Vielä matkamessuista. Nelipäiväinen messutapahtuma on matkailun parissa työskentelevien vuoden kohokohta. Tänäkin vuonna saapui omia tuotteitaan tai alueitaan esitteleviä 70 eri maasta. Mukavaa siellä oli vaellella ja jutustella vaikka mistä – ja vaikka mistä tulleiden – ihmisten kanssa. Näin paljon tuttuja ja juttelin monien uusien – ehkä tulevien tuttavien – kanssa.
Ammattilaispäivänä, torstaina messukeskuksen käytävät tuntuivat huolestuttavan väljiltä. Toisin oli lauantaina, toisena yleisöpäivänä, silloin hallit olivat turvoksissa messuvieraista.
Kerroin jo Matka2025 -messuilla jaettavista Matkailutoimittajien Killan huomionosoituksista. Lue lisää palkituista ja siitä miten palkitut valittiin.
Ammattilaiset kohtaavat aamiaisella
Torstaina matkamessut avautui ammattilaisille. Aiempina vuosina aamiaistilaisuus on ollut suuremmassa salissa ja kokkarityyppinen. Se toimi paremmin kuin tämän vuoden järjestely. Suuressa salissa oli helppo sukkuloida kahvikuppinsa kanssa seisomapöydästä toiseen. Näin tuli käytyä useamman palvelujaan esittelevän luona.
Tällä kertaa aamiaistilaisuus järjestettiin pitkän mallisessa Pihka & Barin tilassa. Ei oikein mahtunut ohittelemaan ja sohvaan kun vajosi kahvinsa ja aamiaissämpylänsä kanssa, tilanteesta oli vaikea irrottautua Jotenkin tuntui kohteliaammalta syödä ja juoda loppuun ennen seuraavan luo siirtymistä. Sama myös pöytärykelmissä.
Niin ja se aamiaissämpylä! Valtava halko: oli mahdotonta saada leukansa niin ammolleen, että sämpylä olisi väliin mahtunut. Kun yritti ratkaista tätä ja nosteli puolikkaat erilleen, sormet olivat tahnoissa. Ei pystynyt kättelemään, kun paikalle sattui uusi tulokas. Ja voi sitä syömättä jääneiden puolikkaiden määrää.

Borneolaisia rytmejä
Borneo oli aika näyttävästi esillä messuilla tanssiesitystensä vuoksi. Usko tai älä, aika usein sitä päätyy tanssimaan matkamessuilla. Tälläkin kertaa borneolaiset rytmit saivat kokeilemaan. Eihän sitä hennonut kieltäytyä, kun nuori mies haki lattialle.

Kaipuuta korkeuksiin – Nepal
Lauantaina Nepalin tiskillä kävin jututtamassa Ari Pielaa, joka oli siellä niin sanotusti kokemusasiantuntijana. Hän on kivunnut maailman korkeimmalle vuorelle Everestin Khumbu Himal 8850 metrin korkeuteen vuonna 1999.
Muutamia vuosia sitten olin aikeissa lähteä vaellukselle Nepaliin, mutta korona sotki suunnitelmat. Ehkä joskus. Mietimme Arin kanssa mistä voisin aloittaa kipuamisen. Kuulemma voisin hyvin tavoitella noin 3800 metrin korkeudessa olevaa Thyangbochen/Tengbochen luostaria, kun olin jo Ecuadorin kokemuksen mukaan hyvin selvinnyt Cotopaxille, jonka korkeus merenpinnasta 4864 metriä. Yritin toppuutella Aria: kunto ei ole enää sama, sillä siitä on jo reilusti yli viisi vuotta. Mummoikäistä lohdutti se, että Arin mukaan sopeutuminen paranee iän myötä. Hahmottelimme reittiä Helsinki-Katmandu-Lukla ja sieltä sitten tuolle luostarille.
Torstaina aamiastilaisuudessa pysähtyin Nepal Tourism Boardin pöytään.

Söpöilyä Thaimaan osastolla
Koreasti puettu Bam askarteli korua Thaimaan osastolla. Näppärästi sormet saivat aikaan värikkäistä kankaanpalasista söpöjä rusetteja, joita sitten liimattiin hiuspantoihin tai rintarossiin.
Thaimaassa en ole vielä käynyt, vaikka moni tuttavistani on mieltynyt maahan ja lomailee siellä talvisin. Saas nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Vihreitä niittyjä ja vuoristopolkuja – Slovakia
Slovakia Travelin Marek Krajčuškan kanssa keskustelimme aamiaistilaisuudessa patikoinnista. Slovakiassa tuntui olevan paljon mahdollisuuksia, myös Mummon kaltaisille mukavuusvaeltajille – siis niille, jotka tarvitsevat sängyn parinkymmenen kilometrin välein, sekä hyvää ruokaa ja juomaa (valmiina ellei jopa peräti tarjoiltuna).
Marek antoi mukaani monikäyttöisen Waxopack-eväspussin. On kuulemma luonnontuotteista tehty ja säilyttää eväät tuoreena. Eikä ole kertakäyttöinen, vaan sen voi pestä. Kokeilenpa jo vappuna Ulliksella.

Maltalle mieli
Maltalle on suoria lentoja ja mietinkin jospa Maltan vierailun yhdistäisi johonkin sieltä laivamatkan päässä olevaan kohteeseen Sisiliassa. Täytyypä tutkia.
Visit Oradea
Luulin, että kaikki paikat Euroopassa ovat minulle tuttuja, sillä olenhan matkaillut koko ikäni ja ollut matkailualalla jo yli kaksikymmentä vuotta. Mutta ei.
Visit Oradean ständin kohdalla piti pyytää laittamaan minut kartalle.
Ja kun Renata Uşvat kartalle minut sitten laittoi, huomasin että Oradea olikin lähellä Romanian Timisoaraa. Siellä olen joskus interrail-aikoinani käynyt. Saatanpa uusia alueella käynnin.
Venyttelyä messuilla – Hyvä idea Apollomatkat!
Monena messukertana olen ajatellut käynnistää askelmittarin, mutta se on aina unohtunut. Nytkin kävi niin. Olisi mielenkiintoista tietää montako kilometriä messupäivän aikana tulee käveltyä.
Torstaina aloitin aamukahdeksalta messuilla ja lopetin iltayhdeksältä Egyptin suurlähettilään juhlissa. Matkat kotoa ja kotiin vielä päälle. Kyllä varpaat kotia lähetyttäessä kiukuttelivat. Lauantaina päästin itseni vähemmällä, vain muutaman tunnin täsmäkäynti niihin kohteisiin, joissa en ollut ehtinyt torstaina käydä.
Torstaina Apollomatkat järjesti venyttelyretriitin – vartin mittaisen, vaikka pidempäänkin olisi voinut olla vetäytyneenä pois hulinasta Matkamessujen Wellness Zone -tilassa. Tosi hyvä idea!
Visit Saimaa
Saimaan alueella on vaikka mitä, kuten tiedämme. Tällä kertaa kiinnitin huomioni Varkauden tarjontaan. Olen siellä aikoinani viettänyt paljonkin aikaa – saanut jopa virvelöityä elämäni kalasaaliin, moukan tuuriksi sanoivat.
Kiinnostavaa on se, että Varkauden teollista perintöä haetaan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saajaksi vuonna 2026. Painoin mieleeni Vanhan Varkauden elämyskierroksen. Sinne, jos ja kun Varkauteen päädyn.
Kiinnostava Kraatterijärvi Geopark – uusi tulokas UNESCON Global Geopark -listalle
Lappajärvellä olen ollut aiemmin, mutta nyt alueen kraatterijärvi on saanut UNESCO Global Geopark -statuksen. Se on Suomen viides Geopark. Kraatterijärvi syntyi, kun meteoriitti iskeytyi maahan 78 miljoonaa vuotta sitten.
Lue lisää Kraaterijärven Geopark -statuksesta.
Josko majoittuisin hostellissa – Hostellijärjestön hostellikortti
Hostellijärjestön osastolla kävin lataamassa kännykkään kotimaan hostellikortin. Olen monesti miettinyt, että täytyisi tutustua enemmän tähän majoitusvaihtoehtoon. Oma huone, mutta mahdollisuus tavata muita alueella matkailevia yleisissä tiloissa.
Kerran yövyin Savonlinna Rentals -hostellissa. Huone oli kuin komero, mutta yllättävän kiva kohtaaminen erään Sloveniasta tulleen Natašan kanssa. Tuli niin interrail-ajat mieleen. Kun olen aloittanut matkailun, silloin mentiin junalla ympäri Eurooppaa ja yövyttiin hostelleissa. Nykyään on taas modernia matkustella maata pitkin ja hostelli-tyyppinen majoittuminen on nousemassa pintaan.
No nyt minulla on hostellikortti. Sillä saa alennusta kotimaassa. Täytyy pitää mielessä.
Musiikin voimalla
Kouvolan osastolla Dimitri Keiski veti porukkaa puoleensa.

Olihan noita muitakin mielenkiintoisia kohteita! Noin 850 näytteilleasettajaa kahlattavana ja mukavia kohtaamisia koettavana.
Ammattilaistorstai huipentui Kuusisaaressa. Minut oli kutsuttu rikastuttamaan Egyptin Suomen suurlähettilään vastaanottoa. ”Enrich the evening”. Siitä kerroin jo edellisessä artikkelissa. Käy kurkkaamassa mitä opin Egyptistä ja sn kulttuurista.
Kiinnostavaa, että Kraatterijärvi sai viimein statuksen. Nepal on hieno, me olimme muutama vuosi sitten Annapurnalla ja tykättiin.
Kiitos kommentista, Mikko! Varmaan jossain vaiheessa menen uudestaan Kraatterijärvelle. Karttakin on, messuilta antoivat mukaan.
Kivasti olit saanut messuesittelijöitäkin aktiivisesti mukaan juttuusi!
Monesti, ellei ole ihan tarkkaa tavoitetta/kysymystä, niin isot messut voivat jäädä vähän haahuilemiseksi – ja toisaalta, jos on tarkka tavoite/kysymys niin sehän on melkein helpompi kysyä asianomaisilta suoraan, ilman messujakin 🙂
Kiitos kommentista, Pirkko! Sen verran monesti olen messuilla käynyt, että olen oppinut haahuilemaankin. Aika usein haahuilu on johtanut mukaviin kohtaamisiin ja näkövinkkelin laajenemiseen. Toki teen itselleni ohjelman, mutta jätän puolet ajasta vapaaksi.