Näkemistä, kokemista ja lukemista
Huikeiden maisemien reitti. Junamatka Nariz del Diablo: Alausí – Sibambe – Alausí Junaemäntä kertoo mitä tuleman pitää. Tässä pieni videoklippi Lisää reitistä ja tilaukset. Katso myös video: Värikäs paikallisten tanssiesitys. Kukaan ei kuristunut nauhoihin. Lopuksi tanssitaan. Kaikki mukaan lattialle. Alkuperäisväestössä on tosi pieniä ihmisiä. Jotkut ovat kuin nukkeja. Esim. videolla noin minuutin kohdalla aloitan tanssin miehen kanssa,…
Riobamba oli oikein mukava kaupunkituttavuus. Paljon rauhallisempi kuin Quito, mutta oikeastaan valitsimme sen kohteeksi vain siksi, ettemme halunneet istua bussissa Alausiin asti yhtä kyytiä. Sitä paitsi nimi Riobamba kuulosti kivalta. Varsinkin kun kymmenet lipunmyyjät huusivat sitä Quiton linja-autoasemalla juuri ennen bussin lähtöä. Alausiin halusimme siksi, että sieltä lähti juna Nariz del Diabloon (Paholaisen nenä). Quitossa…
Busseissa rahastaja huolehtii matkustamosta, kuljettaja ajamisesta ja matkustajat hermoistaan. Aina ei ole yhtä leppoisaa menoa kuin tällä videolla. Rinteet, rotkot ja kippuraiset tiet toivat jännitystä matkan tekoon mitä lähemmäksi saavuimme Alausia, seuraavaa kohdettamme. Lisämausteena vaarallisen näköiset ohitukset, vastaantulevat ajoneuvot ja täysin erilainen ajokulttuuri mihin Suomessa ja Euroopassakin on totuttu. Täytyy vain luottaa, että kuljettajat osaavat…
Quitosta, Quitumben bussiasemalta lähtee busseja Riobambaan puolen tunnin välein. Taksimatka Hostelli Rosariosta Quitumbeen taittui reilussa puolessa tunnissa. Taksikyytien hinnat eivät Ecuadorissa päätä huimaa. Tämäkin hoitui kymmenellä dollarilla. Takseja on eri sorttisia. Sellaisia, joissa kuljettajan kanssa sovitaan hinta etukäteen. Ne ovat yhtä lailla virallisia, kuvat ja luvat ovat esillä penkin selkämykseen liimattuina. Metrotaksi taas on mittarillinen…
Tämä retki Cotopaxin tulivuorelle oli aivan huippujuttu. Olimme tosin tietokatkoksen vuoksi vähällä jäädä kyydistä. Vaihdoimme hostellihuoneen rauhallisempaan eikä respan iltavuorolainen sitä ollut huomannut, vaan vei viestin aikaisesta lähtöajasta väärään huoneeseen. Aurinko nousee Quiton alueella hieman kuuden jälkeen. Matkaan lähdimme jo klo 7. Voisi kuvitella, että tuohon aikaan kaupunki vielä nuokkuisi, mutta ei, täysi härdelli oli…
Quito, Ecuadorin pääkaupunki, sijaitsee korkealla 2 850 metriä merenpinnasta. Noin 70 kilometrin pituisella kapealla suikaleella asuu arviolta 1,7 miljoonaa asukasta. Quiton historiallinen keskusta on yksi Etelä-Amerikan parhaiten säilyneistä siirtomaa-aikaisista kaupungeista. Sen hyväksytty vuonna 1978 Unescon maailman perintökohteiden listalle. Siellä elämä levittäytyy monenkirjavana, eikä aina niin ruusuisena. Uudempi Mariscalin alue, joka esiintyy usein hotellikuvauksissa, sopii bilehileille…
Quiton kaupunki Pinchincha-tulivuoren rinteeltä nähtynä. Upeat näkymät alla olevaan laaksoon. Ilma sen verran ohutta, että pienikin ylämäki hengästytti.
Yksi Quiton läheisyydessä turisteja houkuttavista paikoista on Mitad del Mundon museoalue, joka sijaitsee 0°-leveyspiirillä eli kotoisasti päiväntasaajalla. Osa yli 40 000 kilometrin pituisesta päiväntasaajasta löytyy Mitad del Mundosta betoniin piirrettynä viivana. Siellä käydään ottamassa selfieitä jalat haarallaan seisoen samaa aikaa kahdella pallonpuoliskolla. Päiväntasaaja suomen kielessä tulee siitä, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Näin on…
Aiemmin kerroin jo Hostel Rosariosta ja sen järjestämistä retkistä. Yksi niistä oli Otavalo ympäristöineen. Ilman Otavalo-houkuntinta olisin saattanut jättää päivän kestävän retken väliin. Respan virkailija luetteli ohjelmaa. Listalla vilahti järvi toisensa jälkeen, välissä jokunen putous. Kotikaupungissani Espoossa kimaltelee satakunta järveä, yksi suoraan työhuoneeni ikkunasta. Mutta olihan ne Ecuadorin järvet komeita tulivuoren kraatereineen päivineen. Avauskuvassa: Ecuadorilaiset Carlos…
Otavalossa piipahdimme torstaina. Liekö väärä päivä vai mikä, mutta kaupunki ei tehnyt suurta vaikutusta. Lauantai on kuulemma parempi markkinapäivä, eläimiäkin myynnissä. Toisaalta en ole enää aikoihin jaksanut innostua markkinoista. Toistojen määrä on riittävä. Tämä on summittainen lainaus Iranin kiertomatkan Irmeli-oppaalta. Hän puhui aina toistojen määrästä. Ja tottahan se on, että mummoikään (vaikkakin vielä kasvuvaralla) mennessä…
Hotellien varaaminen etukäteen osoittautui aika vaikeaksi. Quito on valtava kaupunki, pituuttakin 70 kilometriä. Miten saisi toimivan arjen kulkemisineen kaikkineen. Kielikurssin ajaksi varasin majoituksen koulun kautta. Se toimi hyvin. Koulumatkat taittuivat kävellen. Ensimmäiseksi viikoksi varasin booking.com -sivustolta lähellä vanhaa kaupunkia olevan hostellin. Hostal Rosario Etukäteen tilaamani sviitti (103) vaihtui jo toisena yönä kahden hengen koppiin (102),…
Toinen asia, jota minulta on kotiinpaluun jälkeen kyselty. Ecuador, miten sinne pääsee? Kauanko kestää lentää? Kauan ja monimutkaisesti. Näin minä matkasin. Helsinki – Frankfurt – Bogota – Quito Tiistai 11.7. Törkeän aikainen herätys sillä Lento Frankfurtiin 6.35. Siitä se alkoi lentokoneessa ja kentillä klenuaminen. Frankfurtin kentällä odotusta kuusi tuntia. Frankfurt-Bogota (Kolumbia) lähes 12 tunnin lennon…
Takaisin Suomessa pitkän ja vaiheikkaan matkan jälkeen. Minulta on kyselty miten päädyin kielikurssille juuri Ecuadoriin. Kysymykseen ei löydy kovin järkevää vastausta. Jonkinlainen sattuma. Espanjan taidot vaativat kohennusta. Tein apurahahakemusta Jokesiin (Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö). Kiire oli. Googlasin kielikurssit Etelä-Amerikassa, sillä Espanja kulttuurialueena oli jo ennestään tuttu, mutta Etelä-Amerikassa en ollut koskaan aiemmin käynyt. Ecuador pullahti googlesta…
Kotiinlähtöä helpottivat, kun tasoittivat tien. Sivilisaatio saapuu Ahuanoon. Liikkuminen helpottuu, mutta luonto siirtyy kauemmas. Olemme ensimmäisiä asfaltilla ajelijoita. Jo nyt kun tietyökoneet mellastivat, lintujen äänet vähenivät. Apinoita näkyi kyllä vielä joen puoleisolla piha-alueella. Siellä ne näyttävästi heijasivat itseään puusta puuhun kun söimme aamiaista. Nyt takaisin yläilmoihin, Quitoon 2800 metrin korkeuteen. Tilataksilla viitisen tuntia. Sama rauhallisesti…
Aina ei tuo espanjan kieli osu kohdalleen. Opas ohjeisti, että uimapuvut mukaan. Menemme ”mikälie ilmaisu se olikin” ja kuvittelin, että kyse on kylän nimestä. Hämmästyksekseni löysin itseni laskettelemasta Amazonin Rio Napo -jokea pitkin renkaalla. Ei siinä sen suurempaa dramatiikkaa ollut. Hissukseen joki työnsi eteenpäin ja koskikohdatkin olivat vaisumpia kuin Kuusamossa, missä olen koskiin tutustunut, suuremmalla…
Ihmisten julmuudella ei ole mitään rajaa. Tutustimme tarhaan, jossa hoidetaan hylättyjä ja viranomaisten huostaanottamia eläimiä. Kilpikonnia, joiden kilpiin oli porattu reikiä, jotta niitä voisi taluttaa remmissä kuten koiria. Papukaijoja, joilta siivet oli katkaistu. Monia yksilöitä, joita on pidetty lemmikkeinä vastoin kansainvälisiä sopimuksia, ja jotka eivät enää selviä viidakossa. Amazoonicoa meille esitteli USA:sta kotoisin oleva vapaaehtoistyöntekijä. Hän…
Ecuadorissa on 17 eri alkuperäisväestökulttuuria. Tenan alueella missä olemme, asuu kichwa-väestöä. Kävimme Isla Anacondassa tutustumassa heidän asuinalueeseensa ja Teresa-rouvan kotiin. Oppaamme Jaime kehotti aina käyttämään sen heimon opasta, jonka asuinaluetta lähestyy. ”Olen kichwa. En edes minä voi mennä toisten alkuperäisasukkaiden alueelle. Siinä voi päästä hengestään. Erityisen tarkkoja ovat huao-ranit. Eivät kaikki. Koulutetut hyväksyvät, mutta osa on hyvinkin tarkka…
Tarzanilla ei muistini mukaan ollut viidakkoveistä. Oppaanamme täällä Amazoneilla toimivalla Jaimella on. Jaime, kuten kaksi keittiössä hyörivää kokkia ovat Kichwa-alkuperäisväestöä. Tänään Jaime vei meidät viidakkoon. Hieman mutisten otin vastaan hänen ojentamansa kepin. ”Olen vanha, mutta en niin vanha…No, ehkä käärmeitä varten.” Keppi osoittautui kuitenkin todella tarpeelliseksi, kun astelimme kasvillisuuden seassa Jaime edellä viidakkoveitsellä tietä raivaten. Liekö olisin selvinnyt…
Tänään keskustelimme ecuadorilaisten perhe-elämästä sekä sosiaaliturvasta ja sen rahoittamisesta. Verojen välttely, korruptio ja raakaöljyn barrelihinta tuntuivat olevan suurimpia harminaiheita. Nykyisen presidentti Lenin Morenon vaalilupaus nostaa erittäin köyhien (10 % kansasta, jotakuinkin 1,7 miljoonaa henkeä eli perhe, joka tienaa alla 80 dollaria kuukaudessa) sossuavustus 70 dollarista 150 dollariin herättää kysymyksen, miten tuo kaikki rahoitetaan. Ope Tómas kertoo,…