Kummallista kyllä tuliaiskonvehdeille tapahtui sama kuin viineille, joita olen milloin mistäkin roudannut. Ne muuttavat makua matkalla. Näin kävi myös Kostamuksesta tuomilleni suklaakonvehdeille. Saattoi olla, että konvehteja oli säilytetty lämpimämmässä siellä Vienassa. Ne olivat hyviä paikan päällä mutta nyt ne maistuvat lähinnä rasvaisilta.
Mutta niinhän se on, kaikki maistuu herkun syntysijoilla paremmalta. Maut pitäisi säilöä vain muistiinsa.
Kuvan ukko on kotoisin Leningradista. Ostin sen joskus 1970-luvulla. Välillä se hautautui komeroiden kätköihin, mutta nyt se tervehtii tulijoita toimistossani.
Pullossa on yrttiviinaa, Karelian balsamia. Sillä hoidimme ja ennaltaehkäisimme Uhtualla vatsoja oikein lääkärin kehotuksesta ja tarjoamana. Porukka poti erivaiheissa olevaa vatsatautia koko Uhtualla oleskelun ajan. Taisin olla ainoa, joka säästyi siltä. Jatkoin hoitoa kotona. Balsamia säikähtää varmasti mikä tahansa pöpö, on se niin tujua tavaraa.
No jos pöpö ei taltu, teetä tarvitaan. Vienassa teetä tarjottiin joka välissä. Hyvää se oli päinvastoin kuin kahvi, joka oli aikamoista litkua. Kuvan punaisissa pusseissa on jotain mikä tekee sydämmelle hyvää. Siitä voi tehdä sekoituksen teen kanssa.
Taustalla myös 75 % tummaa suklaata. Oliko se hyvää kolestrolille vai mille vaivalle, en muista.
