Matkailutoimittajien Kilta palkitsi Matka2018 -messuilla edellisvuonna ansioituneita tekijöitä.
Kuvan puhujapöntössä Matkailutoimittajien Killan puheenjohtaja Heikki Kähkönen ja lavalla ensimmäiset tunnustukensa saaneet.
Ansioitunut matkailuhenkilö
Vuoden 2017 matkailuhenkilö -palkinnon ojennettiin hotelli Punkaharjun johtajalle Saimi Hoyerille. Hän oli erittäin otettu palkinnosta. Tapasin hänet myöhemmin Alitalon viinitilan ständillä. Siellä hän yhä uudelleen kiitteli kiltaa ja minuakin, killan rivijäsentä, jolla ei ole juurikaan osaa asiassa. Itse hän on työn tehnyt ja palkinnon ansainnut.
Matkailutoimittajien Killan palkintoraadin perusteet:
”Saimi ja Thomas Hoyer ostivat kansallismaisemassa sijaitsevan Hotelli Punkaharjun kaksi vuotta
sitten. Hoyerit remontoivat aiemmin Punkaharjun Valtionhotellina tunnetun arvorakennuksen
Museoviraston tarkkojen silmien alla nykyaikaiseksi matkailukohteeksi.
Punkaharjun matkailun historia ulottuu 1800-luvulle saakka. Saimi Hoyer ja Hotelli Punkaharju
ovat nostaneet kansallismaiseman takaisin Suomen matkailukartalle yhdeksi tämän hetken
kiinnostavimmista kotimaan kohteista. Punkaharjun ja perinteisen hotellin matkailullisen arvon
nousu on paljolti hotellinjohtajan henkilökohtaisen tarmon ja innostuksen ansiota.
Puhdas luonto ja siitä ammennettavat raaka-aineet maistuvat Hotelli Punkaharjun keittiössä. Saimi
Hoyer on luonut Hotelli Punkaharjusta luonnosta kerättävien raaka-aineiden kehdon.
Villiyrttikurssit, Punkaharjun kulttuuriperinteen vaaliminen sekä yhteistyö paikallisten matkailu- ja
ruokayrittäjien kanssa ovat antaneet pontta luonnonkauniin Punkaharjun matkailun uudelle
tulemiselle.
Kansainvälistä huomiota hotelli ja luonnonsuojelualue saivat viime kesänä, kun Tasavallan
presidentti Sauli Niinistö isännöi Hotelli Punkaharjussa Venäjän presidentti Vladimir Putinin
valtiovierailua.”
Paras tapahtuma
Tunnustusta sai myös Sodankyllän elokuvajuhlat, joka valittiin vuoden 2017 parhaaksi tapahtumaksi.
Matkailutoimittajien Killan palkintoraadin perusteet:
”Ainutlaatuinen pohjoinen festivaali saa vuosittain kymmenet tuhannet elokuvafriikit ympäri
maailmaa matkustamaan kesäiseen Lappiin. Keskiyön auringon alla kohtaavat maailman
kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen
elokuvan ystävä välittömässä ilmapiirissä.
Tapahtumaa leimaa ennen kaikkea rakkaus elokuvaan. Sodankylästä puuttuvat jäykät
muodollisuudet, eikä byrokratian viidakkoon eksymisestä ole pelkoa. Niinpä Sodankylän henki eli
Spirit of Sodankylä on tunnettu ja tunnustettu kaikkialla maailmassa.
Sodankylän elokuvajuhlat käynnistyi vuonna 1986. Sen perustajina olivat Sodankylän kunta sekä
elokuvantekijät Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Festivaalijohtajana toimi aina
vuoteen 2014 asti elokuvalegenda Peter von Bagh. Nykyisin festivaalin taiteellinen johtaja on Timo
Malmi ja toiminnanjohtaja Ari Lehtola.”
Vuoden 2017 kotimaan matkakohde
Matkailutoimittajien Kilta palkitsi Metsähallituksen Luontopalvelut ja Suomen Saaristokuljetuksen erinomaisesti hoitamat Helsingin edustan salaperäiset sotilassaaret kotimaisena matkakohteena.
Matkailutoimittajien Killan palkintoraadin perusteet:
”Sotilaskäytössä olleiden Helsingin Vallisaaren ja viereisen Kuninkaansaaren avautuminen kesällä
2016 käynnisti aivan uudenlaisen lähimatkailun pääkaupunkiseudulla. Näillä ”aarresaarilla” luonto
ja historia kohtaavat. Kävijälle aukeavat rehevät, koskemattomat maisemat metsämansikoineen ja
vadelmapensaineen.
Liikenne Isosaareen alkoi viime kesänä. Nyt tästä ulkosaariston keitaasta tehdään ympärivuotinen
vierailukohde. Liikenne Kauppatorilta Isosaareen alkaa lauantaina 20. tammikuuta.
Vallisaarta ja Kuninkaansaarta saarta hoitaa Metsähallitus. Isosaarta hallinnoi valtion Senaattikiinteistöt
ja isännöi Suomen Saaristokuljetus.
Isosaaressa voi saunoa, uida, telttailla, nauttia omia eväitä ja rantaan voi kiinnittyä purjeveneellä.
Saarella on armeijan henkilökunnan rakentama 9-reikäinen golfkenttä. Aliupseerikerhossa sijaitsee
saaren ravintola. Saari on kuin ulkoilmamuseo, Puolustusvoimat hylkäsi sen vuonna 2012.
Vallisaaressakin voi yöpyä ensi kesänä puuhun kiinnitettävässä teltassa. Koska Vallisaari on aivan
Suomenlinnan naapurissa, vierailut voi yhdistää. Venelaiturilta voi suunnata suoraan kolmen
kilometrin pituiselle nähtävyysreitille. Metsähallituksen laatimissa selkeissä opastauluissa
kerrotaan kunkin kohteen historia kolmella kielellä.
Saaren keskellä on lampi, reitin varrella juomavesipisteitä, kuivakäymälöitä, ja sen ”helmenä”
pidetään Aleksanterin patteria, jossa on 21 kasematoitua tykki- ja ammushuonetta. Satamakahvila
tarjoaa lämmintä ruokaa, myös alkoholijuomia on saatavilla. Kuninkaansaaren luontoretkelle
pääsee kätevästi kannasta pitkin.
Vallisaaressa vieraili viime kesänä lähes 70 000 kävijää, Isosaaressa 20 000.”
www.luontoon.fi
www.nationalparks.fi
www.visitisosaari.fi
Vuoden 2017 ulkomaan matkakohde
Matkailutoimittajien Kilta palkitsi vuoden 2017 parhaana ulkomaan matkailukohteena Viron
uuden kansallismuseon Tartossa.
”Samalla Matkailutoimittajien Kilta onnittelee 24. helmikuuta 100-vuotista itsenäisyyttä juhlivaa Viroa.”
Matkailutoimittajien Killan palkintoraadin perusteet:
”Puolitoista vuotta sitten avautunut Viron kansallismuseo kertoo vaikuttavasti Viron historiasta ja
kulttuurista aina muinaisajoista nykypäivään saakka. Kansallismuseo on houkutellut jo satoja
tuhansia matkailijoita Tarttoon. Viime vuonna museossa kävi 260 000 vierasta, monet heistä
tulivat Suomesta.
Museon sijainti on osa Viron dramaattista lähihistoriaa. Ranskalaisen arkkitehtitoimiston
suunnittelema 355-metrinen museo on rakennettu entisen Neuvostoliiton aikaisen
sotilaslentokentän kiitotielle. Tarton kentältä piti neuvostoajan suunnitelmien mukaan
sotatilanteessa ampua ydinpommit Pariisiin ja Lontooseen.
Museossa on käytetty onnistuneesti tietoteknisiä sovelluksia. Vastaanotosta vieras saa mukaansa
sirukortin eri kielille. Museon alakerrassa on pysyvä suomalais-ugrilaisten kielisukulaisten näyttely
Uralin kaiku. Monilla pääosin nykyisen Venäjän alueella elävillä kansoilla ei ole juuri muuta
mahdollisuutta esitellä omaa kulttuuriaan kuin Viron kansallismuseossa.
Viron kulttuurihistoriaa esittelevä perusnäyttely Kohtaamisia alkaa nykyajasta ja jatkuu yli 10 000
vuoden taakse. Näyttelyssä on traagisia ja koomisiakin osia Viron matkan varrelta.
Viron uuden itsenäistymisen ajan ensimmäinen presidentti Lennart Meri puhuu Tallinnan
lentokentällä rähjäisessä neuvostovessassa. Jossain rätisee Neuvosto-Viron aikainen radio, josta
kuunneltiin laittomasti Raadio Vaba Euroopan lähetyksiä.
Kirjahyllyssä on kiellettyjen kirjojen valikoima sekä muun muassa kyydityksistä Siperiaan
muistuttavat kirjahyllylle jääneet solmio ja silmälasit. Museon matto- ja ryijyosastolla voi ihailla,
mitä design väreineen vieläkin edustaa Virossa. Kielikattilassa pitää yrittää opetella viron kielen
vaikein äänne õ, joka ei ole suomen ö eikä o mutta jotakin siltä väliltä.”
