Näkemistä, kokemista ja lukemista
Aurora Karamzinin puistossa vaeltaa mielellään kauniina kevätpäivinä kuten eilen. Hieman lämpöisemmällä se on oiva eväsretkikohde. Reilut sata vuotta sitten elänyt Aurora Karamzin osti isäpuoleltaan C. J. Walleenilta Träskändan kartanon, jossa hän vietti kesäpäiviään aina kun maailmalta Suomeen ehti. Parin kilometrin pituinen tolpilla merkitty kierros tutustuttaa eri puulajeihin. Puiston penkillä voi heittäytyä entisaikojen kaunottaren ja hyväntekijän maailmaan…
Kaksitoista vuotta sitten makasin aurinkotuolissa Gambiassa ja mietiskelin, että olisipa mielenkiintoista päästä kurkkaamaan paikalliseen kotiin. Olin toki monesti aiemmin osallistunut eri puolilla maailmaa järjestettyihin retkiin, joissa käytiin ihmettelemässä bussilastillisen voimin paikallisuutta – ja useasti ikävä kyllä meidän suomalaisten silmissä kurjuutta. Sitä en halunnut, vaan pienen porukan juttutuokiota, jolloin olisi päässyt pintaa syvemmälle matkakohteen kulttuuriin. Gambiassa…
Tuttava oli varannut aikoja sitten Rovaniemen junasta auto- ja makuupaikan – itseasiassa koko hytin, koska ei ole sosiaalisimmasta päästä. Viikonloppuna tuli mieleen, että siippakin voisi tulla mukaan, hytissä kun on kaksi sänkyäkin. Soittamaan VR:n asiakaspalveluun. Homma meni kuitenkin mutkikkaammaksi. Siippa ei niin vaan voi ostaa tuttavan ylimääräistä makuupaikkaa, vaan hänelle tulee varata viereisestä makuuvaunusta oma…
Pääsiäisenä sulattelemme yleensä pashaa pitkillä kävelylenkeillä. Niin tänäkin vuonna. Glims talomuseo, yksi käyntikohteistamme valitettavasti oli kiinni. Pihamaalla käyskennellessä sai tuntuman menneeseen, mutta myös tulevaan – näihin kevään aikaisiin kukkijoihin. Monta monituista vuotta sitten saimme pääsiäisvieraita Italiasta. Paolo – pikku napero silloin, nykyään aikamies, viime kesänä vihille Stephaniensa taluttanut – purskahti itkuun Seurasaaressa. Hän luuli, että…
Rantapallon ja Eckerö Linen järjestämän blogiristeilyn yksityiseksi teemakseni muotoutui yllättäen ”Eihän minulla ole kännykkää”. Omasta tahdostani, sillä päätin kokeilla puolta päivää ilman tekniikkaa. Kamera, tietsikka ja känny jäivät kotiin. Miniristeilyä minivarustuksin. Miniristeily on Eckerö Linen suht tuore palvelu. Laivassa vietetään kuutisen tuntia, maihin ei pääse. Monet hyödyntävätkin M/S Finlandian loungea ja kokoustiloja palavereissa tai koulutustilaisuuksissa….
Kokeilin lippuhinnoittelun uusiksi pannutta yhtiötä, Onnibus.comia, jonka parikymmentä punaista bussia sukkuloi suurempien kaupunkien välillä. Bussilippu seitsemän euroa (kiitos Matkailutoimittajien Kilta), kyyti oli tasaista (kiitos ulkomaalaistaustainen, kohtelias kuljettaja) ja wifi toimi. Vessakäynnit bussissa ovat yleensä painajaista. Niin nytkin. Juuri ja juuri mahtui koppiin, vaikken ole järin iso ihminen. Etuna tietysti on se, ettei pysty kaatumaan pitkälleen…
Mummon elämää. Kun lähtee ”ulos” entisten opiskelukavereiden kanssa, sonnustautumiseen menee enemmän aikaa kuin itse illanviettoon. Niin kävi tänäänkin. Tapasimme Lasipalatsissa, söimme reippaasti ja jotkut joivat sormustimellisen valkoviiniä. Menomononi jäivät vipattamaan, kun kaverit suuntasivat kulkuneuvoihinsa. Jatkoin Lasipalatsin aukiolle, jossa näytti tapahtuvan jotain. Kiinalaista uutta vuotta on otettu vastaan Helsingissä tällä aukiolla jo vuodesta 2007. Nytkin paikalle…
Junassa matkalla Tampereelta Helsinkiin istumme ravintolavaunussa ja ihmettelemme neljään naiseen vaunun kattorajaa kierteleviä julisteita, joissa kerrotaan meidän kokevan pientä palaa Italiaa matkoillamme. Ilmeisen ylpeinä esittelevät Pendolinoa. Tässä vaiheessa unohdetaan talviset kiskoille hyytymiset ja auki juuttuneet vessan ovet. (Kyllä, tälläkin reissulla ehdin iloita vapaasta vessasta, kunnes huomasin miksi se oli vapaa, ovi ei mennyt kiinni.) Helsingin…
Happea täynnä, mutta niin pitääkin. Viikko vierähti yrittäjien kuntolomalla Kalajoella. Nyt on kartoitettu kehonkoostumukset ja rasvaprosentit, ja kuultu ravintotietoa ja saatu stressinhoitoa. Terveysluentoja seurasi tietysti seisova pöytä, josta sitten syötiin niin että napa rutisee. Kaikenlaisia syke- ja muita mittareita löytyy, mutta kuka kehittelisi kurkkuun asennettavan kalorimittarin, joka laukaisisi kurkussa olevan levyn tukkeeksi kun tarpeellinen määrä…
Matkailutoimittajien Kilta ry, Finnish Guild of Travel Journalists palkitsi Matka 2015 –messuilla matkailun toimijoita. Yksityiskohdat, perustelut ja yhteystiedot jäljempänänä Killan lehdistötiedote 15.1.2015 Vuoden 2014 kotimaan matkakohde RANUAN ELÄINPUISTO Ranuan eläinpuisto avasi ovensa vuonna 1983. Tästä rohkeasta yrityksestä on tullut merkittävä eläinsuojelun ja kulttuurin kohtauspaikka aivan Lapin läänin eteläreunalla. Ranuan eläinpuisto on Suomen pohjoisin eläintarha, ja…
Matkamessuilla törmäsin Mikkoon, joka herätti muistoja lapsuudesta. Hassua, sekä messujen Mikko että lapsuuteni Mikko molemmat ovat Lohjalta. Kävin aikoinaan koulua Lohjan harjulla. Alakoulussa istuimme paripulpeteissa ja sain parikseni Mikon, joka sitten noin seitsemänvuotiaana keksi tyttöjen ja poikien eron. ”Hei kato”, Mikko hihitti eräänä aamuna. Vilkaisin paripulpetin katveeseen ja hätäännyin. ”Pane piiloon, opettaja näkee”. Mikko…
Viime kerralla Santiagon teillä vaeltaessani saksalaismies hämmästeli, miksi vaivaudun sinne asti, kun meillä on upea Lappi. Totta Lappi on upea, mutta selitykseni on yksinkertainen. Suuntavaistoni on olematon, lähes eksyn omalla kotipihallani. Santiagon teillä kaikki matkaavat samaan suuntaan. Nuolet ja paikalliset ohjaavat oikealle polulle. Siellä on siis myös ihmisiä. On ihanaa pöllähtää kylän baariin maitokahville ja…
Ehdoton huippuhetki vuodenvaihteessa! Kalsari-Straussit on perinne, josta en hevin luovu. Kuohari kaapista, poks, Pressa, Strauss ja vilttiä ympärille nojatuolissa. Niin suloisesti tutusettaa Straussin valssintahdit kaiken aamuyötä myöten jatkuneen juhlinnan jälkeen. Matkailun toimijana en voi olla miettimättä, mitenköhän me suomalaiset saataisiin aikaan yhtä hieno matkailumainosten maailma kuin itävaltalaiset – omista lähtökohdistamme tietenkin. Tänä vuonna Wienin uudenvuodenkonsertin oheisohjelmaa…
Eilen Tallinnassa päiväsiltään. Matkasin Finlandialla. Tanssiorkesteri soitti ja joulupukki jakeli karkkeja. ”Tanssilattialla tavataan. Laita jotain kivaa päälle”, pukki huikkaa ohimennen. Siirryn tanssilattian tuntumaan,tanssi-ihmiselle tavalliseen paikkaan, katsekontakti orkesteriin. Aamu kun on, niin vain kaksi paria tanssahtelee – voi miten hienosti. Unelmoin parkettien partaveitsestä, sittemmin joulupukista. Tanssivarpaitani kutkuttaa, mutta kumpaakaan ei näy. Myöhemmin tavoitan pukin kun hän…
Aina ei tarvitse lähteä pitkälle, sillä kirjastossakin tapahtuu kaikenlaista. Viime kuussa 20.11. Viherlaakson kirjastoon vieraaksi oli saatu kirjailija-toimittaja Minna Lindgren, joka kertoi Ehtoolehto-trilogiansa taustoista. Kiinnostuin, lainasin ja luin trilogian ensimmäisen osan ”Kuolema Ehtoolehdossa”. Se ilmestyi jo vuonna 2013 ja kuvaa elämää palvelutalossa yli yhdeksänkymppisen Siirin näkökulmasta. Kirjaston esittelyssä Lindgren kertoi, että aihepiiri tuli hänelle tutuksi aluksi omien vanhempien kautta, sittemmin toimittajan…
Aamulla arvelutti lähteä matkaan, kun säätiedotukset uhkailivat myrskyllä ja sateilla kaikissa olomuodoissa. Tavallista touhua, aina pelottelevat. Matkaan, vaikka taivaalta putoilisi pieniä ukkeja. Täytyy myöntää että Viherin ostarille päästyämme mietin, että näinkö sitä nilkkoja myöten sohjossa kahlataan Hesaan asti. Onneksi valtaväylien kulkutiet oli ehditty aurata. Mystisiä ei-aurattu-osuuksia tietysti oli aina välillä. Neljän tunnin ja noin 20…
Toimivat Seniorit ry (Huh, näitä tarmonpesiä! Toivon, että itse eläkepäivinäni pystyn samaan. He järjestelevät milloin mitäkin itselle ja muiden iloksi.) järjesti yhteistyössä Viherlaakson kirjaston kanssa Kuuba-teemaisen kirjallisuustapahtuman. Sikojen lahti – tuo kuulu taistelutanner – vilahti esittelyssä tuon tuosta. Oman Kuuban matkani aikana hahmotin lahden vain kartasta, sillä matkamme kohdistui Kuuban läntisiin osiin. Yksi ehdoton kohokohta…
Koulussa opetettiin, että alkoholin mukaan Eurooppa jakautuu kolmeen vyöhykkeeseen: Etelä-Euroopan viini-, Keski-Euroopan olut- ja pohjoisen vodka-vyöhykkeet. Viiniköynnös ei kovin kylmässä viihdy, siksi meillä luontaisempi juoma on ollut kirkas viina. Viime vuosikymmenet ovat kuitenkin osoittaneet, ettei ilmastonmuutosta ole tarvinnut enempää odotella, viinin kanssa hifistely alkoi jo aikoja sitten. 1970-luvulla alkoholikokeilunsa aloittaneet muistelevat Nutkua (punaviini) ja Bule-Bulea…
Kuopion korttelimuseo koostuu yhdestätoista vanhasta puutalosta puutarhoineen. Kirjailija Minna Canthin huoneessa esitellään kirjailijan työympäristöä, salonkia jossa hän kirjoitti teoksiaan. Hyvän vaimon ohjeistusta. Riita ja tora, miten vältetään. Välttäminen? Ei taitaisi toimia enää nykypäivänä, ilmaa kun täytyy kuuulemma puhdistaa aina silloin tällöin. Mutta toisaalta, nykyäänkin voisi miettiä onko asia riidan arvoinen. Vanha kärpäsansa – käpäset houkuteltiin…
Perjantaisin kotiinpaluu junassa on yhtä juhlaa. Työviikko putkessa ja kaljat ansaittu. En vaivautunut edes hakemaan omaa paikkaani, vaan siirryin suosiolla ravintolavaunuun. Ihanaa, että tässä junassa on sellainen. Joskus pettymyksekseni ravintolavaunu on korvattu kärryillä. Hörpi siinä sitten oluttasi ja yritä olla yhtä hiljaa kuin ne, jotka syventyvät kännyköihinsä ja tietokoneisiinsa. Jokunen aina näyttää osaavan keskittyä jopa…