Näkemistä, kokemista ja lukemista
Taidepotpurin viimeisenä päivänä lähdimme melomaan Pyhäjoelle. Viis siitä, että muutaman tunnin ehti nukkua yövaelluksen jälkeen. Illalla koitti kotiinlähtö, yöjunassa ehtii nukkua. Tämän aina yhtä ihanan luontokokemuksen ekstran tarjoili Saana. Miten lie teinin silmät tavoittivat joen pohjasta jotain outoa. Kun Saana sitten melan ja pikkuveljensä hienoisella avulla sai nostettua oudon möykyn ylös, sieltä ilmaantuikin jonkun eläimen…
Pyhä-Luoston kansallispuistossa kun ollaan, niin ympäröivät maisemat houkuttavat. Viikon mittaiseen taideleirinohjelmaan kuului vaellusta ja tunturien valloittamista tai huiputtamista, kuten jotkut tunturin laelle kapuamista kutsuvat. Kaiken kaikkiaan kolmella tunturilla kävimme. Kultakerolla illansuussa, Ukonhatussa kokopäiväretkellä ja Ukko-Luostossa yöllä. Kaikki reissut hienoja, kukin omalla tavallaan. Kultakerolle porukalla Kultakeron valloittaminen lienee Taidepotpuri-ohjelman vakio. Sinne kapusimme porukalla heti toisena leiripäivänä….
Suunnittelin lukevani Taidepotpuri-viikon aikana Pyhätunturin alueelle sijoittuvaa kirjallisuutta. Mukaan pakkasin kaksi kirjaa: kaunokirjallisuutta edusti Kalle Isokallion Pelastaja Pelkosenniemeltä, tietopuolista Tapani Niemen teos Lapin ja lannan rajalla : kulttuurimatka Pelkosenniemelle ja Itä-Lappiin. Suunnitelmani ei toteutunut. Monipuolinen ohjelma valtasi päivät ja uni tuli hetkessä ilman unikirjaa, kun sängyn aika koitti. Pääasiallinen syy osallistua Taidepotpuriin minulla oli valokuvaus….
Vaelluskengät hajosivat, auto ajoi ojaan ja jalat lähtivät juoksemaan. Nämä voisivat olla kuvauksia vakuutushakemuksissa. Onneksi ei mitään vakavia seuraamuksia ollut, mutta kaikkea sattuu, kun reilun neljänkymmenen hengen joukko muusikoita, äitejä, isiä, lapsia, mummoja ja ukkeja kokoontuu viikoksi Pyhälle taidetta tekemään ja taiteesta nauttimaan sekä vaeltelemaan tuntureilla. Joukkoon mahtui jokunen valokuvaajakin. Heille oli oma ohjelmansa, valokuvaaja…
Kävimme valokuvausryhmän ohjaajan Askon kyydillä yökuvausreissulla Pelkosenniemellä ja siitä reilun kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Suvannon kylässä. Pelkosenniemi Andy McCoyn patsas on Pelkosenniemen must. Käyntimme kunniaksi Andy sai sateenkaaren yläpuolelle. Kiirettä piti, että ehdin saada kuvan sateenkaaresta. Nopeasti se haihtui näkymättömiin. Asukkaita Pelkosenniemen kunnassa on tuhatkunta. Pyhätunturin kansallispuisto kuuluu myös Pelkosennimen kuntaan. Suvannon…
Elokuun alun taideleirin toinen yhteinen vaellus tehtiin yöaikaan Soutaja-tunturille, jota monena iltana olimme ihailleet Kairosmajan rantasaunalla uidessamme. Yövaellukselle suuntasi vain viisi henkeä ja opas, sillä seuraavana aamuna ohjelmassa oli odotettu kanoottiretki ja moni arvosti yöunia edessä olevan aikaisen aamuheräämisen vuoksi. Soutajalle lähdimme puolenyön aikaan ja kolmen pintaan aamuyöstä tulimme takaisin. Kyllä kannatti vaihtaa yöunet vaellukseen….
Pyhätunturin kansallispuiston alueella vaellusreittejä löytyy mistä valita. Taidepotpuriviikon aikana kävin kerran omatoimisesti Aittakurulla, jonka esiintymislavan ympäristöä remontoitiin parhaillaan. Opastettu retki Isokuruun – Pyhä-Luoston kansallispuisto Isokuruun teimme opastetun retken, johon osallistui reilut neljäkymmentä taideleiriläistä. Vain seitsemän eksyi porukasta. 😊 En muista koskaan, millään mantereella järjestetyistä vaelluksista olleen sellaista ryhmää, josta osa ei olisi joutunut hakoteille. Pyhän…
Kroppakin sai osuutensa Pyhätunturin Taidepotpurin aikana. Pilates-puolituntinen ennen lounasta teki eetua. ”Reidet huutavat hoosiannaa”, innosti pilateksen vetäjä. Vaikka muuten inhoan tuota ”huutaa hoosiannaa” -sanontaa niin Kairosmajan ristikylläiseen ympäristöön se soveltui. Pilateksen kohdalla tuli täppä ”Asioita, joita en ole aiemmin tehnyt” -listaan. Pilates-tunnit pidettiin Revontulikappelissa. Enpä ole aiemmin jumpannut pyhätössä. Revontulikappelissa harjoiteltiin taideviikon aikana soittoa, laulua…
”Asioita, joita en ole ennen tehnyt” -sarjaan tuli heti ensimmäisenä päivänä lisätäppä, kuorolaulu. Kun kaikkia leiriläisiä houkuteltiin harjoituksiin mukaan, niin suoraan sopraanojen riviin astelin tietämättä mitään kuorojen järjestäytymisestä. Sopraano minusta tuli sillä sopraanorivissä sattui olemaan vapaa tuoli. Myöhemmin sain kuulla stemmoista: sopraano, altto, tenori, basso. Minulle tutumpaa falsettia ei mainittu. Kerran voi kokeilla kaikkea, mutta…
Viikon mittainen taideleiri liittyy kevään koronapiikin aikaiseen ”Asioita, joita en ole ennen tehnyt” -prosessiini. Sen avulla elämäni on rikastunut erilaisista kokemuksista, eikä tämä taidepläjäys tehnyt poikkeusta. En ole aiemmin ollut musiikkileirillä, mutta kun luvassa oli myös valokuvausta, tuttavani sai minut lähtemään mukaan. Luksusmatkahan siitä kehkeytyi. Nyt täytyy muistaa, että luksusta on monenlaista. Joillekin se tarkoittaa…