Näkemistä, kokemista ja lukemista
Viime keskiviikkona avautui Generation 2023 -näyttely Amos Rexissä. Kävin siellä heti tuoreeltaan, ihan vain piipahdin näin aluksi, kun olin matkalla kokoukseen. Se, jos mikä viehättää tässä nykyisessä Helsingissä, että taidenäyttelyissä voi vain piipahtaa matkalla jonnekin. Monta taidelaitosta on lähekkäin, aivan bussi- ja juna-aseman kupeessa. Museokortin ostaneet hyötyvät tietenkin, kun ei tarvitse joka kerta maksaa pääsylippua….
Keskeisten julkisenliikenteenasemien – Rautatieasema ja Kamppi – lähistöllä on todellinen näyttelysuma: Kiasma, HAM, Taidehalli, Amos Rex ja Ateneum, joka on tällä hetkellä remontissa. Eivätkä kaukana ole Sinebrychoffin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseokaan.
Videotaide tai videot ylipäätään kuuluvat Mummon kehittymis- ja oppimisalueelle. En vaan saa itseäni pysähtymään teoksen äärelle jonkun muun määrittelemäksi ajaksi. Se näkyy myös somessa, etenkin videoissa, joiden kestoaikaa ei saa heti selville. Nykyään tämä kylläkin on aika helppoa, videoissa näkyy niiden kestoaika. Maalaukset ja muu tauluina esitettävä taide on helpompaa, sillä voin itse määrätä ajan,…
Aivan ekstaasissa! En tiedä käytetäänkö tätä ilmaisua enää nykypäivänä kuten mummon nuoruudessa vai onko se saanut jo muitakin merkityksiä, kuten jopa sen, että mömmöissä ollaan. Nuoruudessani oltiin ekstaasissa – hurmostilassa – ilman mömmöjä, milloin mistäkin. Teini-iässähän kokee monet asiat voimakkaasti. Mutta nyt pääsin ekstaasiin, kun astelin Amos Rexiin. Yleensä hieman vieroksun kaikenlaisia video- ja ääni-installaatioita,…