Rentous on päivän sana. Vastikään sain kutsun hotellin avajaisiin, jossa isäntä lupaa vastaanottaa vieraat aamutossuissa. Saas nähdä.
Rentoon paikkaan eksyimme myös ex-kollegani kanssa perjantaina maailmaa parantamaan. Thai-ruokaa aiomme nauttia, mutta afrikkalaiseen päädyimme. Miksiköhän?
No siitä yksinkertaisesta syystä, että paikan päällä Lemon Grass -ravintolassa selvisi, että siellä ei tarjoilla viiniä. Ruuat ja paikka oli bongattu netistä, alkoholioikeuksia emme osanneet edes epäillä. Eikä mummot (ex-kollegani on oikea mummo, vieläpä kaksinkertainen) voi kuvitella illallista ilman prosenttipitoista kyytipoikaa.
Onneksi Kallio on täynnä mahdollisuuksia. Saman kadun varrelta löytyi Sandro ja sieltä vieläpä kaksi vapaata paikkaa, joissa tosin seuraavaan varaukseen oli vain reilun tunnin.
– African food, kertoi tarjoilija.
Afrikkalainen ravintola? Onkohan jossain päin Afrikkaa eurooppalainen ravintola?
Niinpä sitten söimme tarjoiluvadeilta ja joimme viiniä tukevista laseista. Maittavaa, erilaista.
Jos olisin ruokatoimittaja, hifistelisin makukombinaatioilla mutta kun en ole, niin en osaa. Olisin myös tiennyt mikä yhteys Richard McCormickilla on ravintolaan. Hänestä kirjoitin aiemmin.
Tarjoilija kertoi ravintolan tekevän yhteistyötä Richardin kanssa. Sandron verkkosivuilta ilmenee, että tarjoilijan Afrikka on laajempi kuin minun, ruokalajeja Jerusalemia ja Kroatiaa myöten.
Muutamia kuvia
