyjen viereen ja joku vanhanajan lääkitsijä kaatelisi sieltä kurkkuuni virkistävää. Suomessa mesotaan…
Billund – matka jatkuu
Tämä on se kaupunki, jonka kohdalla suomalaisen kieli kangertelee. Pehmeä ja kova pee. Huolellinen ääntäminen on kunniassa. Kuinkahan monta kertaa Helsinki-Vantaan lähtöportin ohi käveli suomalaismiehiä virne suupielessään. Billundin lentokentällä matkatavarahihnan vierellä piti oikein ihmetellä. Tanskaan olin matkalla, Kreikkaanko päädyin? Helpotuksen huokaus. Tutun näköinen laukku ilmestyy. En missään nimessä olisi halunnut, että hookoo blööt olisivat matkanneet päiväkausia…
Joulunviettoon Tanskaan
Pitikin hankkia kiire itselleen. Aikaa olisi ollut vaikka kuinka, mutta pakkaaminen jäi viime tinkaan. Samoin kuin tämä tanskalaisten hyggeilystä kertova kirja, jonka jo hyvissä ajoin asetin sängyn viereen. Sain sen pikaluettua lähtöaamuna. Tanskalaiset ovat tehneet kotoilusta maabrändin. Siitä on ahkeraan kirjoitettu Suomen lehdissä ja on mielenkiintoista nähdä miten hyggeillään käytännössä. Tuliaisiksi toivottiin Fazerin Sinistä suklaata, sitä…
Juhlajuoksulla löntystelemässä – Juokse Suomi Paremmaksi
Eilen Helsingissä juostiin perinteinen itsenäisyyspäivän lenkki, joka noudattelee Suomen muotoa. Siis ne vetreät juoksivat, mummo löntysteli. Vetreät ehtivät maaliin (lähtöpisteeseen Lassilan liikuntapuistoon) himpun yli tunnissa. Lenkin pituus on noin 11 kilometriä. Aikani oli huimat 2 tuntia 30 minuuttia. Kuviakin ehdin ottamaan. Tässä otoksiani. Sinne ne menivät. Hieno ilma, hienot maisemat. Reittimerkintöjä löytyi vaikka mistä. Jos nauhat…
Naakiva kunnanjohtaja – Konnevesi reissun kokemuksia
Konneveden kunta järjesti viime viikon loppupuolella kalastuspainotteisen toimittajaretken alueelleen. Mukana oli tekniikka- ja ympäristötoimittajia plus matkabloggaava mummo sekä kiemuraisella ja liukkaalla kelillä tuskaileva kuljettaja. Silloin kun on liukasta, on liukasta. Mutta perille päästiin, kumpaakin suuntaan. Ajomatka Helsingistä Konnevedelle kesti reilut viisi tuntia. Tässä hieman tunnelmia reissulta. Kun pitkän bussimatkan saavuimme perille Konneveden Siikapirtille, järjestys oli…
Äänestetty on
Keksin mainion tavan ehtiä sekä bussiin että taidenautintoihin. Monet tilausajot lähtevät Kiasman edestä. Niin tänäänkin Konnevedelle suuntaavien toimittajien bussi. Lähdin kotoa tuntia aikaisemmin kuin tarve olisi vaatinut, mikäli olisin minimoinut minuutit. Kiasmassa laukun voi jättää säilytykseen ja katsella näyttelyn tai osan sen mukaan mitä kerkeää. Tänään tutustuin 2017 Ars Fennica palkintoehdokkaisiin, Pekka ja Teija Isorättyän installaatio Nature…
Lintubongarina
Linnut ovat vallanneet Ateneumin. Urpiaisia, mustapääkerttuja, jouhisorsia ja mitä niitä olikaan. Joukossa tuttuja ankkoja, jotka on piilotettu kansallisgallerian seinille. Muksut ja mummot innostuvat etsimään vähän samaan tapaan kuin mummon lapsuudessa haettiin lehdestä ”missä Jallu luuraa”. Hauskoja ovat. Niin taiteilijoiden nimet kuin taulut. 1800-luvun kolmen kovan Von Wrightin taiteilijaveljeksen töitä mittava kokoelma nähtävillä 25.2.2018 asti. Kuten…
Medina, kaupungin sydän – Marrakech
Muurien ympäröimä vanha kaupunki, medina on marokkolaisen kaupungin sydän. Marrakechissakin varmaan jokainen kävijä hakeutuu medinan kuhinaan; käy ostoksilla soukeissa ja ihmettelemässä menoa Sadunkertojien torilla (Jemaa el-Fnaa). Mikäli aikaa on, kannattaa myös kierrellä muualla katselemassa kaupungin moni-ilmeisyyttä. Vanhan Marrakechin ympärille on levittäytynyt ranskalaisten protektoraattikaudelta oleva uudempi kaupunginosa leveine bulevardeineen ja toisaalla juutalaiskorttelit suurine parvekkeineen ja ikkunoineen….
Matkalukemista – Marokko
Muutamia kirjavinkkejä Marokon matkaa odottaville. Näillä pääsee tunnelmaan. Aino Kallas: Marokon lumoissa Elias Canetti: Marrakechin ääniä Vielä pari marokkolaista kirjailijaa ja kirjaa: Tahar Ben Jelloun: Sokaiseva pimeys Tyyntä Tangerissa Mohamed Choukri: Paljas leipä Virheiden aika Avauskuvan kirjanmerkit kuvasin kahviossa matkalla Marrakechista Essaouiraan. Hyvä tuliainen.
Ins Allah, nähdäänkö huomenna vai ei – Marrakechin suuri souk
Marrakechin vanhassa kaupunginosassa medinassa, kuhisee Marokon suurin kauppakujaverkosto, souk. Se kuuluu Marrakechin kävijän suosikkikohteisiin. Paikallinen oppaamme, Najib kierrättää meitä sokkeloisilla kujilla. Vauhti on melkoinen. Ehdin pongata kaupan, johon suuntaan lauantaina, kotiinlähtöpäivänä hakemaan vatsatanssiasun. Se on ainoa mitä tältä reissulta aion ostaa. Ja lauantai on ainoa päivä, jolloin meillä on pari tuntia vapaata ennen koneen lähtöä….
Kalatajinea ”kahvin” kera Marokossa
Nyt on luvassa mummon muisteloita. Marokko on ollut ajatuksissani sitten muutaman viikon takaisen Marrakeshin matkani ja varmaan siksi viikonloppuna työhuonettani raivatessa silmiini osui Marokon päiväkirjaa noin kymmenen vuoden takaa. Vieläköhän paikallisissa paikoissa viiniä tarjoillaan yhtä luovasti kuin tuolloin? Asia ei tullut tutkittua Marrakeshin matkalla, sillä söimme ainoastaan turistipaikoissa ja niissähän viiniä tarjoillaan kuten missä päin…
Voinko suositella Marrakechiä?
Sain viestin meseen. Perhe, vanhemmat ja 11-vuotias tytär varailevat joulumatkaa. He kysyvät, voinko suositella Marrakechiä. Marokko on kiehtova maa ja Marrakech sadunhohtoinen keidas aavikon portilla. Norweigianin suora lento Marrakechiin kerran viikossa on huippujuttu! Viidessä ja puolessa tunnissa Suomen talvi vaihtuu Marokon kesään. Lento lanseerattiin tämän kuun alussa. Siitä postasin jo aiemmin. Avauslennolla ilmenneiden vaikeuksien toivon…
Yvesin ja Pierren ei-niin-salainen puutarha -Majorelle, Marrakech
Sivusin jo aiemmin yhtä Marokon suosituimmista käyntikohteista, Majorelle puutarhoja, Ne ovat nykybloggareiden paratiisi, värikylläisyyden ja valon vuoksi aivan ihana kuvauskohde. Majorelle puutarhat (Jardin Majorelle) perusti lähes sata vuotta sitten ranskalainen taiteilija Jacques Majorelle (1886-1962), joka ihastui alueen okran väriin ja erikoislaatuiseen valoon. Hän loi puutarhaansa useita kymmeniä vuosia. Yleisölle puutarhat avattiin 1947. Marokkoon rakastui Yves Saint Laurent, joka…
Haalistuuko Marokon aurinko pakkasessa?
Hitaasti etenevät Marokon postaukseni. Olen kontannut viimeiset päivät pitkin lattioita ja etsinyt kameran muistikorttia. Eilen illansuussa se löytyi. Pakastimesta. Villeimmät teknisten härpäkkeiden pelastustarinat ohjeistavat, että jos kännykkä tippuu mereen tai vessanpönttöön, niin laita muovipussiin ja vei korjaamoon. Ei ole vielä noin käynyt. Paitsi rahakukkarolle Lintsin vessassa. Jätin sinne. (On yleisesti tiedossa, että matkaan lähes rahattomana)….
Kyllä, näet oikein! Vuohia puun oksilla – Marokko
Arganpuut ovat oliivinsukuisia puita ja harvinaisuutensa vuoksi suojelun alla. Niitä kasvaa Meksikon lisäksi vain noin sadan neliökilometrin alueella Agadirin lähistöllä. Arganpuunhedelmä saa vuohen kiipeämään puuhun Alueen aluskasvillisuus on varsin niukkaa, ja vähäisten ravinnonsaantimahdollisuuksien takia vuohet ovat jopa oppineet kiipeämään arganpuun oksille syömään hedelmiä. Siemeniä vuohen ruoansulatus ei sulata ja siksi vuohi sylkee siemenet ulos. Maastoon…
Kaikkea voi tapahtua lennolla – Marrakech
Kotona vaiheikkaan matkan jälkeen. Norwegian lanseerasi eilen suoran lennon Helsingistä Marrakechiin. Olimme siellä 15 bloggarin voimin kokemassa Marokkoa keskiviikosta lauantaihin. Yksi meistä vietti koko reissun ilman matkatavaroitaan, muilla onneksi asiat lutviutuivat paremmin. Aamun avauslento Helsinki-Marrakech meni lentohenkilökunnan mukaan hyvin, mutta klo 16 lähteväksi ajoitettu paluulento päättyi kehnosit. Suorasta tulikin varsin väärä. Tekninen ”issue”, suomeksi ongelma,…
Marrakechiin – tavat tutuiksi jo Arlandassa
Ruotsi/Arlanda. Muslimeille tuli kiire. Yksi viidestä päivittäisestä rukoushetkestä käsillä ja lentoa kuuluteltiin jo. Odotustilassa lentoa odottava porukka seisoo, istuu ja vaeltelee kuka minnekin reppuineen ja kapsäkkeineen. Portille muodostuvan jonon lähellä, kapean käytävän päässä nainen polvistuu kohti Mekkaa. Pian naisen taakse ilmestyy mies. Hän jättää metrin verran väliä ja polvistuu. Ei sentään ryhtynyt nassu naisen peffassa…
Kolonie Wedding – Hyvinkään taidemuseo
Hyvinkään taidemuseossa (Hämeenkatu 3) esitettiin nykytaidetta Berliinistä. Kolonie Wedding vie näyttelyn taustoista tietämättömän ajatukset häihin, ei kahden rakastuneen, vaan kokonaisen kolonian häihin. Herättää sinänsä ajatuksia. Näyttelyn nimi tulee kuitenkin taiteilijoiden yhdistyksestä, siirtokunnasta, koloniasta, Berliinin Weddingin kaupunginosassa. Ecuadorilaisen Pablo Hermannin seinän peittävä maailmankartta pysäyttää heti sisään tullessa. Karttaan hän on merkinnyt maapallon sota-alueet. Ei kovin monta…



















