Näkemistä, kokemista ja lukemista
Vappuaattona tunsin itseni, jos en aivan idiootiksi niin hölmöksi vähintään, kun istuin työhuoneessani seuranani reippaankokoinen lasillinen GT:tä ja lukuisia työperäisiä lappusia. Korona tuuppasi meidät outoon vapunviettoon. Helsingin kaupunki tarjosi vappuhuviksi JVG:n virtuaalikonsertin, jossa yleisönä oli kaltaisiani tietokoneen ääressä istuvia avatar-juhlijoita. Sinnikäs Mokailija – sellaisen avatar-hahmon tein itselleni. JVG esiintyi jossain tyhjässä hallissa ja esitys mallinnettiin…
Keski-Euroopassa parsa-aika lienee meneillään. Normaalisti juhlia järjestettäisiin siellä sun täällä, mutta tässä ajassa kausiherkut ovat vajonneet näkymättömiin uutisvirrassa. Toki parsaa voi lautaselleen lisukkeeksi laittaa, mutta kyllä parsa vaatii juhlansa ja viininsä. Vuosi sitten satuin olemaan parsa-aikaan residenssissä Saksassa, vain sillan päässä Puolasta. Jo hyvissä ajoin sovimme kämppiksen kanssa, että pidämme residenssissä parsajuhlat. Kämppis tuntui olevan…
Facebookista tuppaa muistoa vuosien varrelta. Hyvä, että on mitä muistella tänne kotiympäristöön linnoittautuneena. On tullut tehtyä kaikenlaista ja matkattua siellä täällä. Viime vuonna tähän aikaan olin Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevassa Särön Oder -residenssissä. Se sijaitsee Saksan puolella Frankfur an der Oderissa. Vain silta erottaa sen kaksoiskaupungistaan Slubicessa. Itse työskentelin mutta kaupunki ei ole hullumpi…
Viime yönä olin Iranissa, sen pääkaupungissa Teheranissa. Suhmuroimme paikallisen tyypin kanssa, jotta saisimme järjestettyä minulle uuden reissun sinne. Laskua piti lähteä maksamaan kaupungin kaoottisen liikenteen sekaan. Koronaeristäytyminen saa kummia aikaan, matkoja tulee tehtyä unissaan. Liikenne oli kaoottista myös parikymmentä vuotta sitten, kun edesmenneen siippani kanssa olimme Iranissa. Hän ei yleensä innostunut Euroopan ulkopuolisista kohteista, mutta…
Olet saattanut ihmetellä miksi ei blogiini ilmesty päivityksiä. Tauko on seurausta mullistavista perhetapahtumista. Viime syksynä muutaman kuukauden sisällä minusta tuli sekä mummo että leski. Sen jälkeen olen vain yrittänyt jäsentää maailmaani ja saada käytännön asiat hoidettua. Vakuutusyhtiössä olen käynyt ahkeraan hakemassa korvauksia peruuntuneiden matkojen kuluista. Niihin kuuluu sekä yhteisiä kokematta jääneitä lomia että työmatkojani. Ilman…
Kaikista Pietarin 1394 hotellista suomalaistoimittajien ryhmä päätyi Vasilinsaarelle suomalaisen S-ketjun Solo Sokos Hotel Palace Bridge -hotelliin. Sinänsä kelpo hotelli mutta paikallisväri ei olisi ollut pahitteeksi. Olisi saanut enemmän jutun juurta. Yritin kysellä oppailtamme, miten tällaiseen valintaan päädyttiin mutta kuten tavallista, heillä ei ollut tietoa. Oli sitten kyse ravintolasta tai nähtävyyksistä, valinnan tällä reissulle teki aina…
Ruoasta ehdinkin jo marista ensimmäisessä Pietari-postauksessa. Pettymys aiheutui siitä, että tutustumismatkallamme yhtä ravintolaa lukuun ottamatta kaikki olivat saman ketjun ravintoloita. Vähän kuin suomalaiseen ravintolakulttuuriin tutustuvaa kansainvälistä mediaryhmää olisi juoksutettu S-ketjun ravintolasta toiseen. Kyllä, juoksutettu on oikea sana. Kiire oli ravintolaan, ravintolassa ja ravintolasta pois. Tätä olin uumoillut jo, kun saimme matkaohjelman. Siis sen, jossa oli…
Pietarin palatseissa ei voi vain pistäytyä. Niissä saa hyvinkin kulumaan koko päivän, vaikka katselisi vain päällisin puolin. Kerrotaan, että Eremitaašissa käyntiin tulisi varata kolmetoista vuotta, jos haluaisi katsella jokaista esillä olevaa esinettä puolisen minuuttia. Pelkkä Pietarin palatsien paljous saa pään pyörälle. Kesäpalatsi, Talvipalatsi, mitä niitä olikaan, osa keskustassa, osa kauempana. Kuukeli on ahkerassa käytössä, kun…
Venäläinen mies on venäläinen mies, vaikka karvasmanteliöljyssä paistaisi. En tosin tiedä voiko kyseisessä öljyssä paistaa, kun en ole keittiöimmeisiä, mutta käyköön kielikuvasta. Pietariin suuntautuvalla tutustumismatkallani ehdin tuskin rajalle asti, kun pystyin erottamaan suomalaismiehet venäläisistä, milloin satuin niin sanotusti nokakkain miehen kanssa junan käytävällä. Jos mies odotti minun purjehtivan omaan suuntaani ja teki vielä lempeä tuike…
Viime aikojen läheisten niin iloiset kuin surulliset käänteet ovat muuttaneet päivieni kulkua. Blogipostaukset ovat jääneet, ne ovat olleet toissijaisia. Surullisten asioiden toivon muuttuvan iloiksi jonain päivänä. Suurin ilo ja tapahtuma tällä hetkellä on se, että minusta on tullut Mummo. Siis ehta Mummo, ei ainoastaan mummonmielinen. Enpä olisi kuvitellut, että ensi kohtaaminen lapsenlapseni kanssa tapahtuisi hotellissa….
Monivaiheisen reissun jälkeen kotiuduin Pietarista. Osallistuin Committee for Tourism Development of Saint-Petersburgin kustantamalle tutustumismatkalle. Kyseessä oli junamatka, mikä käytännössä tarkoittaa perinteisen viisumin hankkimista. Viisumijärjestelyt hoidin itse. Viisumikäytännöt helpottuivat tämän kuun alussa, kun voimaan tuli mahdollisuus hakea viisumia netin kautta. Se ei kuitenkaan vielä koske junamatkoja. Jos haluaa välttyä viisumihässäkältä, kannattaa valita 72 tunnin viisumivapaa risteily…
Valmistautuessani Pietarin matkaan luin Svetlana Aleksijevitšin kirjan Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia. Toiveissani oli oppia ymmärtämään edes hieman venäläisiä, heidän ajattelutapaansa, kulttuuriaan ja yhteiskunnan toimintoja. Vaikeata se yhä on, sen huomasin viiden päivän reissullani, joka tällä kertaa keskittyi Pietariin. Neuvostoihmisen loppu on suuri kirja, suuresta maasta. Kokonsa puolesta se ei sovi matkakirjaksi, ellei…
Erityisesti Teille lehden uskollinen lukija! TSS:n mainoksia tippuu yhden sun toisen postilaatikkoon, etanapostina. Varmaan siitä syystä TT Pohjois-Karjalasta lähestyi minua yksityisviestillä. Hän oli lukenut postauksia viimekeväistä Pohjois-Kyproksen kiertomatkani. TT kertoi isänsä varanneen vastaavan matkan neljän hengen seurueelle. Matkaan marraskuussa lähtisivät isä ja tytär TT kumpikin avokkeineen. Iältään kolmesta-kuuteenkymppiin. Laitan vastauksen tämän postauksen kautta, koska se…
Usein Tallinnan päiväristeilyllä tulee käveltyä Raatihuoneen torille ja valittua sen lähistöltä jokin ravintola, vaikka Tallinnasta löytyy kävelymatkan päästä satamasta monenlaisia vaihtoehtoja. Elokuisella reissullamme yövyimme Tallinnassa. Aikaa oli ja ehdin käväistä kolmessa ravintolassa. Päivällä olimme syöneet jo reippaankokoisen lounaan Ravintola Mon Reposissa, jota kuvasin aiemmassa postauksessa. Tässä esittelen kaksi muuta jossa kävimme: Taquiera ja NOP. Molemmat…
Mitä turisti tekee kaikkein varmimmin matkakohteessa. Syö, juo ja usein myös nukkuu. Bloggarireissullamme kaksi ensimmäistä hoitui alkuiltapäivän tunteina. Nautimme lounaan, jota jo kuvailin aiemmassa postauksessa. Runsaanlaisen lounaan jälkeen en tuntenut itseäni kovin ketteräksi, kun siirryimme Kadriorgin puiston läheisyyteen huhtikuussa avattuun Estoninshing Stay -majoituspaikkaan. Majoitustilat on remontoitu autioituneeseen 1900-luvun alun kerrostaloon. Talon varhaisina vuosina siellä majoittuivat…
Suunnittelemani syyskuun vaellus Santiagon teillä siirtyi tuonnemmaksi. Hieman tunnelmiin pääsin, kun luin Monika Peetzin Tiistaisiskot -romaanin. Se kertoo viiden nelikymppisen naisen vaelluksesta Ranskan Loudresiin. Matkaan viisikko lähtee Montpellieristä. Jokainen siskoksista on tietenkin omanlainen, ammattikirjo kattava ja elämäntilanne vaihtelee sinkusta neljän lapsen äitiin. Naiset ovat saksalaisia ja tavanneet toisensa viisitoista vuotta aiemmin ranskankurssilla, jonka jälkeen ovat…
Piti oikein urbaanisanakirjasta tarkistaa käytetäänkö nykyään sanoja ”kundi” ja ”gimma”. Kyllä, löytyvät urbaanisanakirjasta. Mummon nuoruudessa kaikki olivat makeita kundeja tai gimmoja. Nykyään kuulee vähemmän, sillä ympäristössä vain ukitellaan ja mummotellaan, ja jos Pohjanmaalle päin eksyy, jopa akatellaan. Tuli viime viikolla käytyä Tallinnassa bloggari- tai nykyaikaisemmin vaikuttaja-reissulla (blogger, influencer). Viron kieli on oma lukunsa, siellä kun…
Tältä vuodelta Espoo-päivät on vietetty jo, mutta ensi vuonna kannattaa jättää kalenteriin tilaa elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tuona viikonloppuna on perinteisesti tapahtunut paljon kaikenlaista Espoossa. Pieniä ja suuria tapahtumia: ruokaa, juomaa, musiikkia, ulkoilmaesityksiä, vaikka mitä. Alun alkaen virallinen Espoo-päivä oli 27.8. Päivä jolloin vuonna 1556 perustettiin Espooseen kuninkaankartano. Sittemmin Espoo-päivistä tuli kaksipäiväinen ja se siirrettiin viikonlopuksi….
Siitä on jo mummonmuistin verran, kun edellisen kerran kävin Santahaminassa. Viimeksi osallistuin alokkaiden omaisille tarkoitettuihin vierailupäiviin. Muistan kuinka polleana käynnin jälkeen kuvailin kavereille armeijan olosuhteita. Koin itseni tosi vanhaksi – siihen aikaan se oli meriitti – sillä minulla oli armeijassa oleva poikaystävä. Päivät, viikot ja vuodet vierivät. Viime viikolla sain uuden tilaisuuden vierailla Santahaminassa, en…
Eilen EMMA-museo pursui porukkaa, kun paljon etukäteishuomiota saanut Michael Jackson: On the wall -näyttely avattiin. Pulina oli mahtava kuoharistandin edustalla ennen kunniavieraan, USA:n Suomen-suurlähettilään Robert F. Pencen saapumista. En ole koskaan fanittanut ketään. Toki olen pitänyt monista musiikkikappaleista ja muusikoista, mutta minkään faniklubin jäseneksi en ole liittynyt. En oikein edes tiedä miten fanijutut mummon nuoruudessa…