Risalamande, vapaasti käännettynä riisiä mantelin kera, on joulupuuro tanskalaiseen tapaan. Tanskassa, kuten meillä Suomessakin on tapana, riisipuurokulhoon piilotetaan manteli. En tiedä kuinka yleistä on se Suomessa on, että mantelin löytäjä palkitaan tiskivuorolla, mutta niin meillä lapsuudenkodissa niin tehtiin aikoinaan. Täällä Tanskassa mantelin saajaa odottaa kuitenkin lahja.
Valmistusprosessin aikana huomasin, että kaikki saavat manteleita kylläkseen. Niitä lisätään tehosekoittimella rouhittuna runsain mitoin puuroon. Samoin sekaan lorautetaan aimo annos kermaa. Näin ei varmaakaan ole aina tehty, vaan puuroresepti on muuttanut muotoaan ihmisten vaurastumisen myötä.
Risalamanden valmistaminen näyttää aluksi samalta kuin kotoisen riisipuuromme. Riisiä turvotetaan suolalla maustetussa vedessä. Turvonneeseen riisiin lisätään maitoa ja haudutetaan kypsäksi. Meillä puuro makeutetaan sokerilla, tanskalaiset lisäävät vielä vaniljatangon.
Luulin, että sukulaiset laskevat leikkiä kustannuksellani, kun minulle kerrottiin, että puuron voi hauduttaa myös tyynyn alla. Se tarkoittikin tuppervaarakulhoa peiton alla. Tyyny ja peitto ovat niitä sanoja, jotka menevät suomenruotsista pääteltyinä helposti sekaisin.
Esimummojen aikaan puuro haudutettiin kuulemma padassa heinien seassa. Mikäli oikein ymmärsin siellä nukuttiinkin. Illalla riisi esikeitettiin ja yön aikana puuro hautui siellä heinissä. Jotkut vanhat ihmiset kuulemma vieläkin noudattavat tätä traditiota, mutta heinät ovat vaihtuneet peitoksi. Aamulla lisätään vain mantelirouhe, vatkattu kerma ja se onnenmanteli. Ajat muuttuvat. Niinpä nuori polvi hauduttaa tänä päivänä nykyaikaisin menetelmin.
Kun puuroa sitten nautitaan, mantelin saaja saattaa piilottaa mantelin poskeensa niin Tanskaassa kuin Suomessa. Suomessa tai ainakin lapsuudenkodissani manteli piilotetaan poskeen siksi, että halutaan välttyä tiskivuorolta. Tanskassa taas siksi, että halutaan tehdä jekkua. Kaikki tietävät, että vatsa pullistelee äärirajoillaan jouluaterian jälkeen, mutta jokainen haluaa löytää mantelin. Sitä ei löydä syömättä puuroa.
Jotkut tekevät risalamanden kahdessa erässä. Ensin aatonaattona suomalaiseen puurovaiheeseen asti. Syövät sitä lounaaksi ja tuunaavat puuron manteleilla ja kermalla aattoillan jälkivuoaksi.
