Näkemistä, kokemista ja lukemista
Tiedän vaeltaneeni Lissabonista reittiä Sacavem-Alpriate-Povoa de Santa Irina-Verdelha del Baixo- Villa Franca de Xira-Asambuja-Valada-Porto de Mugo- Santarem. Sen kertoo kartamme ja kuvat, mutta alkumatka puuroutui päivän ajatuksissa pelkäksi rinkan inventaarioksi. Minulla kerta kaikkiaan on liikaa tavaraa. Vaikka kilot tuntuivat kotieteisessä kohtuullisilta, niitä on tullut lisää. Kosteus on yksi asia, jota en ikänä muista. Kaikki kostuu ja…
4. päivä ja kohti Santaremia Aamulla kun lähdimme Paulan luota, appelsiinit roikkuvat raskaina puiden oksilla. Matkalla söimme Paulan meille väkisin mukaan lykkäämät appelsiinit. Puoli kiloa kumpikin, siksi estelin. Mutta taakka oli kantamisen arvoinen. Pidimme tauon peltojen laidalla. Mehu valui suupielistä, aah niin ihanalta maistui. Sitruunapuitakin näkyy siellä täällä. Haikarat tekevät pesää korkeissa paikoissa, torneissa, piipuissa….
3. päivänä päädyimme Muge laitamaille. Lista kotiin lähtevistä tavaroista pitenee sitä mukaa kun reissu etenee. Coretex-puku, huulipuna, kamera, mitä muuta mikä keventäisi reppua. Yövyimme Paula nimisen naisen luona Quita la Burrassa, ovi 177. Se sijaitsee kylän laidalla, viimeisenä farmina ennen pitkää 17 kilsan taivalta, josta ei löydy mitään palveluja. Paula osoittautui sydämelliseksi emännäksi. Hoiti vieraitaan…
2. päivä Paloasemalla yöpymisen jälkeen oli tarkoitus kävellä 15 km maksimi. Miten lie taas kävikään. Niitä oli aina vaan lisää. Carregadu rautatieasemalta hypättiin junaan. Ajoimme kaksi pysäkkiä, 12 minuuttia Azambujaan. Eikä yhtään harmittanut jättää kävely väliin. Camino kulki radan vartta teollisuusalueen laitaa. Virtuaalicamino tehtiin aseman baarissa kännykällä. 12 hengen albergue Azambujassa, Santa Casa de Misericordia Rua do…
Kun tyttäreni oli pieni matkustimme kahdestaan Espanjassa. Kaupunkikierroksella opas ei halunnut puhua varkaista, vaan käytti kiertoilmaisua aina kun poistuimme bussista nähtävyyksien äärelle. ”Muistakaa pitää käsilaukuista kiinni! Siellä saattaa olla niitä, jotka eivät tiedä mikä on minun omaa ja mikä hänen omaa”. Kotiin tultuamme kiertoilmaisutsta tietämätön isä säikähti toden teolla, kun lapsi keskellä yötä seisoi eteisessä…
Yleinen kysymys: miten Santiagon teillä yövytään. Tilataanko etukäteen vai miten. Olen parhaillaan vaeltamassa Lissabonista Santiago de Compostelaa. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo, niin sanoo suomalainen sananlasku. Santiagon teille mottoni on: kun löydät polun päähän, kaikki järjestyy. En sanoisi, että helppoa on ollut tähän asti. Vasta muutama yö takana. Ja mitä mahtuukaan tuohon 600-700 kilometriin,…
Tolun tuoksu tulvahti, kun kaivoin esiin vintiltä minulle neljän caminon aikana niin rakkaaksi tulleen rinkan. Säilytän sitä mustassa jätesäkissä perusteellisesti pestynä edellisen reissun jäljiltä. Samassa säkissä ovat myös makuupussi, vedenkestävät vaatepussit ja remmit sun mut härpäkkeet. Rinkan perin tyttäreltäni. Se oli hänen partiovarusteensa noin kahdeksan vuotiaana. Caminolle lähtiessä se on juuri sopivan kokoinen lentoyhtiöiden käsimatkatavara…
Pakko psyykata itseään tämän snack-tarjottimen edessä. Toisaalta onhan sitä tullut syötyä mitä kummallisempia ruokia maailmalla matkatessa. Kaikensaksiset äyriäiset käyvät herkuista. Libanonissa meze-pöydässä vasikan selkäydin sulahti vatsaan, kun luulin sitä majoneesiksi. Samassa meze-pöydässä tuli syötyä epähuomiossa vasikanaivoja. Varmaan koiraakin joskus Kiinassa. Mitä kaikkea muuta. Marsuista minua varoitettiin ennen Ecuadorin matkaa. Pidättäydyin. Mutta kyllä oli kauheaa nähdä…
Irakisssa syntyneen Adel Abidinin maailman kipupisteitä esitteleviä veistoksia ja videoteoksia on levittäytynyt ympäri Ateneumia. Ensi kosketuksen Abidinin teoksiin saa heti sisääntuloaulassa, sillä ensimmäinen videoteos on levittäytynyt portaisiin. Kosketus on konkreettinen, sillä näyttelyyn saapuva astelee teoksessa näyttelykerroksiin. Hieman ounastellen astelin. Irakissa en ole käynyt, mutta monessa muussa muslimivaltiossa kylläkin. Kokemukseni mukaan jalkapohjat ovat muslimeille jotain kamalaa….
Miten tuntuu kuin kävelisin jäätyneellä perunapellolla, olen sitten Espoossa tai Helsingin sydämessä. Varmaan tuo jalkavamma saa varovaiseksi. Minusta on tullut tosimummo. Teloa nyt jalkansa järven jäällä. Saunakaveri lohkaisi jokin aika sitten, että jos elämä ei sinulle muuta opeta, niin ainakin hiljaa kävelemään. Ja tässä sitä nyt köpötellään varovasti Kiasman ja Tennarin taidemuseon välillä. Nykytaidetta Itämeren…
Eilen jos koskaan pää meni pyörälle. Meillä Espoon Viherlaaksossa toimii aktiivinen senioriyhdistys – Toimivat Seniorit ry – ja he järjestävät usein kaikille avoimia Matkoja maailmaan -tempauksia kirjastossamme. Eilen oli täysi salillinen tutustumassa geneettiseen sukututkimukseen. Kylläpä oli monimutkaista asiaa. Toisaalta minun on vaikea ottaa selkoa elävistä sukulaisistaankaan. X-ja y-kromosomit ovat muuttuneet ex-puolisoiksi ja nykyisiksi sukulaistapaamisten väleissä….
Mukavia tapahtumia viime viikolla. Menoa ja meininkiä Serbian kansallispäivän juhlassa Kulosaaressa. Musiikki soi ja puhe sorisi suurlähetystön juhlatiloissa. Suurlähettiläs Saša Obradović minglaili Javorka puolisoineen vieraittensa joukossa. Kunniavieraina olivat presidentti Ahtisaari ja metropoliitta Ambrosius. Parissa iltapäivän tunnissa ehdittiin syödä, juoda ja TANSSIA. Ja mummo ehti saamaan pakitkin. Pitkänhuiskea ruotsalaispappi heilui musiikin tahdissa kaapujensa sisällä siihen malliin,…
Hyvää ystävänpäivää! Sähköpostiin tuli viesti, että Wroclaw on valittu vuoden 2018 Euroopan parhaaksi matkakohteeksi. Trendiest destinations in Europe -Best places to travel in 2018 Trendsetter-mummo 🙂 mummoili samaisessa kaupungissa tammikuussa 2016. Silloin Wroclaw aloitti rupeamansa yhtenä Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Näin pieniä ukkoja siellä täällä, tonttuja vaikka joulu oli jo mennyt. Tästä linkistä voi katsoa sen reissun kuvia….
Suomea kierrellessä Kekkonen ponnahtaa esiin yhtä varmasti kuin Väyrynen vaaliaikaan. Tällä kertaa Kirkkonummella Långvikissä, jossa kävin menneellä viikolla. Långvik kutsuu aika ajoin kokousjärjestäjiä ja mediaa paikan päälle tutustumaan tiloihinsa. Sellaisella reissulla olin nytkin. Ennen vanhaan pankeilla oli konttoreita tuppukyliä myöten ja vesien äärillä hulppeita koulutuskeskuksia. Pankkisalit ovat hävinneet pilviin bittikonttoreiksi ja koulutuskeskukset laitettu lihoiksi. Espoon…
Eilen tunnelmani olivat kuin Espanjan caminolla marraskuussa muutamia vuosia sitten. Erona vain se, että eilen rämmin Helsingin paraatipaikoilla, keskustassa hakeutuen Forumissa pidettävään camino-esittelyyn. Marraskuisella caminolla sen sijaan vaelsin harvaanasutulla vuoristoreitillä, jossa ei voi odottaa näkevänsä lumenlapioijia, saati lumiauroja. Espanjan matkailutoimiston järjestämässä tilaisuudessa puhui espanjalainen toimittaja Cristóbal Ramírez. Lumimyräkästa huolimatta 120-paikkainen sali oli lähes täynnä. Kiinnostusta camino-vaelluksiin riittää. Eikä…
Matkamessut jo 30. kertaa Helsingissä. Pohjoismaiden suurimpaan vuotuiseen matkailutapahtumaan, Matka 2018 -messuihin osallistuu yli 900 näytteilleasettajaa 83 maasta. Tämän vuoden uutuudet ovat Ghana, Ruanda ja Arabiemiraattien Ras as Khaimah. Tarjontaa meille matkamielisille riittää. Avauskuvassa: Ylälaidassa takanani näkymä keskiviikon Workshop day -tilasta. 52 maata edustettuna! Ehdin vain murto-osan (Tilastoa messujärjestäjiltä: 267 Buyers, 206 Supplier companies, 52 Total represented countires, 7590 Meeting Requests)…
Matkailutoimittajien Kilta palkitsi Matka2018 -messuilla edellisvuonna ansioituneita tekijöitä. Kuvan puhujapöntössä Matkailutoimittajien Killan puheenjohtaja Heikki Kähkönen ja lavalla ensimmäiset tunnustukensa saaneet. Ansioitunut matkailuhenkilö Vuoden 2017 matkailuhenkilö -palkinnon ojennettiin hotelli Punkaharjun johtajalle Saimi Hoyerille. Hän oli erittäin otettu palkinnosta. Tapasin hänet myöhemmin Alitalon viinitilan ständillä. Siellä hän yhä uudelleen kiitteli kiltaa ja minuakin, killan rivijäsentä, jolla ei ole juurikaan…
Kävelimme viikonloppuna reittiä Viherlaakso-Kera-Mankkaa-Pohjois-Tapiola. Nostalginen reitti, jota pitkin pyöräilin yritykseni alkuvuosina, sillä toimistoni sijaitsi Tapiolan Keskustornissa. Tällä kertaa suuntasimme elokuviin Kino Tapiolaan. Mankaan kohdalla kaihertaa aina. Muistan ajan, jolloin pyöräilin lehtomaisemissa Mankkaan suolla. Sittemmin se muuttui golfkenttää myötäileväksi ulkoilureitiksi. Jotain hyvin viehättävää hävisi uudistuksen myötä. Vessat ovat kaupunkikävelijälle tärkeitä. Hiki tulee halusi tai ei. Repussa…
Jos matkustaisin johonkin Pohjoismaahan, lukisin ilman muuta Michael Boothin Pohjolan onnelat -kirjan. Karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja (Islannistakin). Se kellottaa nytkin kirjapinossa päällimmäisenä. Joulunajan Tanskan reissua varten vilkuilin kirjasta olennaisimmat ja kaivoin esiin muutaman vuoden takaiset muistiinpanoni hänen kirjamessuilla pitämästään esitelmästä. Britti Booth irvailee lempeästi yhteiskuntiemme piirteille. Hän on tanskalaisen kanssa naimisissa ja…
Reissulta palattua ei voi välttyä kulahtamisen tunteelta, jos on asunut samassa osoitteessa kolmekymmentä vuotta. Koti kaipaa päivitystä, tavarat uusimista. Siihen tunteeseen iski KonMari : Iloa säkenöivä järjestys -kirja, joka pilkotti kirjaston tyrkkyhyllyssä. Japanilainen ammattijärjestäjä Marie Kondo on hullaannuttanut maailman taravan karsimisesta ja kodin raivauksesta kertovilla kirjoillaan. Niitä on myyty miljoonia eri kielisinä versioina. Hän on…