Suomalaisen sananlaskun voimin ponnistetaan tänä pimeänä joulukuun aamuna ylös sängystä. Joulukalenterin pussista löytyi:
”Kaikki meitä hassuttaa, mutta erilailla kutakin.”
Näin on, tuon erilailla hassuttamisen vuoksi huumori on taitolaji. Tilannetajua tarvitaan eritysesti kansainvälisissä kontakteissa. Muutaman mokan jälkeen Mummo välttelee vitsien kertomista ulkomailla. Se mikä täällä Suomessa huvittaa, saattaa jopa suututtaa. Näin kävi erään saksalaisnaisen kanssa espanjankurssilla. Vitsiäni en muista, mutta naisen ilmeen kyllä.
Yksi vitsi tulee mieleen. Kuulin sen Lontoossa asuessani. Silloin Suomi oli vielä Kekkoslandia.
Jotakuinkin näin se meni.
USA:n presidentti Nixon oli vierailulla Suomessa ja kiinnitti huomiota kadulla horjuvien humalaisten määrään. Johon Kekkonen vastasi, että kyllä siellä Amerikassa on varmaan yhtä lailla humalaisia. Nixon ei ollut samoilla linjoilla, mutta koska vastavierailu oli tulossa, Nixon ehdotti reilua peliä. Kekkonen saa ampua kaikki kaduilla näkemänsä humalaisiset, kun tulee vierailulle.
Niin sitten vastavierailun aika tuli ja Kekkosta kuljetettiin pitkässä mustassa autossa katselemassa kaupunkia. Näytti jo siltä, että Nixon olisi oikeassa, mutta yhtäkkiä Kekkonen veivasi ikkunan auki ja ampui.
Seuraavan aamun lehdet otsikoivat: ”Kaljupäinen gangsteri ampunut Suomen suurlähettilään.”