Vettä ja energiaa kestävästi – Ympäristötoimittajat Kreetalla 2.

Yksi päivistä mentiin sitten vesilinjalla.

Hellenic Mediterranean -yliopistolla Heraklionissa kuulimme muun muassa miten murtovedestä saadaan juomavettä ja kävimme maistelemassa vettä läheisellä Sychemin tuotantolaitoksella.

Vesi on yksi nykypäivän haasteista. Sychemin tuotantolaitoksella saimme kuulla, että Kreetan oma väki käyttää vettä reilut sata litraa vuorokaudessa, luksushotellien matkailijat vastaavasti 450 litraan asti. Tuohon lukemaan sisältyy kylläkin henkilökohtaisen käytön lisäksi myös uima-altaisiin ja viherkasteluun kuluva vesi. Tyypillisesti kuitenkin matkailija käyttää 200–250 litraa.

Pikavilkaisin myös Suomen vedenkäyttölukuja. Meitä on moitittu holtittomiksi vedenkäyttäjiksi, mutta tuota Kreetan reilun sadan litran luokkaa lukemat olivat. Sitä en kyllä tiedä, ovatko luvut vertailukelpoisia. Onko Suomen lukuihin laskettu mukaan myös ns. yhteinen käyttö vai onko kyse vain mittarikohtaisista lukemista.

Haasteellinen hana

Emme majoittuneet luksushotellissa, mutta kyllä siinäkin vuoristohotellissa, jossa vietimme alkumatkasta muutaman yön, vettä sai kulumaan. Ihan tahtomattaan.

Heti sisään kirjautuessa virkailija ohjeisti valuttamaan vettä pari minuuttia, jotta hanasta tulisi kuumaa vettä. Käytännössä tuo valutusaika oli reippaasti pidempi.

Lisäksi hanassa ei ollut mitään merkkiä, joka olisi kertonut mihin suuntaan pitäisi vipua kääntää kuumaa tai kylmää halutessaan. Kysyin hotellin henkilökunnalta, en vaan yhdeltä vaan useammalta virkailijalta. Eivät osanneet sanoa. Eivät tietenkään, sillä paikallisillahan vivun suunta on jo lihasmuistissa. Pieni punainen ja sininen tiplu tai kirjainsymbolit säästäisivät jo yhden matkailijan kohdalla litroja. Kaikkialla maailmassa kuuma vesi ei tule vasemmalta ja kylmä oikealta. Pikkujuttu, mutta kertautuessaan siitä muodostuu aika lätäkkö.

Kylpyhuoneen annospurkeista on maailmalla jo aika laajalti luovuttu. Aikoinaan purkkivalikoiman koko kertoi tasokkaasta hotellista. Nykyään pikkupurkkien korvaaminen seinässä olevalla annostelijalla kertoo ympäristötietoisuudesta. Samoin tietenkin pyyhkeiden vaihdosta kertovat opasteet kylpyhuoneen seinässä.

Hotelleissa näkee jo yleisesti muistutuksia veden säästeliäästä käytöstä. Niinhän se on, tiedostava matkailija minimoi vedenkulutuksensa niin hotellissa kuin muuallakin liikkuessaan.

Murtovedestä juomavettä

Artikkelin avauskuva on Sychemin tuotantolaitoksella otettu. Kävimme tutustumassa teknologiaan, jolla murtovedestä saadaan juomavettä. Vuoristosta virtaava vesi sekoittuu Välimerestä tulevaan veteen. Syntyy siis murtovettä. Sychemin teknologian mukaan tehdyn käsittelyn jälkeen vedessä ei ole ihmiselle haitallisia ainesosia ja se voi jatkaa matkaa vesijohtoverkostoon.

Ongelmana lumen puute

Enpä olisi uskonut tätä kuulevani Kreetalla! Ongelmana on lumi tai oikeastaan sen puute.

Vuorilta virtaava vesi syntyy lumen sulamisen tai sateen seurauksena. Nyt kuulimme, että että lunta ei ole ollut riittävästi kahteen viime talveen. Satanutkin vähänlaisesti.

Sychemin tuotantolaitoksella tähdennetään, että täytyy varautua. Vettä täytyy käsitellä valmiiksi ja varastoida. Esimerkiksi Kyprokslla vesipula yllätti vuosia sitten, vaikka heillä oli käsittelylaitteistot. Siellä kuivuus äityi niin pahaksi, että vettä jouduttiin tuomaan säiliöaluksilla Ateenasta. Myös Kreikan saarille on jouduttu rahtaamaan vettä mantereelta. Kallista touhua. ”Maksoi noin 50 euroa kuutiolta. Tietenkään sitä ei laskutettu asukkailta. Valtio maksoi”, kertoi Dr. Nikos Yfantis, Sychemin johtaja ja hallituksen jäsen.

Uudistuva energiantuotanto

Sähköä kuluu lähes kaikkeen mitä ihminen – paikallinen tai turisti – tekee tai kuluttaa. On sitten kylmä tai kuuma, tarvitaan koneellista helpotusta kaikkien muiden sähköä vaativien toimien lisäksi.

Uudistuvalle energiantuotannolle oli ohjelmassamme varattu päivä. Tutustuimme suomalaisen Korkia Oy:n Kreetan aurinkopaneeliprojektiin ja kävimme heidän tulevalla aurinkopaneelialueella Stamatassa.

Kreikka tavoittelee uusiutuvan energian suunnannäyttäjän asemaa lähialueilla. Kreetalla tuotettua uusiutuvaa energiaa voi viedä Manner-Kreikkaan, sillä saarelta kulkee kilometrin syvyydessä merikaapeli 340 kilometrin päähän Ateenan lähistöllä sijaitsevaan Atticaan.

Oli mielenkiintoista kuulla kokemuksia viranomaisten lupamenettelyistä ja muustakin. Ja tietenkin nähdä paikan päällä valtavat laitteistot.

Kreikassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten tarvitaan lausuntoja eri viranomaisilta. Korkian verkkosivuilla kerrotaan ”Luvitusprosessissa vastapuolina on jopa kahdeksan eri viranomaista, kuten metsä- ja antiikkiviranomaiset, sillä maassa on paljon tärkeitä historiallisia alueita.”

Kreikan ja Suomen luvitusmenettelyiden eroista voi lukea Korkian artikkelista ”Suomen luvitusprosessit ovat Kreikkaan verrattuna suoraviivaisia”.

Korkian tiedotustilaisuudessa kysymykseen tuleeko ristiriitoja paikallisten kanssa: ”Hakeudumme alueille jossa ei häiritä ketään.”

Miten lie sattuikaan, Kreetalla ei järin usein ollut satanut vierailuamme edeltävinä aikoina, sitä on suorastaan toivottu ja odotettu, ja vierailumme aikana taivas repesi. Mutta vain hetkeksi.

Lue myös tämän reissun alku / Ympäristötoimittajat Kreetalla 1. osa