Näkemistä, kokemista ja lukemista
Hyvinkää sightseeing jatkui rautatieasemalta Käsityökeskuksen jälkeen kohti Suomen Rautatiemuseoa. Reitti oli helppo. Kohti siltaa, Siltakadun ali ja sitten suoraan eteenpäin Hyvinkäänkatua. Lähellä oli, niin kuin odottaa saattaa Hyvinkään kokoisessa kaupungissa. Tosin illemmalla minulle näytettiin, kuinka laajalle kaupunki on levinnyt. Uutta asuntokantaa on viime vuosina rakennettu ahkeraan. Rautatiemuseolla pääsen aluksi tutustumaan museomestarina toimivan Jaakko Tuomisen tukevaan…
Hyvinkään kaupungin viestintäpäällikkö Sari-Leena Lund hehkutti Hyvinkään Sveitsin avajaisten tiedotustilaisuudessa. ”Tuplajuhla Suomen kanssa, Hyvinkää ja Suomi ovat saman ikäisiä.” Pistäydyimpä Hyvinkään rautatieaseman vieressä olevaan Hyvinkään käsityökeskukseen. Triplajuhlahan Hyvinkään seudulla on tänä vuonna. Kolme satavuotiasta (vaikka saattaahan niitä olla enemmänkin, kuka tietää).
Ulkoilu ja rentoutuminen Hyvinkään Sveitsissä on ykkösjuttu. Mäntymetsien kankailla on hoidettu kaikenlaista henkistä, hysteriasta nykyihmisen stressiin. Ulkona liikkuvaa ilahduttaa se, että Sveitsin läheisyydessä on nelisenkymmentä kilometriä vaellusreittejä. Näitä kokeilin iltapäivän aikana. SuperPark- sisäaktiviteettikeskus SuperParkissa käväsin. Kuvassa mallia pesäpallon peluusta näyttää viestintäkoordinaattori Anne Karppinen. Kuntosali Fitpark sopii kuulemma hyvin taviksille. Erikoisuutena virtuaalijumppa. Viihdekeskus Entinen…
Uusiutunut Hotelli Sveitsi ja matkailukeskus, Hvyinkäällä vietti avajaisia viikonloppuna. Mediaväki pääsi tutustumaan tarjontaan torstaina. Yllätyin. Hyvinkäälle pääsee tosi nopeasti. Espoosta matka sujahti nopeammin kuin some-kanavien tarkistus. Matkalipun hankkiminenkin vei enemmän aikaa kuin varsinainen matka. Nykyään lippuja ei saa konduktööriltä, vaan ne pitää ostaa etukäteen ärrältä, netistä tai aseman automaatista. Kauniaisissa automaattia ei ole, Viherin ärrä…
Kotona taas. Terveiset antoisalta Hyvinkään reissulta. Tuli katsastettua Hyvinkään nähtävyydet ja uudistuneen Hotelli Sveitsin palvelut. Pyykkikone pyörii ahkerasti. Juuri kaivoin rummusta esiin varustelaukkuni, joka tuoksuu omaltaan taas. Eilen raahasin sitä ympäri Hyvinkäätä ja GT:n hajuvana seurasi minua. En mene sen enempää yksityiskohtiin, miten laukkuni sisältö tuli marinoitua tuolla giniä sisältävällä aperitiivilla, mutta sen vaan sanon,…
Monivaiheisella kiertomatkalla etuhampaastani lohkeaa palanen. Illastimme rantaravintolassa ja puraisin lihavarrasta. Hammas tuntui oudolta läpi koko aterian, mutta vasta hotellissa hammaspyykillä palanen irtoaa. Irvistelen peilin edessä ja pääni kuhisee käytännön asioita. Aamusta pitäisi jatkaa matkaa yhteisellä bussilla seuraaviin ohjelmanumeroihin. Miten, missä aikataulussa saan hymyni korjattua? Miten saan muut kiinni, millä kulkuneuvolla, yhdellä vai mahdollisesti useammalla? Hotellin…
Kesäkuussa postailin jo Itä-Virumaan reissusta. Nyt juttuni on julkaistu myös Evento-lehdessä. Lue alueen kaivosseikkailuista, kylpylöistä, olutpanimoista ja muusta matkailijaa kiinnostavasta. Juttu pdf:nä löytyy tästä linkistä. Avauskuvassa Sakan kartanon isäntä Tõnis Kaasik lastenlastensa kuvan edessä.
Espoossa on märkää, jossain kuulemma ihan tulvii. Näitä lätäkköjä kahlatessani kaipasin sovellusta, jonka ideoimme alkuviikolla D.day Reboot Finland -tilaisuuden luontomatkailun pajassa. Sovellus auttaisi luonnossa liikkujaa. Siihen voisi päivittää niin poluilla olevat esteet kuin maastossa makaavat hylätyt sohvatkin. Yhdellä klikkauksella tietenkin. Jos sellainen sovellus olisi käytössäni, olisin osannut vältellä vedenvaltaan joutunutta Gallträskin lenkkipolkua. Toisaalta eipä polun…
Kyllä tämän mummun pää pantiin pyörälle alkuviikosta, vaikka en koe olevani noviisi näissä tietoteknisissä asioissa. Vieläkin digittää aivoissa. Tiistaina osallistuin Espoossa Nokian Executive Experience Centerissä järjestettyyn D.Day for Travel – Reboot Finland -tilaisuuteen. Sen järjestivät yhdessä Team Finland (Tekes ja Finpron Visit Finland) ja yhteistyökumppanit (Nokia, CGI, VTT ja Teknologiateollisuus). Tilaisuuden tarkoituksena oli houkutella matkailuväkeä…
Karatalossa (Kotkatie 4, 02620 Espoo) avattiin 12.10.2017 Helinä Rautavaaran elämästä kertova pienoisnäyttely. Muutamassa vitriinissä on esillä esineistöä, joita hän on kerännyt matkoiltaan. Lisää löytyy Espoon keskuksessa sijaitsevasta museosta. Rautavaaran ensimmäinen Euroopan ulkopuoleinen keräilymatka suuntautui Pohjois-Afrikkaan. Hän oli aviomiehensä kanssa Espanjassa vuonna 1954 ja päätti jatkaa sieltä Marokkoon, Algeriaan ja Tunisiaan. Matkaa ei tuohon aikaan tehty…
Merkillinen juttu. Joitakin aikoja sitten kävelin lankulla risteilyaluksen reelingin ulkopuolella ja kaukana alhaalla häämöttivät Jätkäsaaren rakennustyömaat. Eilen esiteltiin tilaisuuksien järjestäjille Viihdekeskus Flamingon aktiviteettitarjontaa. Käväisin Pikselin virtuaalimaailmassa. Yllätyksekseni virtuaalimaailmassa vaeltaminen ei ollutkaan yhtä helppoa kuin reaalimaailmassa. Pelejä tai maailmoja Pikselissä on useita. Kokeilin kiipeilyä Mount Everestissä, Himalajan vuoristossa lankulla kävelyä pilvenpiirtäjän katolla, Richies Blank Experience ooppera…
Tällaisena matkamummona on vaikea kuvitella nykyihmistä, joka ei koskaan käynyt ulkomailla. Sellaisia kuitenkin löytyy. Reissujeni välillä yritän sivistää itseäni musiikkimaailman asioilla ja luen Gösta Sundqvistin tuoretta elämänkertaa. Hänethän tunnetaan Suomirockista, Leevi and the Leavings yhtyeestä ja suomalaista arkitodellisuutta kuvaavista lauluista. Gösta – Göde – olisi viime keväänä täyttänyt kuusikymmentä, mikäli eläisi. Kymmenisen vuotta häntä nuorempi…
Selasin kesän aikana kerääntyneitä lehtiä ja silmiini osui Laura Koljosen kirjoittama Matka naiseksi -juttu (Anna 18/2017). Se kertoo hämeenlinnalaisen yrittäjän Jaana Villasen elämästä. ”Reisiluun murtuma yhdeksän vuotta sitten oli yksi elämäni käännekohdista. Kaaduin asfaltille suorin vartaloin, kun vaelluskenkieni nauhat menivät solmuun. Jalkaa on nyt operoitu kolme kertaa. Viimeisin leikkaus vuonna 2013 oli rankin. Minun piti…
Edellisessä postauksessa taisin jo todeta, että kauas ei tarvitse lähteä kokeakseen jotain uutta. Tänään, ilma kun oli niin ihana, päätin tehdä kauppareissusta tavallista pidemmän. Kävelin silmiähivelevän värikästä metsätietä Viherlaaksosta naapurilähiöömme, Karakallioon. Olen kyllä kuullut maahamme leviävistä muraaleista, mutta ohi korvien on päässyt se, että niitä hommaillaan kotinurkillamme. Siellä Karakalliossa sain muraalimestarin kiinni lähes itseteosta. Syömään…
Aina ei tarvitse lähteä kauas. Riittää kun lähtee eri suuntaan. Lauantaina oli aivan mahtava päivä kaupunkikävelyä ajatellen. Moneen suuntaan olemme jo aiemmin lähteneetkin Espoon Viherlaaksosta. Tällä kertaa suuntasimme Kalajärvelle reittiä Lähderanta-Jupperi-Linnainen-Hämeenkylä-Askisto-Vihdintie-Örkkiniitty (eikö muuten ole ihana nimi!) Google kertoi matkaa kertyneen 15 kilometriä, jalkani seuraavana aamuna hieman enemmän. Kunnon nilkkoja tukevat kävelykengät olisi pitänyt olla. Lintsasin…
Pohjoismainen free-toimittajien seminaari järjestettiin Suomenlinnassa viikonloppuna. Paikkahan aivan ihana. Sitä ylistivät niin seminaarin puhujat kuin myös pohjoismaiset kollegat. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde (1991 asti), jossa asuu myös ihmisiä. Jokaista asukasta kohden käy tuhatkunta turistia vuosittain. Suomenlinnaan pääsee lautoilla. HSL:n lautta vie Mustasaareen, maksu HSL:n lipulla tai matkakortilla. JT-Linesin vesibussilla pääsee Tykistölahteen ja Kuninkaanportille kesäaikaan (nyt…
Tämä menee kyllä mummon mutinoihin. Tuskin auttaa mitään. Maailma kun pyörii radallaan, mummo kiloillaan. Olen Ecuadorista palattuani tuijotellut yhtä Espoon sadasta järvestä ja yrittänyt päästä matkan aikana kerääntyneistä hallinnollista ja muista jutuista. Eilen oli kuitenkin lähdettävä katselemaan maailmaa. Silja Serenadella järjestettiin matkailuaiheinen tempaus. Ratikoista jo postasinkin Facebookiin. Selvisin Siljalle ja sieltä pois. Kaverit valistivat että…
Quiton vanhan kaupungin kujalla näin kuinka kulkukoira kamppaili saadakseen ruokaa sisältävän paketin auki. Paikalle riensi epämääräisiin vaatekertoihin pukeutunut mies ja ryhtyi avaamaan pakettia koiran kanssa. Ensin ajattelin, että onpas kiltti, kun auttaa koiraa saamaan suupalan, kunnes näin, että mies halusi osansa siitä. Kerjäläinen oli kiltti ja kohtuullinen. Hän ei syönyt kaikkea itse, vaan jakoi aterian…
Riisiä ja kanaa. Kanaa ja riisiä. Maissia eri muodoissa. Se on perusruokaa Ecuadorissa. Popcornia kaikissa väleissä, jopa lounaalla alkupalaksi. Munia kaksin kappalein heti aamutuimaan. Tässä joitakin ruokia. Päivitän lisää kun löydän kuvia. Muutaman päivän Quitossa kävelyn jälkeen alkoi kuvottamaan rasvakeitinten haju. Se tulvahti jokaisesta ravintolasta ja katukeittiöstä. Kanaa aamiaiseksi Monet näyttivät syövän aamiaiseksi kanaa, mikä…
Tässä ostarissa menee pää pyörälle. Ehdin jo ostaa kahdet vaelluskengät urheilukaupasta ennen kuin löysin Espiral-ostarin. (Spriaali) Matkalaukulla on mittansa ja lentoyhtiöllä sääntönsä. Riskillä menin, kun vielä yhdet lenkkitossut ostin Espiralista. Riski kannatti, sillä matkalaukkuni oli keventynyt kuukauden aikana. Moni psykologisesti loppuunkulutettu vaatekappale sai reissun aikana uuden omistajan. Näin ainakin toivoin antaessani (tosi nolona) tai jättäessäni…