Näkemistä, kokemista ja lukemista
Tänään on hieno päivä, mutta niin oli eilenkin, kun Kara-Kamerat-kerhon kahdeksan jäsentä hajaantui kuvaamaan Talin kartanon ympäristöön. Lääniähän Talissa riittää. Se on hyvä sekä koronan että kuvaamisen vuoksi. Tilaa kun on, niin tulee vähemmän kollegojen kyynärpäitä kuviin mukaan. Kyynärpäät ovat osoittautuneet tavalliseksi kuvauskohteekseni pressireissuilla, joissa kymmenkunta toimittajaa ahtaissa oloissa kiirehtii saamaan materiaalia kasaan olemattomassa ajassa….
Unohdin rommirusinat pashasta. Rusinat marinoituivat erillisessä purkissa ja ne oli tarkoitus laittaa rommihalukkaille vasta tarjoiluvaiheessa. Mutta sieltä ne löytyivät korin pohjalta, kun vieraat olivat menneet matkoihinsa. Tavanomaisesta poiketen, söimme kolmen hengen pitkäperjantailounaan ulkona, jossa oli mahdollista pitää riittävät turvavälit. Kun rutiinit muuttuvat, unohtuu helposti yksityiskohtia. Mutta ei hätää, rommirusinat tuli syötyä. Itse asiassa varsin herkullinen…
Herkkujen lisäksi juhlakausissa kuten pääsiäisessä ja joulussa on hyvää se, että koristeita hakiessa kaappien kätköistä löytyy myös muistoja. Varsinaisia matkamuistoja en suosi, pölyn pyyhkimistä on riittävästi muutenkin, mutta ostan satunnaisesti joulu- tai pääsiäiskoristeita. Yksi niistä on kuvan ankka, jonka tehtävänä on toivottaa sinulle hyvää pääsiäistä. Ankan ostin muutamia vuosia sitten Bad Mergentheimista, Saksasta. Kiersimme kesälomalla…
Matkustaminen on tuonut eteen monenlaista ruokaan liittyvää, ihan kirjaimellisestikin. Lautaselta on löytynyt aivoja, korvia, hyönteisiä ja mitä lie sellaista, josta ei tiedä ja on parempi olla kyselemättä. Myös aikamatkailu avartaa, tuo perspektiiviä ruokapöytään. Lantuista luomulanttuihin Varhaisimpiin ruokajuttuihini kuuluvat isovanhempieni kertomat sota-ajan lanttutarinat. Niistä on onneksi päästy ja lanttu on taas arvossaan. Piakkoin sodan jälkeen alkoi…
Kylläpä oli hieno maisema tänään aamulla kun avasin verhot. Täysikuu pastellitaivaalla. Siitä on hyvä aloittaa päivä, tämä Kalevalanpäivä. Ilmat ovat muutenkin hemmotelleet meitä tänään. Innostuin tekemään pitkähkön lenkin ja huomasin, että niin oli innostunut moni muukin. Käveleminen on minulle mieleen. En kuulu tavoitteelliseen rotuun, enkä siksi osaa vastata vaikkapa naapurin kyselyyn ”paljonko sinulla on takana”. …
Kiva, että kulttuuritarjontaa löytyy koronasta huolimatta. Aivan sattumalta huomasin valo- ja ääni-installaation Espoon Järvenperässä, ulkona. Ja tällaiselle ulkoilevalle Mummollehan se sopi mainiosti. Hieman erilainen perjantai-ilta! Tuli tehtyä iltalenkki ja koettua taidetta. Kannattaa katsella omien kotikaupunkien verkkosivuja. Tämä tapahtuma oli Espoossa useammassa paikassa. Ehkä muualtakin saattaa löytää yllättävää kulttuuritarjontaa. Muutamia kuvia Lasten kulttuurikeskus Auroran pihamaalta. Jos…
Nimipäiväonnittelut Voitto, Valentin ja Tino! Muille kaikille hyvää ystävänpäivää! Ystävänpäivä ei ole varsinaisesti suomalainen juhla vaan se on muuntautunut oletettavasti Antiikin Rooman aikojen Juno-jumalan juhlasta ensin Valentinin juhlaan, käynyt sitten kaupallistumassa Amerikassa ja Suomeen saapuessa rakkaus on laajentunut käsittämään rakastavaisten lisäksi myös ystävänrakkauden. Hyvä niin! En millään muotoa olisi halunnut kotikadulleni vuohennahkaan sonnustautuneita miehiä (en…
Levi hiljeni viikolla 3. näin kertoivat paikalliset toimijat, mutta silti yllätyin. Puolen tunnin kävelyni aikana kohtasin Levin keskustassa vähemmän ihmisiä kuin kotipihallani Espoossa. Reilut kymmenen ihmistä käveli siellä täällä pitkin kujia. Ravintolat ohitin, vaikka mieli olisi tehnyt hieman irrotella vaikkapa Ihkussa. Sen niminen paikka näytti yhdellä kujalla olevan. En ole koskaan käynyt, mutta arvelen että…
Ennen koronaa kaikki oli toisin! Lomareissut sisälsivät vähemmän kokkaamista, enemmän ravintolaillallisia. Mutta hyvällä etukäteissuunnittelulla saimme toimivan konseptin, vaikka mukana oli jos jonkinlaista intoleranssia ja mieltymystä. Edellisissä postauksissa kerroin, että seurueeseemme kuului kolme isovanhempaa, kaksi nuortaparia ja kolme lasta, joiden ikähaarukka oli kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Suunnitteluvaiheessa minua oudoksutti ajatus, ettei syötäisi yhtä aikaa ainakin kerran…
Olimme varanneet suurehkon mökin tai oikeastaan huvilan Suvannoisenkujalta jo loppukesästä, silloin kun korana oli hetkeksi hieman hellittänyt. Totta kai tilausvaiheessa mietitytti tiukat peruutusehdot. Matkavakuutukset toki olivat kunnossa, mutta silti peruuntumisriski on jo tavallisten flunssien kanssa korkea, kun reissuun on lähdössä kolme isovanhempaa, kaksi nuorta paria ja kaksi taaperoa ja yksi muutaman kuukauden ikäinen vauva. Koronaturvalliseksi…
Siitä on jo vuosia, kun kävin juttukeikalla Rovaniemellä. Kirjoitin pariinkin lehteen ja samalla blogini sai sisältöä. Koska tällä Leville suuntautuvalla reissulla viettäisin muutaman tunnin Rovaniemellä, niin päätin verestää muistoja ja katsella mitä aikoinaan kokemilleni paikoille kuuluu. Valtakatu 24 sijaitseva Kauppayhtiön kahvio, jossa haastattelin Matkaan-lehden juttuun erästä saksalaismiestä, näytti hampurilaispaikalta. En käynyt sen tarkemmin katselemassa, sillä…
Kyllä on erilaista matkantekoa mihin olen tottunut. Matkan ajankohdasta alkaen. Levin matka sijoitettiin tarkoituksella niin sanotulle venäläisten viikolle (viikko 3), jolloin sopi odottaa hiljaista Leviä, sillä Venäjältä Suomeen ei pääse. Hiljaista oli. Siirtyminen suunniteltiin myös koronaturvallisesti. Kolmella autolla mentiin ja minä junalla omassa hytissäni. Osa yöpyi Oulussa, osa Keminmaalla. Minut poimittiin loppumatkasi kyytiin Rovaniemeltä. Varasin…
Tammikuun viimeinen päivä ja haaste suoritettu. Olipa hauska tehdä tätä. Kiva haaste, aivotkin saa jumppaa, kun yrittää keksiä aiheesta jotain. Kumma kyllä aina keksin. Viimeinen haastepäivä osui onneksi sunnuntaille. Latasin tähän päivään kaiken mukavan mitä tammikuu on tuonut. Aloitin aamun laulamalla. Piti laulaa vain muutama nettikaraokekappale, mutta lähes tunti vierähti. Aloitin jossain vaiheessa alusta Singa.fi…
Toiseksi viimeinen haastepäivä. Jos en välttelisi kaupassa käyntiä, olisin lenkkeilyt ostamaan joko Fazerin sinisen tai Hookoo Blöön. Suklaan kanssa olisin vajonnut syvälle sänkyyn Toscanan tyttöjen seuraan. Lenkkimakkaran olisin todennäköisesti laittanut uuniin kelpo juustosatsin kera. Kummatkin sekä Hookoo Blöö että Fazerin sininen ovat himoittuja tuliaisia kun käyn Tanskan sukulaisteni luona. Kerran vein Hookoo Blöötä myös Italiaan…
Tänään hakusessa oli paikallinen erikoisuus. Meillähän niitä täällä Espoossa riittää: keskustattomassa kaupungissa on neljä – vai oliko niitä viisi – keskustaa, satakunta järveä, purohyrrä ja meriuposkuoriainen. Vaikka Topeliuksen Hölmölä sijoittuu Hämeeseen, niin on meillä Espoossakin Hölmölä, Bemböle. Sinne suuntasin sauvoineni tänään. Mutta mitä olivat tehneet! Hölmölän grilli oli muuttanut nimeä. Tavoitin ovensuusta miehen, joka oli…
Tänään olisin päässyt Tammihaasteessa helpolla. Kaksi talitinttiä kisaili aamujumpan aikoihin parvekkeella. Lähdin kuitenkin ulos. Yleensä jo pihamaalla näen ensimmäiset koirat ja niiden ulkoiluttajat. Tänään ei näkynyt koiria, ne varmaankin vetivät sikeitä kodeissaan, joten jatkoin Gallträskin lenkkipolulle. Tämän pikkuisen Gallträsk-järven rannalla kuvasin puuveistoksia. Kauniaisten kaupungin työntekijä Niko Nordström veistelee niitä kaadettujen tai kaatuneiden puiden rungoista. Kuvassa…
Tänään Tammikuun haasteen teemaksi osui ”Oikaisu”. Oikaisin koulun pihan poikki, kun kävin hakemassa näyttelyvalokuvani naapurilähiöstä. Osallistuin FotoEspoo 2020 valokuvakilpailuun ja pääsin näyttelysijoille. Teemana oli laulun nimi tai kertosäe. Valitsin lauluksi ”Sada sada aina vain”. Kuvassa satunnainen tyttö kävelee sateisessa Auroran puistossa, mutta siihen on taltioitunut viime vuoden vallitsevin olotilani. FotoEspoo 2020 kilpailusta lisää tästä. FotoEspoo…
Siltoja siellä, siltoja täällä. Eilen kaveri puhui hammaslääkärin yhteydessä sillasta, hammasillasta. Tietoliikennekin käyttää siltaa, mutta siihen en tartu nyt. Rilleissä on silta. Netistä löysin ”silta” hakusanalla videon, jossa näytettiin miten tehdään silta-joogaliike. Pakko luovuttaa. Rankani ei taivu moiseen, jos on koskaan edes taipunut. Netistä löytyy useita ohjevideoita. Kurkkaa ja tee perässä, mutta älä taita niskojasi….
Tämä Paha haju -teema oli Tammihaasteen vaikein, sillä hajut ovat talvisaikaan vähäisempiä. Muutaman kuukauden jälkeen tilanne olisi ollut toinen, maatuvaa koirankakkaa löytyisi jo lähistöltä. Löysimpä kuitenkin yhden epämiellyttävän hajun, ihan omasta keittiöstä. Aamukahvin jälkeen suodatinpussista on hankkiuduttava eroon. Se nimittäin haisee pahalle. Ei kuitenkaan niin pahalle kuin keittön roskiksessa yöpynyt tuhkakuppi. Eräs ystäväni viisastui tupakoinnin…
Tahti sen kun kiihtyy! Aamulla en ehtinyt edes sängystä ylös, kun Tammikuun haaste oli jo suoritettu. Ikkunasta ihailin oman kodin kausivaloja samalla kun venyttelin reissun rasittamia lihaksia. Reilu puoli tuntia meni, ja sen jälkeen jatkoin venyttelyä olohuoneen lattialla. Mietin että, saatan lähteä myöhemmin ulos kävelemään. En lähtenyt. Sen sjaan paneuduin kirjan lukemiseen ja viime viikkoa…