Näkemistä, kokemista ja lukemista
Tällaisena matkamummona on vaikea kuvitella nykyihmistä, joka ei koskaan käynyt ulkomailla. Sellaisia kuitenkin löytyy. Reissujeni välillä yritän sivistää itseäni musiikkimaailman asioilla ja luen Gösta Sundqvistin tuoretta elämänkertaa. Hänethän tunnetaan Suomirockista, Leevi and the Leavings yhtyeestä ja suomalaista arkitodellisuutta kuvaavista lauluista. Gösta – Göde – olisi viime keväänä täyttänyt kuusikymmentä, mikäli eläisi. Kymmenisen vuotta häntä nuorempi…
Edellisessä postauksessa taisin jo todeta, että kauas ei tarvitse lähteä kokeakseen jotain uutta. Tänään, ilma kun oli niin ihana, päätin tehdä kauppareissusta tavallista pidemmän. Kävelin silmiähivelevän värikästä metsätietä Viherlaaksosta naapurilähiöömme, Karakallioon. Olen kyllä kuullut maahamme leviävistä muraaleista, mutta ohi korvien on päässyt se, että niitä hommaillaan kotinurkillamme. Siellä Karakalliossa sain muraalimestarin kiinni lähes itseteosta. Syömään…
Pohjoismainen free-toimittajien seminaari järjestettiin Suomenlinnassa viikonloppuna. Paikkahan aivan ihana. Sitä ylistivät niin seminaarin puhujat kuin myös pohjoismaiset kollegat. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde (1991 asti), jossa asuu myös ihmisiä. Jokaista asukasta kohden käy tuhatkunta turistia vuosittain. Suomenlinnaan pääsee lautoilla. HSL:n lautta vie Mustasaareen, maksu HSL:n lipulla tai matkakortilla. JT-Linesin vesibussilla pääsee Tykistölahteen ja Kuninkaanportille kesäaikaan (nyt…
Tämä menee kyllä mummon mutinoihin. Tuskin auttaa mitään. Maailma kun pyörii radallaan, mummo kiloillaan. Olen Ecuadorista palattuani tuijotellut yhtä Espoon sadasta järvestä ja yrittänyt päästä matkan aikana kerääntyneistä hallinnollista ja muista jutuista. Eilen oli kuitenkin lähdettävä katselemaan maailmaa. Silja Serenadella järjestettiin matkailuaiheinen tempaus. Ratikoista jo postasinkin Facebookiin. Selvisin Siljalle ja sieltä pois. Kaverit valistivat että…
Quiton vanhan kaupungin kujalla näin kuinka kulkukoira kamppaili saadakseen ruokaa sisältävän paketin auki. Paikalle riensi epämääräisiin vaatekertoihin pukeutunut mies ja ryhtyi avaamaan pakettia koiran kanssa. Ensin ajattelin, että onpas kiltti, kun auttaa koiraa saamaan suupalan, kunnes näin, että mies halusi osansa siitä. Kerjäläinen oli kiltti ja kohtuullinen. Hän ei syönyt kaikkea itse, vaan jakoi aterian…
Riisiä ja kanaa. Kanaa ja riisiä. Maissia eri muodoissa. Se on perusruokaa Ecuadorissa. Popcornia kaikissa väleissä, jopa lounaalla alkupalaksi. Munia kaksin kappalein heti aamutuimaan. Tässä joitakin ruokia. Päivitän lisää kun löydän kuvia. Muutaman päivän Quitossa kävelyn jälkeen alkoi kuvottamaan rasvakeitinten haju. Se tulvahti jokaisesta ravintolasta ja katukeittiöstä. Kanaa aamiaiseksi Monet näyttivät syövän aamiaiseksi kanaa, mikä…
Tässä ostarissa menee pää pyörälle. Ehdin jo ostaa kahdet vaelluskengät urheilukaupasta ennen kuin löysin Espiral-ostarin. (Spriaali) Matkalaukulla on mittansa ja lentoyhtiöllä sääntönsä. Riskillä menin, kun vielä yhdet lenkkitossut ostin Espiralista. Riski kannatti, sillä matkalaukkuni oli keventynyt kuukauden aikana. Moni psykologisesti loppuunkulutettu vaatekappale sai reissun aikana uuden omistajan. Näin ainakin toivoin antaessani (tosi nolona) tai jättäessäni…
Huikeiden maisemien reitti. Junamatka Nariz del Diablo: Alausí – Sibambe – Alausí Junaemäntä kertoo mitä tuleman pitää. Tässä pieni videoklippi Lisää reitistä ja tilaukset. Katso myös video: Värikäs paikallisten tanssiesitys. Kukaan ei kuristunut nauhoihin. Lopuksi tanssitaan. Kaikki mukaan lattialle. Alkuperäisväestössä on tosi pieniä ihmisiä. Jotkut ovat kuin nukkeja. Esim. videolla noin minuutin kohdalla aloitan tanssin miehen kanssa,…
Riobamba oli oikein mukava kaupunkituttavuus. Paljon rauhallisempi kuin Quito, mutta oikeastaan valitsimme sen kohteeksi vain siksi, ettemme halunneet istua bussissa Alausiin asti yhtä kyytiä. Sitä paitsi nimi Riobamba kuulosti kivalta. Varsinkin kun kymmenet lipunmyyjät huusivat sitä Quiton linja-autoasemalla juuri ennen bussin lähtöä. Alausiin halusimme siksi, että sieltä lähti juna Nariz del Diabloon (Paholaisen nenä). Quitossa…
Busseissa rahastaja huolehtii matkustamosta, kuljettaja ajamisesta ja matkustajat hermoistaan. Aina ei ole yhtä leppoisaa menoa kuin tällä videolla. Rinteet, rotkot ja kippuraiset tiet toivat jännitystä matkan tekoon mitä lähemmäksi saavuimme Alausia, seuraavaa kohdettamme. Lisämausteena vaarallisen näköiset ohitukset, vastaantulevat ajoneuvot ja täysin erilainen ajokulttuuri mihin Suomessa ja Euroopassakin on totuttu. Täytyy vain luottaa, että kuljettajat osaavat…
Quitosta, Quitumben bussiasemalta lähtee busseja Riobambaan puolen tunnin välein. Taksimatka Hostelli Rosariosta Quitumbeen taittui reilussa puolessa tunnissa. Taksikyytien hinnat eivät Ecuadorissa päätä huimaa. Tämäkin hoitui kymmenellä dollarilla. Takseja on eri sorttisia. Sellaisia, joissa kuljettajan kanssa sovitaan hinta etukäteen. Ne ovat yhtä lailla virallisia, kuvat ja luvat ovat esillä penkin selkämykseen liimattuina. Metrotaksi taas on mittarillinen…
Tämä retki Cotopaxin tulivuorelle oli aivan huippujuttu. Olimme tosin tietokatkoksen vuoksi vähällä jäädä kyydistä. Vaihdoimme hostellihuoneen rauhallisempaan eikä respan iltavuorolainen sitä ollut huomannut, vaan vei viestin aikaisesta lähtöajasta väärään huoneeseen. Aurinko nousee Quiton alueella hieman kuuden jälkeen. Matkaan lähdimme jo klo 7. Voisi kuvitella, että tuohon aikaan kaupunki vielä nuokkuisi, mutta ei, täysi härdelli oli…
Quito, Ecuadorin pääkaupunki, sijaitsee korkealla 2 850 metriä merenpinnasta. Noin 70 kilometrin pituisella kapealla suikaleella asuu arviolta 1,7 miljoonaa asukasta. Quiton historiallinen keskusta on yksi Etelä-Amerikan parhaiten säilyneistä siirtomaa-aikaisista kaupungeista. Sen hyväksytty vuonna 1978 Unescon maailman perintökohteiden listalle. Siellä elämä levittäytyy monenkirjavana, eikä aina niin ruusuisena. Uudempi Mariscalin alue, joka esiintyy usein hotellikuvauksissa, sopii bilehileille…
Quiton kaupunki Pinchincha-tulivuoren rinteeltä nähtynä. Upeat näkymät alla olevaan laaksoon. Ilma sen verran ohutta, että pienikin ylämäki hengästytti.
Yksi Quiton läheisyydessä turisteja houkuttavista paikoista on Mitad del Mundon museoalue, joka sijaitsee 0°-leveyspiirillä eli kotoisasti päiväntasaajalla. Osa yli 40 000 kilometrin pituisesta päiväntasaajasta löytyy Mitad del Mundosta betoniin piirrettynä viivana. Siellä käydään ottamassa selfieitä jalat haarallaan seisoen samaa aikaa kahdella pallonpuoliskolla. Päiväntasaaja suomen kielessä tulee siitä, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Näin on…
Aiemmin kerroin jo Hostel Rosariosta ja sen järjestämistä retkistä. Yksi niistä oli Otavalo ympäristöineen. Ilman Otavalo-houkuntinta olisin saattanut jättää päivän kestävän retken väliin. Respan virkailija luetteli ohjelmaa. Listalla vilahti järvi toisensa jälkeen, välissä jokunen putous. Kotikaupungissani Espoossa kimaltelee satakunta järveä, yksi suoraan työhuoneeni ikkunasta. Mutta olihan ne Ecuadorin järvet komeita tulivuoren kraatereineen päivineen. Avauskuvassa: Ecuadorilaiset Carlos…
Otavalossa piipahdimme torstaina. Liekö väärä päivä vai mikä, mutta kaupunki ei tehnyt suurta vaikutusta. Lauantai on kuulemma parempi markkinapäivä, eläimiäkin myynnissä. Toisaalta en ole enää aikoihin jaksanut innostua markkinoista. Toistojen määrä on riittävä. Tämä on summittainen lainaus Iranin kiertomatkan Irmeli-oppaalta. Hän puhui aina toistojen määrästä. Ja tottahan se on, että mummoikään (vaikkakin vielä kasvuvaralla) mennessä…
Hotellien varaaminen etukäteen osoittautui aika vaikeaksi. Quito on valtava kaupunki, pituuttakin 70 kilometriä. Miten saisi toimivan arjen kulkemisineen kaikkineen. Kielikurssin ajaksi varasin majoituksen koulun kautta. Se toimi hyvin. Koulumatkat taittuivat kävellen. Ensimmäiseksi viikoksi varasin booking.com -sivustolta lähellä vanhaa kaupunkia olevan hostellin. Hostal Rosario Etukäteen tilaamani sviitti (103) vaihtui jo toisena yönä kahden hengen koppiin (102),…
Toinen asia, jota minulta on kotiinpaluun jälkeen kyselty. Ecuador, miten sinne pääsee? Kauanko kestää lentää? Kauan ja monimutkaisesti. Näin minä matkasin. Helsinki – Frankfurt – Bogota – Quito Tiistai 11.7. Törkeän aikainen herätys sillä Lento Frankfurtiin 6.35. Siitä se alkoi lentokoneessa ja kentillä klenuaminen. Frankfurtin kentällä odotusta kuusi tuntia. Frankfurt-Bogota (Kolumbia) lähes 12 tunnin lennon…
Takaisin Suomessa pitkän ja vaiheikkaan matkan jälkeen. Minulta on kyselty miten päädyin kielikurssille juuri Ecuadoriin. Kysymykseen ei löydy kovin järkevää vastausta. Jonkinlainen sattuma. Espanjan taidot vaativat kohennusta. Tein apurahahakemusta Jokesiin (Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö). Kiire oli. Googlasin kielikurssit Etelä-Amerikassa, sillä Espanja kulttuurialueena oli jo ennestään tuttu, mutta Etelä-Amerikassa en ollut koskaan aiemmin käynyt. Ecuador pullahti googlesta…