Pohjoismainen free-toimittajien seminaari järjestettiin Suomenlinnassa viikonloppuna. Paikkahan aivan ihana. Sitä ylistivät niin seminaarin puhujat kuin myös pohjoismaiset kollegat. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde (1991 asti), jossa asuu myös ihmisiä. Jokaista asukasta kohden käy tuhatkunta turistia vuosittain. Suomenlinnaan pääsee lautoilla. HSL:n lautta vie Mustasaareen, maksu HSL:n lipulla tai matkakortilla. JT-Linesin vesibussilla pääsee Tykistölahteen ja Kuninkaanportille kesäaikaan (nyt…
Avainsana: Helsinki
Ollaanko me oikeasti näin köyhiä
Tämä menee kyllä mummon mutinoihin. Tuskin auttaa mitään. Maailma kun pyörii radallaan, mummo kiloillaan. Olen Ecuadorista palattuani tuijotellut yhtä Espoon sadasta järvestä ja yrittänyt päästä matkan aikana kerääntyneistä hallinnollista ja muista jutuista. Eilen oli kuitenkin lähdettävä katselemaan maailmaa. Silja Serenadella järjestettiin matkailuaiheinen tempaus. Ratikoista jo postasinkin Facebookiin. Selvisin Siljalle ja sieltä pois. Kaverit valistivat että…
Ei mitään nappikauppaa – Nappitalo Helsingissä
Muinoin, lapsena kun kuulin aikuisten sanovan jonkun olevan ”sellaista nappikauppaa”, tiesin että puhutaan pienistä rahasummista. Helsingissä Yrjönkadulla kävellessäni numero 12 kohdalla oli pakko pysähtyä. Ensin katselemaan ikkunasta avautuvaa nappivalikoimaa, sitten astua sisään Nappitaloon. Pikkuruisen tiskin takana seisova myyjä arveli nappeja olevan 10 000 erilaista mallia. .
Suomi 100 juhlaa – Lentonäytös Kaivopuistossa
Ensin ajattelin, että mistä kaikki oikein meuhkaa. Katsomaan lentokoneita Kaivopuistoon! Niitä näkee riittävästi täällä Espoossa Lippajärven rannalla parvekkeella istuskellessaan. Kuumailmapallotkin laskeutuivat talojemme kohdalla aikoinaan. Kerran jopa korissa matkaavat skoolasivat kanssamme – tosin vain sormieleellä – kun illastimme parvekkeella eräänä perjantai-iltana. Mikä lie, mutta nykyään kuumailmapalloja näkee näin alhaalla harvoin ja silloinkin kaukana talostamme. Koko päivän radiokanavilla…
Mätäjoella ja vähän muuallakin – Espoo – Helsinki
Aika lähteä kaupunkikävelylle. Tärkeimmät varusteet maksukortin lisäksi ovat kunnon kengät. Reppu selkään. Reppuun vaihtovaatteet, pikku pyyhe, aurinkolasit, sateensuoja ja juotavaa. Tämän kertainen kävelymme kesti reilut kolme tuntia. Espoo/Viherlaakso – Helsinki/Sofiankatu noin 17 km. Sofiankatu valittiin päätepisteeksi siksi, että halusimme maistaa paljon poristun Pizzeria Tribunalin tuotteita. Ravintola on erikoistunut napolilaisen pitsan valmistamiseen. Sitä varten tuotiin pitsauuni…
Päivä risteilyaluksella – Tervetuloa Suomeen
Vähintäänkin erikoiseen asuun pukeutunut Christina houkuttelee Norwegian Getaway -alukselta ulostulevia risteilymatkustaja kanssaan kuvaan. Alus on ankkuroitunut Länsisataman Melkin laituriin. Se saapui maanantaiaamuna Pietarista ja jatkoi samana iltana kohti Tukholmaa. Christinan lisäksi laivan kupeessa sarvikypäräpäiset miehet valokuvaajineen yrittävät innostaa matkustajia ikuistamaan ensiaskeleensa Suomen kamaralla.Christina usko ei horju kun kysyn miten hänen kantamansa asu liittyy Suomeen. ”Suomalainen asu”. Christina kollegoineen matkaa laivan mukana satamasta toiseen….
Retroilua
Ihana uutuus Kongressi-messujen tarjonnassa, ainakin minulle, oli Järvenpään kukkatalo. Ujo Elsa, joka ei halunnut kuvaan, kertoi että nyt retroillaan sisustuksen lisäksi myös viherkasveilla. ”Peikonlehdet, juorut, viirivehkat ja muut iän kaiken sitten koteja koristaneet viherkasvit ovat suosittuja taas. ” Parsakin. Sitä hän kehotti olemaan syömättä, sillä kyse on koristekasvista. Pelargonia mummon ikkunalla. Sellainen laulu on olemassa. Pelargoniasta…
Nyt olen kyllä nähnyt kaiken!
Ahistaa!
Maassa, taivaassa, paratiisissa
Kolme ja puoli kontillista taideteoksia matkasi palasina rekalla Posiolta Helsinkiin. Aikamoinen urakka sekin. Helsingin Taidehallissa installaatiot aseteltiin kolmeen eri tilaan. Niitä voi käydä ihastelemassa toukokuun puoleenväliin asti Anu Pentikin Kolme tilaa -näyttelyssä. Korkea taivas Taivas koskettaa – poika istuu some-maailmassaan Taivas on lähellä, mutta silti kaukana. ”Taivas-sali oli näyttelyn vaikein, mutta toisaalta rakkain”, kertoo taiteilija…
Tulkaa Suomeen
Mummojen maailma on ihmeitä täynnä. Eilen Kansallismuseossa tapasin miehen, jonka titteli oli poster hunter, julistemetsästäjä. Kaikenlaista kolmejalkaista nanokorporaattoria (nainen) on tullut kohdattua, mutta eipä ole ennen vastaan kävellyt julistemetsästäjää. Eikä siinä vielä läheskään kaikki. 91-vuotias julistetaiteen grand old man Erik Bruun jakeli nimmareita esiteltyään ensin laajaa tuotantoaan. Syntyi oikein jono entisaikojen rokkistarojen tyyliin. Poster hunter,…
HAM – Helsinki
Isoisomummo sanoi, että vahinko ei tule kello kaulassa eikä ämpäri päässä. Kyllä tulee! Vai miksi muuten nuo makailevat Tennarin vitriinissä. Kannattaa kuitenkin astua peremmälle. HAM:issa on esillä Tykö Sallisia. Sallisen maalaamia ensimmäisen vaimon, Mirrin muotokuvia on usein nähty muuallakin, mutta kiinnostavia ovat Helmi Vartiaisen itsensä maalaamat (Mirri eli Helmi Vartiainen) pari omakuvaa. Näyttely elokuun loppupuolelle…
Kaupunkikävelyllä
Olipa keli! Näihin kahteen sanaan kiteytyy lauantaisen kaupunkikävelymme ilma. Tuuli vihmoi vaakasuorassa. Lumiaurat olivat viihtyneet muissa maisemissa. Reitti Viherlaakso-Mankaa-Otaniemi-Lehtisaari-Kaskisaari-Lauttasaari- Ruoholahti-Jätkäsaari. Kahlausta nelisen tuntia. Otaniemi on alue, jossa äly pakenee minua ja perinteisesti aina eksyn. Mutta nyt varmaankin vieressäni hangessa kahlaavan nahkanavigaattorini ansiosta löysimme Lehtisaaren sillalle. Se kuuluu mielimaisemiini. Lehtisaaren ja Kaskisaaren asumuksia katselee mielellään. Näpit olivat…
Fiilistelyä Ritarihuoneella ja vähän muuallakin
Varaslähtö caminolle. Pääsin espanjalaisiin tunnelmiin jo eilen Ritarihuoneella Helsingissä Espanjan kansallispäivän juhlallisuuksissa. Rentoa menoa, puheita ei pidetty mutta puheensorinaa riitti. Suurlähettiläs María Jesús Figa López-Palop (arvaa vaan muistanko nimen lunttaamatta) kätteli ovella samaan tapaan kuin olemme tottuneet näkemään linnanjuhlissamme. Tämä tilaisuus oli kylläkin vähemmän muodollinen. Ja niinkuin tavallista on, yksi johtaa toiseen. Suolaista, makeaa, kuohuvaa……
Turistina itsekin – Helsinki
Tanskalaisvieraan kanssa Helsingissä. Miten silmät avautuivatkaan eri lailla hänen kanssaan. Vieras ihaili talojen julkisivuja, niitä samoja jotka ohitan arkikiireissäni milloin mihinkin palaveriin pinkoen. Ajoimme ratikalla 2 ja 3 kattavan lenkin Helsingissä. Opin itsekin jotain uutta: aiemmin minulle on ollut mysteeri tuo ratikkojen numerointi. Nyt nousimme Kauppatorilla ratikkaan ja istuimme kunnes tuli Sammonkatu-pysäkki. Siltä pysäkiltä pääsee kätevästi Temppeliaukion kirkkoon….
Reino, Reino missä on se Reino?
Eipä näkynyt Reinoa/Reinoja vaikka kutsussa kerrottiin, että iltaa vietetään ”rennolla meiningillä, isäntäväkikin aikoo viihtyä illan Reinot jalassa!” Tässä muutamia kuvia Radisson Blu Aleksanteri Hotel avajaisista. Hotelli tavoittelee kodikkuutta toimissaan, siksi reinot. Rento meininki oli kuitenkin. Hodareita syötiin, viiniä juotiin ja naapuristoa tavattiin. b
Afrikka Kalliossa
Rentous on päivän sana. Vastikään sain kutsun hotellin avajaisiin, jossa isäntä lupaa vastaanottaa vieraat aamutossuissa. Saas nähdä. Rentoon paikkaan eksyimme myös ex-kollegani kanssa perjantaina maailmaa parantamaan. Thai-ruokaa aiomme nauttia, mutta afrikkalaiseen päädyimme. Miksiköhän? No siitä yksinkertaisesta syystä, että paikan päällä Lemon Grass -ravintolassa selvisi, että siellä ei tarjoilla viiniä. Ruuat ja paikka oli bongattu netistä, alkoholioikeuksia emme osanneet…
Matkamessujen aikaan talvi tuivertaa – Helsinki
Turistina Helsingissä
Kaunis kesäpäivä. Leikimme turistia Helsingissä. Reipas aamulenkkimme Espoon Viherlaaksosta – pääosin radanvartta pitkin – päätyy kahvila Pirittaan. Se on puolillaan brunssia nauttivia, enimmäkseen lapsiperheitä mummoineen päivineen. Lähes neljän tunnin kävelyn jälkeen huikoo, mutta jatkamme matkaa. Kuin Gardalla Leonardo, italialainen ravintola Makkaratalossa yllätti. Äyriäiskeitto (Zuppa di Pesce) maistui kerrassaan herkulliselta, aivan kuin olisi siirtynyt rautatieaseman kupeesta Gardalle ellei…
Tiukka tipu – Lonna, Helsinki
Lastataan, lastataan butelia saareen. Kun Lonnan saarella nautitaan kesäpäivistä, kaikki on roudattava mantereelta. Vallan työläältä se näyttää, mutta onhan se asiakkaille mukavaa, kun saa valkkaria siemaillen katsella Helsingin silhuettia Tuomiokirkkoineen ja Uspenskin katedraaleineen. Lonnan saarelle saavuttaessa meitä vastassa oli tiukkailmeinen tipu. Niitä siellä riitti, sillä pesimäkausi oli meneillään. Pesiä on kuulemma satakunta. Yhden pongasin jopa…



















