Näkemistä, kokemista ja lukemista
Tallinnan reissu siitä tuli. Messuilla esiteltiin Ginger-mehuja. Innostuin heti kun arvelin, että syyskäheään kurkkuun löytyy pullosta helpommin helpotusta kuin tuoreesta inkivääristä kuorimisineen päivineen. Korkki vain auki ja mehua mukiin. Sain esitteenkin. Otsikko: ”Heille, jotka rakastavat inkivääriä!” Lappusesta näki heti, ettei ammattikääntäjiin oltu tuhlattu. Juoman lupailtiin tekevän kehon sisältä kuumaksi ilman alkoholia. Karkeakin juoma oli esitteen…
Richard McCormick kertoo Pariisi-kirjansa synnystä Helsingissä Kirja 2015 -messuilla. Ei studiokuvausta vaan viikon verran nuuskimista paikan päällä. Juoksivat kuvausryhmän kanssa marketit, torit, bistrot ja paikat missä ihmiset syövät juuri sillä hetkellä. Kokemukset muuttuivat resepteiksi meille suomalaisille. – Olen huomannut, että vastoin kuin yleensä ajatellaan, suomalaiset haluavat voimakkaampia makuja, kertoo McCormick. Pariisi, ensimmäinen ulkomaankohteeni. Pyörryttävä määrä ihmisisiä,…
Ei mitään päällepantavaa. Maanantai-ilta, Espanjan kansallispäivän vastaanotto Ritarihuoneella, töiden jälkeen klo 17–19. Normaalisti ei ongelma, mutta tuo kansallispäivä. Meillähän itsenäisyyspäivään suhtaudutaan varsin vakavasti, linnanjuhlineen kaikkineen. Ymmärtääkseni espanjalaiset koristautuvat vaatimattomammissakin juhlissa, ja jopa arjessa suomalaisia tarmokkaammin. Lumeet löytyvät ja saan puristettua ne kesäkilojeni päälle. Ritarihuoneella Istuntosalin ovensuussa vieraita vastaanottava Espanjan suurlähettiläs María Jesús Figa López-Palop hymyilee:…
Ennen kotiinpaluuta ostin Hanian kauppahallista juuston, kuulun graviéran. Myymälän seiniä koristivat monet palkintoplakaatit. Oppaan kanssa olimme sopineet, että kuljettaja pysäyttää vielä ennen lentokenttää sopivalla paikalla, jotta voimme tunkea viime hetken ostokset jo muutenkin pulleisiin matkalaukkuihimme. Kuljettaja tietenkin unohti, mutta terminaalin läheisyydessä laukut nostettiin parkkipaikalle. Noloa! sanoo mummo. En pidä yhtään siitä, ette joudun katseiden saati…
Melkoista menoa. Slovakiasta kotoisin oleva kuljettaja kaasutteli suruttomasti. Minubussi pysyi tiellä ja porukka penkeillään koko 230 kilometrin ajan. Yksi kohteistamme oli pippuripuun kupeessa oleva Taverna Piperia Pefkin kylässä (lähellä Ierápetraa) Tavernan omistaja, Fanis Eikosipentakis oli ehdokkaana 20.9.2015 parlamenttivaaleissa. Ei kuitenkaan päässyt parlamenttiin. Xigalo – tuoretta vuohenjuustoa lampaan maidossa, täytettyjä kesäkurpitsan kukkia (kyllä, kukkia!) riisin kera…
Reissun neljäntenä päivänä ryhdyin epäsosiaaliseksi. Kun saimme vapaaillan seitsemästä eteenpäin, irtauduin muusta porukasta ja hakeuduin yksikseni illalliselle. Tämä siitäkin huolimatta, että kreikkalaiset pitävät yksin syömistä säälittävänä. Asetuin rantaravintolaan kävelykujan välittömään läheisyyteen, katse kohti sysimustaa merta ja salamoivaa taivasta. Pikku pala vegepitsaa ja lasi pari punkkua riittäisi kaiken kreikkalaisen herkuttelun jälkeen. Sateen vuoksi kävelijöitä kulki harvakseltaan,…
Eipä kännykkä herättänyt! No ei tietenkään kun akku tyhjeni edellispäivän aikana. Illalla saavumme myöhään, ja sain juuri ja juuri tökättyä kaikkien latausta odottavien laitteiden laturit pistokkeisiin ennen kuin uni vei mennessään. Olisihan minun pitänyt tajuta se jo päivällä kun yksi seurueemme jäsenistä manasi kameransa akkua. ”Oli latauksessa koko yön ja taas on tyhjä”. Porukalla mietimme…
Kun turistit siirtyvät rantatuoleistaan hotelleihinsa valmistautumaan iltarientoihin, rannalle ilmestyvät yövuorolaiset, kulkukoirat. Ne jolkuttelevat tyhjällä rannalla. Joskus aamuyön tunteina rantahotellien vieraiden yöuni saattaa keskeytyä koiralauman keksinäisiin välienselvittelyihin. Aamulla rantahiekka on täplittynyt tassunjäljistä. Varhaisimmat uimarit saattavat törmätä läjiin, johon ei mielellään astuisi. Ne kuitenkin pikaisesti rantabaarien avauduttua lakaistaan jäljettömiin.
Paikka irtosi hampaasta. Matkailijan kauhunhetki. Niin siinä kävi, että lihassa oli yllättäen luunsiru ja reipas puraisu irrotti paikan. Eikä antanut armoa. Hymyyn ilmestyi reikä kahden etuhampaan väliin. Seuraavana aamuna pitäisi jatkaa matkaa muiden mukana tiukassa aikataulussa. Mistä löytyisi hammaslääkäri? Onneksi lähtö seuraavaan kohteeseen oli vasta lähempänä puoltapäivää ja respassa neuvokas virkailija sai järjestettyä ajan omalle…
Päivän toisena tutustumiskohteenamme oli BioAroma, kosmetiikkayritys ja yrttimuseo.Luonnontuotteisiin panostavan yrityksen valikoimista löytyi hoitotuotteita lähes kaikkeen mahdolliseen, silmäpusseista peräpukamiin. Manoussos Pediaditis, yrityksen omistaja, kemisti jolla on myös kaupallinen koulutus takanaan, esitteli yrttien käyttöä varsin kattavasti. ”Niin puhdasta kosmetiikkaa, että sitä voisi vaikka syödä”, hän kehui. Tai miksei myös juoda. Jotakin yrteistä – taisi olla origanum dictamnus…
Kritsán kylän raittia reunustavat ovissa, seinillä, kaikkialla roikkuvat pitsit ja perinnekäsityöt. Hinnat vaikuttavat sen verran matalilta, että lienevätkö kaikki paikallista käsityötä kuten myyjät kertovat. Senkin uhalla, että saan taas yhden omituiselta näyttävän matkamuiston kotiini, ostin beigen pitsisomisteisen pyöreän pöytäliinan. Sopivan pyöreän pöytäliinan löytäminen on osoittautunut oikeaksi urakaksi. Päivä oli jo pitkällä ja istahdimme omasta mielestämme…
Pian koneen laskeuduttua posottelimme melko maltillista vauhtia Heraklionin kentältä kohti Neápolia. Oppaanamme toimiva Katerina Tsagaraki kertoi, että moottoritietä kutsutaan Kansallistieksi. ”Jos jotain hyvää 1970-luvun taitteen sotilasjuntan ajata tulee löytää, niin se on tämä tie. Siitä on uskomaton apu vielä tänäkin päivänä”. Banaaniviljelmiä vilahti pikkubussin ikkunasta. Kreetalaisia banaaneja viljellään kasvihuoneissa – oppaamme kutsu niitä hot houseiksi….
Kreetalla rantaviivaa riittää: tuhat kilometriä, joista 300 kilometriä hiekkarantaa. Mummot suuntaavat vesijumppaamaan Sougiaan, Geranin, Agios Pavlosiin, Plakiasiin tai Pamnoniin. Nämä rannat syvenevät nopeammin kuin monet lapsiperheiden suosimat rannat. Vihjeet antoi oppaamme Vasso Katsantoni (eikö olekin hauska sukunimi). Oppaan mainitsemissa paikoissa en käynyt mutta miellyin Sitian uimarantaan. Auringonnousun aikaan seisoin monena aamuna kaulaani myöten vedessä ja…
Tätä Kreetan reissua suunniteltiin pitkään, siirrettiin ja siirretiin, milloin mistäkin syystä. Vihdoin viime keväänä tilasimme ja maksoimme lentoliput. Matkaan oli lähdössä lisäkseni kuusi muuta matkailutoimittajaa. Kreikan matkailutoimiston ohjelman sisältö oli summittainen ja sellaisena se pysyi lähdön aattoon asti. Lisäjännitystä toi Suomessa ammattiliittojen lähtöpäiväksi asettama mielenilmaus, jonka pelättiin hankaloittavan kaikenlaista liikkumista. Minuutilleen saavuimme kuitenkin Heraklionin lentokentälle….
Satuinpa Kreetalla Karidin kylään äänestyspäivänä. Kuudenkymmenen vakituisen asukkaan kylässä kylän pomo – presidentiksi kutsuivat – kävi pudottamassa painavan sanansa vaaliuurnaan. Ja sitten kahville ja miettimään mitenkähän vaaleissa käy. Hyviä uutisia jaettiin kahvittelun lomassa. Karidin kylässä sijaitsee Sitian geopuiston infopiste. Sitia Nature Park liitettiin maailman geopuistojen…
Espanjan kuulut Santiago de Compostelaan johtavat pyhiinvaellusreitit on merkitty keltaisilla nuolilla tai simpukankuvilla. Monet kuvaavat kuinka he vaeltavat pikkukylissä nilkkoja myöten lehmänlannassa. Mutta tällaistakin menoa löytyy. Kuva on Bilbaon läheltä olevasta Portugaleten kaupungista, jonka läpi pohjoinen reitti kulkee. Kaupunki näytti ikivanhoine siltoineen niin viehättävältä, että sinne voisi suunnata muutoinkin kuin camino-vaelluksella.
Reissumuistot tulvahtivat mieleeni kun käväisin Espoossa Sellon Cittarissa, joka päivitettiin vastikään ilmavaksi ja valoisaksi. Hyvä niin, mutta olisivat voineet uusia kassajonotustakin. Puolan Katowicessa törmäsin varsin demokraattiseen jonotussysteemiin Silesia City Center-ostoskeskuksen päivittäistavarakaupassa. Yksi jono kuin Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta jokainen vuorollaan siirtyy vapautuvalle kassalle. Ja kassoja oli vaikka kuinka monta. Jono eteni rivakasti eikä kohdalle osunut sitä…
”Olemme Suomen vilkkaimman sisävesisataman äärellä”, meille kerrottiin eilen Lahdessa Kokouspiste Oy:n järjestämällä tutustumismatkalla. Mukana oli 15 tilaisuuksien järjestäjää. Tilaa bussissa oli reilusti, sillä matkasimme Pohjolan Matkojen täysikokoisella linja-autolla mennen tullen. Perillä nautimme Solo Sokos Hotel Seurahuoneen, Sibeliustalon ja Mukkulan Kartanon vieraanvaraisuudesta. Turusen Risto, Permannon Leena ja Keskitalon Aki esittelivät ylpeinä tiluksiaan. Mikä olikaan esitellessä, kaikki komeita….
Kaunis kesäpäivä. Leikimme turistia Helsingissä. Reipas aamulenkkimme Espoon Viherlaaksosta – pääosin radanvartta pitkin – päätyy kahvila Pirittaan. Se on puolillaan brunssia nauttivia, enimmäkseen lapsiperheitä mummoineen päivineen. Lähes neljän tunnin kävelyn jälkeen huikoo, mutta jatkamme matkaa. Kuin Gardalla Leonardo, italialainen ravintola Makkaratalossa yllätti. Äyriäiskeitto (Zuppa di Pesce) maistui kerrassaan herkulliselta, aivan kuin olisi siirtynyt rautatieaseman kupeesta Gardalle ellei…
Minua voi nyt kutsua korutaiteilijaksi. Käväisin Endlan opissa Pärnussa alkukesästä ja siellä tekemääni korua lippalakkeineen on kehuttu Turusta Baskimaahan. Endla Murd, pop-jazz -laulunopettaja, on oikea monilahjakkuus. Hän ompelee ja tuunaa myös vaatteita sekä opastaa korujen tekemistä matkailijoille ja muille oppimishaluisille, omatekoista korua haluaville. ”Koulujen kesälomien aikaan on mahdollisuus pitää myymälää avoinna kauemmin”, kertoo värikäs persoona, värikkäässä puodissaan. Puoti sijaitseen keskeisellä…