Salon seudulle suuntautuneen tutustumismatkan teemana oli lähiruoka ja kävimme tietenkin lähiruoan lähteillä, yhteensä neljällä maatilalla. Hallonmäen Siideripanimossa kävimme jo retken ensimmäisenä päivänä, toisena päivänä vuorossa olivat Lepola & Meritalo, Leipyöli ja Pohjola. Kaikki maatilat omanlaisiaan. Yhdistävänä tekijänä intohimoinen suhde lähiruokaan ja toiminnan kehittäminen.
Kyseessä siis Matkailutoimittajien Killan ja Salon seudun yrittäjien yhteistyössä järjestämä tutustumismatka Salon seudulle.
Salon siiderireitti
Tutustumismatkan aikana siideri nousi esiin useaan kertaan. Siitä syystä nyt siideriasiaa. Mummon pää menee pyörälle heti kun siideripullo näkyy, enkä edes yritä kuvailla valmistusprosessia ja siiderin muita hienouksia. Mutta olen huomannut, että siideri on saamassa jalansijaa Suomessa. Siitä kertoo moninaiset aiemmat siideritasting-mahdollisuudet ja nyt täällä Salon seudulla intohimoiset siiderifanit, jotka ovat kehittäneet fanituksesta liiketoimintaa.
Viisastuin siideriasiassa! Nyt tiedän, että aito siideri valmistetaan tuorepuristetusta omenan mehusta eikä tiivisteestä.
Siiderireitti johdattelee fanit ja kiinnostuneet siiderin lähteille.
Lepolan siideritila & Meritalon marjatila, Perniö
Perniössä Lepolan siideritilalla Emmi ja Aaron Brownie valmistavat siideriä ja monille meille ihan lähimarketeistakin tuttuja Meritalon hilloja.
Siiderin valmistus on Aaronin heiniä, Emmi tähdentää. Siiderilaatuja on monia, mutta milloin kyseessä on omenasiideri, se valmistetaan lähiseudun omenista. Hyvä niin, sillä moni omena tulee pelastetuksi jäteaseman kohtalolta.
Tilamyymälän yhteydessä olevalla terassilla voi maistella eri siidereitä pikku laseista. Tasting-laudan saa seitsemällä eurolla.




Hallonmäen Siideripanimo Perniössä
Yrittäjäpariskunta Jarno Vesterinen ja Mona Lahtinen esitteli kasvihuoneita ja tuotantoa Hallonmäen Siideripanimolla. Noin 80 metrin pituinen vadelmakuja teki kyllä vaikutuksen.
Maistelimme rapsakoita siidereitä samalla kun kuulimme niiden valmistuksesta. Hallon, suomeksi vadelma, on pääraaka-aine.
Hallonmäellä siiderit ovat suomalaisia aito siidereitä. Ne tehdään käsin, aina etikettejä myöten. Aito suomalainen siideri tehdään suomalaisista omenista, eikä siihen lisätä vettä.
Yrittäjäparilla on tähtäimessä tehdä Hallonmäen Siideripanimosta matkailukohde kahviloineen, sillä he haluavat ”tarjota matkailijoille palvelua, jonka avulla ihmiset näkisivät miten ruoka kasvaa”.
Jarno ja Mona asuvat tilalla ja siksi ovat aina töissä. ”Satokauden ulkopuolella korjataan paikkoja, käydään reissussa ja pullotetaan.”
Työtä siis riittää. Samoin ideointia. Tällä hetkellä he miettivät, miten seudun jäteomenien keruu ja panimolle kuljetus saataisiin toimimaan. Alueella on meneillään biokaasulaitos-hanke, ehkä sitä apu.
Käyntimme aikaan – toukokuun puolivälissä – olivat kauden ensimmäinen mansikat kypsyneet, parisen viikkoa myöhässä. Syötiin lähes koko mansikkasato.


Pohjolan tilan tarmokkaat naiset, Kisko
Pohjolan tila on siirtolaistila vuodelta 1952. Maidontuotantoa tilalla oli vuoteen 2008 asti. Sukupolvenvaihdoksen aika tuli vuonna 2014, mutta 78-vuotias vanha isäntä hyöri yhä peltotöissä, kun saavuimme paikalle.
Kolme tytärtä on ottanut jatkaakseen Pohjolan tilaa. Kaksi heistä oli paikan päällä kertomassa tilan nykytilasta.
Puheessa pulpahtelee Tilapuoti, Joulupuoti, kesäkahvila, Second hand –puoti, taidemyyntinäyttely…ideoita riittää ja moni on idea on jo siirtynyt käytäntöön. Tilalta saa mansikoita itsepoimittuna. Myös siiderituotantoa näiden tarmokkaiden naisten tilalta löytyy.



Ylämaan karjaa Leipyölin maatilalla Perniössä
Leipyölin maatilalla yrittäjäpariskunta Jenni ja Antti-Jussi Räsänen työnteli esittelyn ohessa lastenvaunuja. Viimeisin tulokas kierteli vaunuissa kanssamme, kun tutustuimme tilaan.
Leipyölin maatila oli tutustumismatkamme ainut tila, jossa on eläimiä.
”Tilalla on 42 päätä, ylämaan karjaa”, Antti-Jussi kertoo. Maatilalta voi ostaa suoramyyntinä lihaa. Muualta sitä ei saa, sillä kaikki mikä tuotetaan menee heti.
Sukupolven vaihdos tehtiin vuona 2017. Sen jälkeen paikkoja remontoitiin. ”Aluksi majoitettiin maatilalla loma-aikana vierailevia lapsia. Sali kun saatiin kuntoon, aloitettiin lounastarjoilu.” Nykyään kirkko- ja kartanokierrosten yhteydessä kiertelevät ryhmät pysähtyvät Leipyölin tilalle lounaalle.
Pariskunta kertoi haluavansa edistää maatilamatkailua Suomessa. Pienimuotoista huonemajoistustakin löytyy. Mummon mökki on majoittuvia varten.




Aeimmat Salon lähiruokaan keskittyvän mediamatkan postaukseni
Matkailutoimittajien Killan reissun ensimmäinen osa – Salon seudun kuulumisia
Matkailutoimittajien Killan reissun toinen osa – Salon seudun vinkkejä
Mielenkiintosita, että Salossa on kaksikin (ainakin?) siideritilaa. Tuottavatko myös omenamehua? Lepola on jotenkin nimenä tuttu ja tällaisia pieniä toimijoita on kyllä kiva tukea.
Kiitos Mikko! Salon siiderireitin varrella on mainittu neljä siideritilaa. https://kohteet.visitsalo.fi/siiderireitti/ Omenamehua en muista oliko, mutta muita hyviä alkottomia marjalimuja oli tarjolla.