Hyvinkää sightseeing jatkui rautatieasemalta Käsityökeskuksen jälkeen kohti Suomen Rautatiemuseoa. Reitti oli helppo. Kohti siltaa, Siltakadun ali ja sitten suoraan eteenpäin Hyvinkäänkatua. Lähellä oli, niin kuin odottaa saattaa Hyvinkään kokoisessa kaupungissa. Tosin illemmalla minulle näytettiin, kuinka laajalle kaupunki on levinnyt. Uutta asuntokantaa on viime vuosina rakennettu ahkeraan.
Rautatiemuseolla pääsen aluksi tutustumaan museomestarina toimivan Jaakko Tuomisen tukevaan kännykkään. Laite kestää vaikka mitä.
Kuin malliksi kerään hetken päästä kännykkäni osia Lättähatun luona. Yritin kuvata järkkärilläni, känny kainalossa. Ei pysynyt siellä. Akku, kotelo ja laite makaavat eri puolilla peronkia. Kestävä se on tämäkin, sillä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun se on kolmessa osassa. Katepillarilta se on toistaiseksi säästynyt.
Lättähatussa matkustivat tavikset paikallisliikenteessä ja hiljaisilla rataosuuksilla. Se on nykyäänkin käytössä tapahtumapäivinä.
Aleksanteri II ja III käyttivät Suomen matkoillaan Keisarin junaa. Ikkunoista pääsee kurkistelemaan keisarin-, salonki- ja keisarinnan vaunuun. Mukavuuslaitoksestakin löytyy kuva.
Asema- ja kasarmialueella (kasarmi = rautatieläisten asuinrakennus) olivat maisemat kohdallaan. Ensilumi hehkui heleänä 1870-luvun rautatiemiljöössä.
Avauskuvan kieltotaulu löytyy kasarmirakennuksesta. Hurjaa oli teksti tuohon aikaan.