Ecuadorissa on 17 eri alkuperäisväestökulttuuria. Tenan alueella missä olemme, asuu kichwa-väestöä. Kävimme Isla Anacondassa tutustumassa heidän asuinalueeseensa ja Teresa-rouvan kotiin. Oppaamme Jaime kehotti aina käyttämään sen heimon opasta, jonka asuinaluetta lähestyy.
”Olen kichwa. En edes minä voi mennä toisten alkuperäisasukkaiden alueelle. Siinä voi päästä hengestään. Erityisen tarkkoja ovat huao-ranit. Eivät kaikki. Koulutetut hyväksyvät, mutta osa on hyvinkin tarkka reviiristään.”
Huao-raneja asuu öljykenttien eteläpuolella.
Vaikka yritykseni, Cosy Finlandin kivijalka on kotivierailut, tunnen jonkin sortin kiusaantumista aina kun osallistun näihin järjestettyihin kotivierailuihin. Kohtaaminen jää vähäiseksi, näytelmänomaiseksi. Toivottavasti Cosyn vieraat eivät koe samoin – ja miksipä kokisivat, sillä hehän ovat kylässä, syövät ja keskustelevat kuten ystävät olisivat kokoontuneet ruokapöydän ääreen.
Kiusaantumistani ei yhtään vähentänyt se, että minut on peloteltu puolikuoliaaksi kichwa-väen tapa tehdä chichaa. Postailin siitä jo aiemminkin. Eli se juoma, joka tehdään yuccasta ja möyhennetään paikallisten naisten suussa. Kun Jaime kertoi, että tulemme näkemään chichan valmistuksen, aivoni alkoivat kuumeisesti miettiä millä verukkeella kieltäydyn loukkaamatta isäntäväkeä. Koululla olen jo ilmoittautunut kasvissyöjäksi (lihat, marsut ja häränpallit toreilla saavat sisuskaluni nurinpäin). Mitähän keksisin?
Puutkin kävelevät – Palma caminante
Puhallusputki – ruokaa ja suojaa (Serbatana)
Teresa-rouvan chicha
Tulihan se chicha-armahdus. Ennen kuin astuimme sisälle taloon, Jaime kertoi että saamme myös maistaa juomaa. ”Se on vahvaa, 45 % viinaa ja yucca-ainesta, mehua. Jos ei halua maistaa, ei ongelmaa.”
Tartuin noihin prosentteihin ja kerroin, etten voi juoda vahvaa juomaa tässä helteessä.
