Kun serkut oli läpikäyty, tai oikeastaan vain puolet, ja Viborg koluttu, niin aloin pyörimään kohti Suomea. Pyörimään, koska söin Tanskassa liikaa ruokaa, siksi uusi tapa liikkua. Tanskan pikkukaupungit ovat juna- ja bussimatkalaisille kolkkoja. Missään ei ketään, joka neuvoisi, saati myisi lippuja. Viborg ei ole poikkeus. Netistä kaikki on tongittava. Mutta toisaalta Tanska on korttimaksajan taivas,…
