Tanskalaisvieraan kanssa Helsingissä. Miten silmät avautuivatkaan eri lailla hänen kanssaan. Vieras ihaili talojen julkisivuja, niitä samoja jotka ohitan arkikiireissäni milloin mihinkin palaveriin pinkoen.
Ajoimme ratikalla 2 ja 3 kattavan lenkin Helsingissä. Opin itsekin jotain uutta: aiemmin minulle on ollut mysteeri tuo ratikkojen numerointi. Nyt nousimme Kauppatorilla ratikkaan ja istuimme kunnes tuli Sammonkatu-pysäkki. Siltä pysäkiltä pääsee kätevästi Temppeliaukion kirkkoon. Jonkinlaista kahdeksikkoa ratikka ajeli ja välillä kuljettaja vaihteli numerointia.
Temppeliaukion kirkko teki vieraaseen vaikutuksen: ”Enpä ole ennen tällaista nähnyt”. Istuimme pitkän tovin kuutelemassa musiikkia.
Ajatella jos tämän kallioon louhitun kirkon sijaan olisikin ehditty rakentaa tavanomainen kirkko torneineen kaikkineen kuten oli suunniteltu ennen kuin sota muutti suunnitelmat.
Julkisivuja ja yksityiskohtia
