Tänään pussista löytyi Henry David Amielin mietelause: ”Maisema on sieluntila.”
No, huh huh! Toissa vuoden jouluaattona tämä sama mietelause löytyi pussista ja kylläpä oli aaton postauksessa karmiva otsikko. Kuten jo aiemmin kerroin, tämä joulupussikalenterini on kierrätystä monessa merkityksessä. Itse kalenteri on vuosikymmeniä vanha ja lisäksi tällä hetkellä pusseista löytyvät mietelauseet ovat kahden vuoden takaisia. En viitsinyt/halunnut vaihtaa niitä, sillä on kiva katsoa mitä kumpuaa samasta lauseesta eri vuosina.
Kaksi vuotta sitten jouluaattona otsikkoni oli Sodista sekaisin. Silloin ei tiedetty Venäjän hyökkäämisestä Ukrainaan, eikä sitä miten sekaisin maailma sen takia menee.
Varoja on kerätty niin Ukrainan auttamiseksi kuin muihinkin kohteisiin. Avauskuvassa perinteinen joulupatakeräys Helsingin keskustassa, jonka tuotto menee kotimaan vähävaraisille.
Tästä linkistä voit lukea mitä ajatuksia heräsi samasta mietteestä toissa vuonna.
Tämä on taas itselleni hieman hankala, enkä oikein saa tästä kiinni…
Tulkinnat vaihtelevat, jopa Mummolla. Tällä hetkellä ajattelen ikkunastani avautuvaa näkymää, maisemaa. Olen katsellut sitä monta kymmentä vuotta. Vaikka sama lumi näkyy tänään, huomenna, ylihuomenna, koen sen eri tavalla. ”Maisema on sielun tila.”