Tämän päivän pussin sisältö on Timo Sorjasen Lentävien lauseiden käsikirjasta.
”Nopea apu on kaksinkertainen apu.”
Näin varmaan on, sillä onhan ilmiselvää, että nopeasti auttamalla saattaa ehkäistä uuden onnettomuuden tai hankalan tilanteen tai helpottaa muuten vain toisen elämää.
Olen ollut ilmeisen onnekas, sillä mummonikään asti olen selvinnyt varsin vähillä vammoilla. Pikku murtumia enimmillään. Matkoilla paras vakuutukseni on ollut vaatimaton ulkoasu, ellei jopa köyhänlaiseksi luokiteltavissa oleva joissakin prameammissa kulttuureissa.
On minua toki autettu aina silloin tällöin. Aika usein apu on liittynyt vaellusreissuihin erityisesti caminoilla. Vaikka olen sitä mieltä, ettei paikallisia tulisi kuormittaa vaeltajien vaikeuksilla, niin aina ei voi avun tarvitsemiselta välttyä. Esimerkiksi liika luottavaisuus palvelujen saatavuuteen ja väärin arvioidut voimat ovat huono yhdistelmä. Siitä muistona aivan ihana kohtaaminen Lissabonista Santiago de Compostelaan kulkiessa. Emme ollenkaan ymmärtäneet pääsiäisen vaikutusta reittien palveluihin. Majapaikka toisensa jälkeen oli kiinni. Kilometrejä kertyi enemmän kuin kunto olisi sallinut.
Saimme yllättävän avun paikallisilta, jota olen kuvannut Portugalin caminosta kertovassa blogipostauksessa.