Yksin matkaan lähtiessä tulee eteen monenlaista varmistettavaa. Kaikelle täytyy olla back-up, kun ei voi saada apua reissukaverilta. Minut on peloteltu kangistuneeksi muun muassa sillä, että saatan joutua ryöstön kohteeksi. Eikä varmaan aiheettomasti, sillä Ulkoministeriön matkustustiedotteissakin tämä uhka tulee esiin. Ote Ulkoministeriön matkustustiedotteesta Argentiinan osalta. ”On suositeltavaa pitää mukana pientä summaa käteistä, jonka voi ryöstötilanteessa luovuttaa,…
Salsaa ja Mojitoa – Latinalainen Amerikka
Pirjo ja Reijo Toivanen kuvaavat Etelä- ja Väli-Amerikan reissujaan Salsaa ja Mojitoa -kirjassaan. Se ei ole varsinainen matkaopas, mutta tarjoaa monta hyvää vinkkiä. Hetimmiten Mummoa kiinnosti Argentiinan Buenos Airesissa olevaa Caserón Porteño -tangohotelli, jossa pariskunta oli jo yöpynyt vuosina 2010 ja 2014. Siellä kuulemma opetettiin hotellin asukkaille tangoa iltaisin. Yritin jo kuukeloida, mutta ei ainakaan…
Yksi aina valvoo – Matkalukemista
Juha Roihan Yksi aina valvoo, on vekkuli tarina, joka on sijoitettu Helsingissä sijaitsevaan maineikkaan historian omaavaan hotelli Torniin. Dekkariksi uumoilin, kun sen kirjaston uutuushyllystä nappasin. Kesti hetken ennen kuin pääni hyväksyi käänteen, vaikka olihan takakannessa mainittu, että kyseessä on kujeileva mysteeriromaani. En vaan arvannut sen suuntautuvan digimaailman saloihin asti. Hotelli Tornin katutason irkkubaarissa, O’Malley’ssä, lempinimeltään…
Miehiä ja mielenrauhaa
Kirjaston uutuushyllyssä silmiin pisti keltainen sydämillä koristeltu kirjankansi. Se suorastaan huusi päästä mukaan. Aiemmin en ole Marja Kankaan kirjoja lukenut, mutta tartuin kuitenkin mahdollisuuteen tutustua johonkin uuteen. Viime aikoina makuuhuoneeseeni on tunkeutunut lähinnä eteläamerikkalaista kirjallisuutta, joten Barcelonassa on kiva vaihteen vuoksi käväistä tällä kirjallisella kiertomatkalla. Vierastan kirjoja, jonka nimessä käytetään ja-sanaa. Se hajauttaa ajatuksiani. Ja…
Eteläamerikkalaista kirjallisuutta
Käteeni osunut eteläamerikkalainen kirjallisuus tuntuu aika vaikealta luettavalta kaltaiselleni hätiköijälle. Pitkiä, loputtoman pitkiä lauseita ja sivukaupalla jatkuvia kappaleita. Olen nähnyt joskus jopa satoja sivuja pitkiä kappaleita, kuten vaikkapa chileläisen kirjailijan Roberto Bolañon kirjassa Chileläinen yösoitto, jossa oli 112 sivua yhtä kappaletta kaikki tyynni. En jaksanut. Myös argentiinalaisen Jorge Luis Borgesin esseekokoelmat ”Viisi aihetta” ja ”Seitsemän…
Kulttuurien kohtaaminen avioliitossa – Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille
Ensimmäinen ajatus lukiessani Katja Keisalan kirjaa Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille oli, että voi mihin olet itsesi saattanut. Kirjassa on vahva oman elämän kuvaamisen tunnelma, mikä tuo minussa lukijana jonkinlaista – no en osaa kuvata, mitä tunnetta, mutta tirkistely kavahduttaa. Se ei ole ensimmäinen kerta autofiktiota lukiessani. Mutta ei kai näitä perhepiirin asioita voi tuolla tarkkuudella…
Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan – kirjavinkki
Luku-urakkani Etelä-Amerikan matkaa varten jatkuu. Nyt tartuin Markku Saksan kirjaan Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan. Heti kirjan ensimmäisessä luvussa ”Aina väärässä asussa Buenos Airesissa” ilmenee Markku Saksan teoksen vahvuus. Siinä on historiallista perspektiiviä. Kirjassa Saksa kuvaa kuinka tuli ensimmäistä kertaa Buenos Airesiin vuoden 1986 tammikuussa ja mikä oli siihen aikaan meininki. Jäljempänä hän siirtyy kuvailemaan…
Tunnustan eläneeni – Pablo Neruda
Maailmankuulu runoilija, nobelisti Pablo Neruda eli värikkään elämän monessa maassa ja monessa eri roolissa. Hän syntyi Chilessä, Parralin kaupungissa vuonna 1904, mutta diplomaatin ura vei hänet ympäri maailmaa. Nobelin kirjallisuuspalkinnon Neruda sai vuonna 1971, pari vuotta ennen kuolemaansa. Tunnustan eläneeni -muistelmat on ollut jonkin aikaa lukulistallani. Se liittyy tulevaan Etelä-Amerikan matkaani ja siihen, että haluan…
Joulukalenteri 24. pussi- täysi vatsa
Kerrassaan jouluaattoon sopiva mietelause tämän päivän pussissa. ”Täysi vatsa säteilee puhtaasti hengellistä iloa.” (Lin Jutang) Aatto on vasta aamussa, mutta arvelen tämän hengellisen ilon saavuttavan minut illansuussa. Edellisen kerran sama miete osui Suomen 103. itsenäisyyspäivälle. Muistutettakoon mieliin, että mietelausejoulukalenterini on todellinen kierrätyskalenteri. Itse kalenteri pusseineen on vuosikymmeniä palvellut, ja mietelauseet (laiskuuttani) myös uusiokäytössä. Sekoitin kylläkin…
Joulukalenteri 23. pussi- elämästä nauttiminen
William Featherin sanoin kohti jouluaattoa ”Kukaan, joka nauttii elämästä, ei ole epäonnistunut.” Tänään marketin pihalla myivät somerolaisia kuusia ja yksi niistä lähti kotiini. Kuusi sai koristeensa ja tontut vapautettiin vintiltä katselemaan joulutouhuja. Siitä kohti joulunautintoa. Tästä linkistä voit lukea mitä ajatuksia heräsi samasta mietteestä toissa vuonna.
Joulukalenteri 22. pussi – uneksiminen
Tänään noukin joulukalenterin pussista lappusen, jossa luki ”Uneksiminen on ajatusten sunnuntaita.” Näin on sanonut Henri Amiel, sveitsiläinen filosofi ja kirjailija. Minun ajatukseni viettävät usein sunnuntaita. Mikä on sen ihanampaa kuin vetää lenkkarit jalkaan, sauvat käteen ja lähteä ulos uneksimaan. Kummallista, miten nuo uneksimisen aiheet muuttuvat usein todeksi. Lukaisin äsken mitä olin kaksi vuotta sitten kirjoittanut….
Joulukalenteri 21. pussi – hassuttaminen
Tämän päivän pussissa oli suomalainen sananlasku: ”Kaikki meitä hassuttaa, mutta eri lailla kutakin.” Mettään meni pari vuotta sitten! Ei tullut edes mieleen, että hassuttaminen olisi muuta kuin vitsailu. Siinä näkee, että Mummo ei istu urheilukatsomoissa. Wikisanakirjassa kerrotaan, että kyse on (urheilussa) harhauttamisesta. Samoilla linjoilla näytti olevan Urbaani sanakirjakin: harhauttaa, naruttaa. Suomisanakirjassa puolestaan löytyi: petkuttaa, jujuttaa,…
Joulukalenteri 20. pussi – sieluntila
Tänään pussista löytyi Henry David Amielin mietelause: ”Maisema on sieluntila.” No, huh huh! Toissa vuoden jouluaattona tämä sama mietelause löytyi pussista ja kylläpä oli aaton postauksessa karmiva otsikko. Kuten jo aiemmin kerroin, tämä joulupussikalenterini on kierrätystä monessa merkityksessä. Itse kalenteri on vuosikymmeniä vanha ja lisäksi tällä hetkellä pusseista löytyvät mietelauseet ovat kahden vuoden takaisia. En…
Joulukalenteri 19. pussi – kaikille
Tänään pussista löytyi tämä mietelause: ”Ei itselle, vaan kaikille.” Miete on kotoisin Timo Sorjasen Lentävien lauseiden käsikirjasta. Tästä lausahduksesta tulee mieleen kirja, jonka luin jokin aika sitten. Siinä espanjalainen piti merkillisenä suomalaispiirteenä sitä, että joku saattoi syödä sipsipussin itsekseen, tarjoamatta muille. Kirja on Saara Turusen järjettömiä asioita. Avauskuvassa Rabblen yrittäjä Robert Olkinuora, joka jakoi sipsejä…
Käy katsomassa valojen ilottelua Espoossa
Rainbow River -taikamaa tuomiokirkon tuntumassa Espoon keskuksessa on avautunut. Sunnuntaina iltapäivän hämärtyessä valokuvakerhomme Kara-Kamerat suuntaisi sinne kuvaamaan. Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuoteen kuuluvan Rainbow River -taikamaan on toteuttanut suomalainen UV-valotaiteeseen erikoistunut taideryhmä Flowers of Life. Ryhmä on vieraillut 24 maassa ja tehnyt taideinstallaatioita ympäri Suomen. Installaatiot ovat nähtävissä loppiaiseen asti. Lisätietoa Flowers of Life -taiteilijaryhmästä.
Joulukalenteri 18. pussi – Liian paljon hyvää
Tänään pussista löytyi Mae Westin lausuma: ”Liian paljon hyvää on ihanaa”. Luen parhaillaan kirjaa, jossa kuvaillaan suomalaisen ja espanjalaisen orastavaa parisuhdetta. Olen vasta puolessa välissä, mutta jotenkin suomalainen ajattelutapa on juuttunut päähäni. En pääse irti vastaavasta tai oikeastaan tuohon viittaavasta Suomessa usein kuulemastani sananparresta ”Ei makeaa mahan täydeltä”. Mae West oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja siitä…
Joulukalenteri 17. pussi – Hyvän ammentaminen
Tänään pussista löytyi tämä mietelause. ”Jos tahdot hyvää ammentaa, ammenna sitä itsestäsi.” (Epiktetos) Avauskuvassa on Hotelli Rantapuiston ovenkahva. Saatat ihmetellä, miten tämä entisen pankin tiloihin sijoittunut kokoushotelli ovenkahvoineen liittyy hyvän ammentamiseen. Joskus hyvää voi ammentaa tietämättään. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Olin menossa journalistien koulutustilaisuuteen Rantapuistoon. Bussista samalla pysäkillä jäi toinenkin nainen. En tiedä miksi, mutta…
Joulukalenteri 16. pussi – Aurinko
”Aurinko hymyilee, mutta ei koskaan pilkallisesti.” (Vilho Lampi) Olohuoneessani möllöttää espanjalainen aurinkopeili. Niitä tuotiin matkamuistoina 1970-luvulla, mutta tämä on sukulaisten mukaan vanhempi. Mene ja tiedä. Jos ihmettelet, miksi se espanjalainen aurinkoni ei paista, niin se johtuu tämän hetken maailmantilanteesta. Kirjahyllyn valaistus saa aurinkopeilin loistamaan. En osaa sanoa montako lamppua tai wattia valaisu vie, mutta olen…
Joulukalenteri 15. pussi – Ilon olemus
Tänään pussista löytyi lause: ”Toinen puoli maailmaa ei voi käsittää toisen puolen iloja.” (Jane Austen) Tänään vietämme kamerakerhon pikkujouluja ja meinasipa tulla kömmähdys paikkaa valitessa. Halusimme johonkin lähialueen ravintolaan. Kun kokemusperäistä tietoa ei paljoa ollut kenelläkään meistä, jotka organisoivat, niin kuukeloimalla mentiin ja paikaksi valikoitui iranilainen ravintola. Ei vielä kutsuja ehditty laittaa koko kerholle, kun…
Joulukalenteri 14. pussi – Ilo
”Vain ilo on aitoa omaisuutta, muu on väärennettyä.” Miete on Edmé Boursaultin. Hän oli ranskalainen 1600-luvun loppupuolella elänyt monipuolinen kirjoittaja. Toissa vuoden mietinnöissä päädyin Kishin saarelle. Nyt miete herätti muistoja siitä, kuinka korkeita lumikinokset olivat lapsuudessa. Korkeita ne ovat nykyäänkin. Tässä kuva kinoksesta pihallamme, kun tulimme takaisin taloyhtiön pikkujouluglögeiltä. Lapselle lumi on ilo, riemu! Niin…



















