Näkemistä, kokemista ja lukemista
Kevään merkkejä näkyvissä. Camino-kuumetta on selvästi ilmassa. Livenä ja somena minulta kysellään miten valmistaudun caminolle. Ilmeisesti oletetaan, että pusken ylämäki-alamäki treeniä kuukausitolkulla ennen suunniteltua lähtöä. Tässä lauseessa on jo kaksi harhaa: treeni ja suunnittelu. En treenaa mitenkään erityisesti caminoa varten. Tosin en kylläkään lepää laakereillani normaaliarjessa. Teen pienimuotoisen aamuvenyttelyn joka aamu. Ehdoton minimi on se,…
Aiemmissa postauksissa tuskailin dilemmaa, joka syntyy kun camino-kamppeet pitäisi yhdistää kaupunkioleiluun. Aina näyttää kummajaiselta puutarhatossuineen ja vaelluskenkineen kaupungeissa korkkareissa sipsuttavien joukossa. Santiagossa helpottaa niillä, joilla se kaupunki on päätepisteenä. Voi heittää reissussa rähjääntyneet varusteet ja hankkia tilalle uusia. Tämä siis siinä tapauksessa, että ei aio jatkaa vaeltamista. Vinkki sinulle, jos haluat kutrit kuntoon. Samalla kadulla,…
Toistamiseen sama ilmiö. Muut lähtevät, minä jään. Viipyilevää sorttia lienen. Camino-kamuni lensi eilen kotiin, minä jäin haahuilemaan tänne, kunnes tiedän mihin päin suuntaan. Lentoni lähtöön on vielä viitisen päivää. Edellisen kerran tämä tuli eteen remonttireissulla vuonna 2013. Minulla oli sen verran enemmän aikaa, että kaikki kanssavaeltajat olivat ehtineet koteihinsa jo kauan ennen minua. Caminoon hurahtaneiden…
Santiago ei ole entisensä. Reppuselkäinen peregrino-kansa velloo kujilla. Eräältä tarjoilijalta, joka silmät lasisina juoksi vaeltajien toivomuksia täyttämässä, kysyin asiakasmääristä. ”Tämä ei ole mitään. Heinäkuussa…elokuussa silloin vasta on väkeä”, tarjoilija sanoi ja viittoi tutun rahantuloa ilmaisevan eleen käsillään. Eron huomaa kaikessa. Pysähtynyt katsekontakti, joka viestii sinun olevan universumin tärkein ihminen juuri sillä hetkellä, on Santiagossa vaihtunut…
”Santiago de Compostelaan tulo oli kaikkea muuta kuin olin kuvitellut”. Niin totta! Tuo lausahduksen olen kuullut monta monituista kertaa. Nyt se on edessäni painettuna Penti Korpelan kirjassa Pakana pyhiinvaelluksella. Kuva onnellisista pyhiinvaeltajista, jotka halaavat toisiaan pitkän vaelluksen jälkeen, vaihtui hänellä yksinäisyyteen. Niin minullakin. Mihin kaikki hävisivät!? Söin jopa yksinäni lounaan Hotel de los Reyes Catolicosissa, siinä…
Kirjassa Pakana pyhiinvaelluksella Pentti kuvaa kohtaamiaan ihmisiä. Paikallisia, kulkijoita, tarjoilijoita, hospitaleroja ja muita palveluntarjoajia. Mukaan mahtui mukavia, mukiinmeneviä mutta muitakin. Ylimielisyyden hän mainitsi useaan kertaan. Kaikki eivät suinkaan jaksa ilahtua kulkijoista, erityisesti Ranskan reitillä. Mieti, jos oman ikkunasi alta kulkisi 260 000 vaeltajaa kuten viime vuonna oli Santiagoon johtavalla loppuosuudella. Tai reppukansa tukkisi aamu toisensa jälkeen jalkakäytävän kun…
Olen nöyrä vaeltaja. Vaikea sanoa, miten minusta sellainen kehkeytyy Santiagon teillä, mutta niin siinä käy. Kun reppu selässä riuhtoo pitkin maita ja mantuja, edessä siintävä majatalo saa onnen tunteen hulahtamaan sisuksissa. Jos vielä majatalon lähellä on paikka, josta saa ruokaa, lähestyy jo vaeltajan taivasta. Olen suorastaan otettu paikallisten halusta pitää (pyhiin)vaeltajat ruoissa jopa pikkuruisissa kyläpahasissa, joissa on vaikea…
Kirjassa Pakana pyhiinvaelluksella Pentti kertoo, ettei löytänyt Jouko Tyyrin muistolaattaa. Se on Ponferradan kunnallisen majatalon edustalla. Jouko Tyyri, kirjailija, journalisti, poliitikko, menehtyi vain parisataa kilometriä ennen määränpäätään, Santiago de Compostelaa. Hän ehti kuitenkin vaeltaa parisataa kilometriä kauniissa maisemissa ennen uuvahtamistaan.
Mieleen painuneita vappupäiviä. Vuosi 2007: Vaeltamassa Ranskan reitillä Santiagon teillä. Ensimmäisellä caminollani satuin vappupäivänä Foncebadonin alueelle. Kaverit juhlivat Ulliksella. Viestien mukaan helteessä, tiedä häntä kannattaako uskoa. Kavereiden kuvat kyllä näyttivät aurinkoisilta. Minä talsin nilkkoja myöten lehmänlannalla maustetussa sohjossa. Tässä kuvia siivoimmasta päästä kävelyäni. Ja kauneimmasta.
Santiagon teillä vaeltaessa saattaa törmätä keskellä ei mitään polun viereen pystytettyyn ”kahvilaan”. Joku paikallinen tarjoaa kulkijoille miehittämättömän välipalapöydän ”maksa mitä jaksat” -periaatteella. Myös monet majatalot, erityisesti uskonnollismieliset toimivat lahjoituksilla. Yöpyjät laittavat lippaaseen vitosen, jotkut jopa enemmän, jotkut taas eivät mitään. Vaikea uskoa, että donativo-paikat kukoistaisivat taloudellisesti. Kaikki maksaa: vessapaperit, aamiaistarpeet (joskus majataloa pyörittävä hospitalero laittaa jopa…
Pääsiäspyhät livahtivat Pakana pyhiinvaelluksella -kirjaa lukiessa ja omia camion-kuvia katsellessa. No, eilen oli pakko lähteä liikkeelle. Kävelimme lounaalle camino-päivämatkan päähän (3,5 tuntia). Tänään sänky-caminoni taas jatkui. Kuvissani olen päässyt jo Galician hallintoalueelle. Mietteissäni vaikka mihin. Camino edustaa minulle vapautta. ”Omaisuus” matkaa selässä. Pää on usein pilvissä, mutta jalat aina maassa. Juuri tuo vapaus jäi kaivelemaan. Tuli niin paha olla, kun…
Kolmatta kertaa menossa tällä osuudella. Ensimmäisen camino-reissuni v. 2007 aloitin täältä. Remonttireissu v. 2013 kulki loppupäässä näissä maisemissa. Ja nyt vielä tämä ”sänky-camino”. Pentin kirjassa Pakana pyhiinvaelluksella kerrottiin Astorgasta ja suklaasta. Käväisin minäkin suklaamuseossa. Sanovat, että suklaa rantautui tänne ensimmäisenä Euroopassa, mutta niin minulle kerrottiin Biarrizissäkin. Rautaristi Rautaristille on tuotu kiviä ja muistoja menehtyneistä…
Siitä se alkaa. Päiväkausien tasainen vaellus Mesetalla, ylänkötasangolla. Olen aiemmin miettinyt miksi remonttireissullani (nimitys tulee siitä, että pakenin putkiremppaa caminolle, ”construction work refugee” oli tittelini tuolloin) on päivien ehkä viikkojenkin hahmottamaton ajanjakso. Kuvissa vilahtelevat Pentin kirjassakin mainittuja kyliä. On calzadillaa, condesia, hornillosia sun muuta, mutta en vaan saa muistoja mieleen. Ilman kuvia, minulla olisi vain…
Junamatkaa Bayonnesta Saint Jean Pied du Portiin kirjassa kuvataan kauniiksi. Minulla se on piirtynyt muistoihini väsymyksen tilana. Kantavana voimana toive siitä, että jossain Pyrenneiden pikkukylässä joku toivottaisi minut tervetulleeksi majataloonsa nukkumaan niin kauan kuin huvittaa. Alkumatkan varrella, ikivanhalla viinitilalla viiniä pyhiinvaeltajille tarjoilevan viinihanan, Fuente del Vinon ohitin varmaan vahingossa. Sen verran loppasuu olen,…
Mikä saa ihmisen kävelemään satojen kilometrien vaellusreitin Espanjan Santiago de Compostelaan? Itsensä löytäminen, uskonto, liikunta ja kulttuuri lienevät yleisimpiä syitä. Historiallisia vaellusreittejä Espanjan Santiago de Compostelaan kulki viime vuonna 264 459 pyhiinvaeltajaa eli peregrinoa. Suomalaisia oli joukossa 898. Luvut kertovat compostelan, pyhiinvaellustodistuksen hakeneiden määrän. Tosiasiassa vaeltajia on enemmän sillä kaikki eivät hae todistusta ja lisäksi…
Hulluus iski kymmenisen vuotta sitten. Istuimme kirjallisilla kesäpäivillä juttelemassa haaveista. Halusin vaeltaa Santiago de Compostelaan, ja kaveri vieressä jakoi saman haaveen. Päätös syntyi hetkessä ja pian me kaksi ventovierasta löysimme itsemme Santiagon teiltä, caminolta. Emmekä olleet kahden. Vuosittain Espanjan Santiago de Compostelaan saapuu sataja tuhansia vaeltajia, peregrinoja. Viime vuonna compostelan – pyhiinvaellustodistuksen sai 262 459…
Helppo reitti. Perillä odottaa kaunis kaupunki, Guetaria.Albergue Kanpaia majoitus, yksityinen 12 euron paikka. Paljon sänkyjä, mutta alle kymmenen majoittujaa kuitenkin. Se piti makuusalin rauhallisena.Illalla budjetti petti pahan kerran. Lähes satsku meni ruokiin. Red mullet (nyt en muista mikä kala se olikaan, google kääntää punainen takatukka :)) ja tonnikalaa grillattuna. Txakoli-paikallista helmeilevää valkkaria. Odotellessa pintxos-välipaloja. Palan, lue…
Mielenkiintoisia numeroita tuli vastaan lehtijuttua tehdessäni. Viime vuonna 2013 lisäkseni 708 suomalaista sai tuon kuulun compostelan eli kävi Santiago de Compostelan pyhiinvaellustoimistossa hakemassa todistuksen vaelluksestaan. Voihan olla että vaeltajia oli enemmänkin, sillä kaikki eivät varmaankaan hae todistusta. Kirjoitan tällä kertaa caminon varrella olevista kaupungeista. Kiitos suomalaisen Karin sain juttuuni myös numerotietoa. Vuonna 2013 Santiago de…
Tänään saavuin virallisesti Santiago de Compostelaan. Katedraalissa luetellaan messun aikana kaikki saapuneiden kansallisuudet ja lähtöpaikat. Yksi oli Suomesta, sen täytyy olla minä. Televisiossa näytetään kuinka ihmiset kahlaavat lumessa Leonissa ja muissa kaupungeissa, joissa olen talsinut Pyreneiden jälkeen. Talvi on tullut tännekin vaikka Santiagossa ei vielä lunta ole. Hyytävä pohjoistuuli saa paikalliset vetämään takinnyörit tiukalle ja…
15.11.2013 Santiagoon saapui kaksi suomalaista. Molemmat aloittivat kävelynsä Espanjan puolelta Pyreneitä, Roncesvallesista. Toisella heistä, Hannalla on liikuntaa rajoittava rotaatioskolioosi. Vaiva ei ole estänyt häntä toteuttamasta haaveitaan. Lähes 800 kilometriä taittui kuudessa viikossa. Tämä on hänen viides caminonsa. Kaksi aiemmista hän on tehnyt yksin. Ihmeiden ihme: Hannan pongasi katedraalissa ruotsalaisnainen, joka saapui yhtä aikaa Hannan kanssa…