Ympäristötoimittajat Kreetalla

Ympäristötoimittajien ulkomaan opintomatka suuntautui tänä vuonna Kreetalle, jossa kiertelimme syyskuun puolivälissä tutustumassa kestävän kehityksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Päivittäin vaihtuviin teemoihin sisältyi vesi- ja sähköntuotantoa, maataloutta ja matkailua. Kuljimme omalla bussilla niin saaren pohjois- kuin eteläpuolella ja Psiloritis -vuoren ympäristössä. Yövyimme Anogeiassa, Heraklionissa ja Haniassa.

Viikon kestävän reissun aikana tapasimme yliopistotutkijoita ja paikallisia toimijoita. Kävimme Psiloritis-vuoristossa Unescon geopuistossa. Samalla saimme välähdyksen kreetalaisesta vuoristoelämästä. Viinitilalla yrittäjäperhe kertoi luomuviinien tuotannosta. Koska matkailu on minun juttuni, kestävästä matkailusta olisin tietysti kuullut enemmänkin. Se puhuttaa, on kuin kuuma peruna kaikkialla missä matkailuihmiset kokoontuvat.

Ympäristötoimittajille suunnattua ohjelmaa

Mukana Kreetalla oli seitsemäntoista ympäristötoimittajaa. Mielenkiintoiseksi matkan teki se, että joukko koostui eri taustoista olevista henkilöistä. Joku tunsi kasvit, toinen taas eläinkunnan. Osalta löytyi teknistä tietämystä eri aloilta. Itse katselin ympäristöä matkailun näkökulmasta.

Ryhmän monipuolisuuden takia keskustelu soljui vilkkaana ja uutta tietoa tuli roppakaupalla. Tällaisella kaikesta uudesta kiinnostuneella pää oli neljäntenä päivänä niin täynnä, että piti ryhtyä nauhoittamaan keskustelut.

Turistivirrat laajemmalle alueelle Kreetalla

Ensimmäisenä päivänä käsittelimme kestävää matkailua. Hanian lentokentältä meidät kyydittiin yliopistolle (CIHEAM eli Mediterranean Agronomic Institute of Chania) Saimme kuulla, että Kreetalle saapuu vuosittain yli viisi miljoonaa matkailijaa.

Tätä valtavaa joukkoa varten tarvitaan tietenkin liikkumistilaa, vettä, sähköä ja palveluja. Kreetan saaren keskialueella olisi tilaa ja erilaisia suunnitelmia onkin tehty, jotta turismi saataisiin leviämään ranta-alueita laajemmalle. Hienoja vuoristomaisemia löytyy, sen jokainen Kreetalla käynyt tietää. Mutta tällä hetkellä suuri osa matkailijoista viihtyy Kreetan merenrantapaikoissa.

Matkailukauden pidentäminen ympärivuotiseksi on niin Kreetalla kuin muuallakin haaste, johon haetaan ratkaisuja. Miten se sitten tapahtuu, vaikea sanoa, sillä rakennuksia ja paikkoja täytyy uudistaakin. Usein näitä huoltotoimenpiteitä tehdään, kun saari uinuu talvikautta.

Itse nautin, Kreetalla ja missä matkaankin, kaikkein eniten ns. sesonkien ulkopuolella matkustamisesta. Erityisesti siitä ajasta, kun matkailupalvelujen tarjoajat ovat saaneet hengähdystaukonsa ja ovat availemassa paikkoja uutta sesonkia varten.

Viikon aikana päivät täyttyivät asiapitoista puheenvuoroista, mutta ehdimme toki käymään muutamassa museossa ja arkeologisella alueella. Hanian yliopiston jälkeen käväisimme vielä Apteran arkeologista aluetta tutkimassa. Se sijaitsee lähellä Haniaa.

Apteran jälkeen suuntasimme kohti vuoristomaisemia ja Anogeian pikkukylää, jossa yövyimme Delina Mountain Resortissa.

Psiloritis-vuoren maisemissa

Yksi vierailupäivistämme oli varattu vuoristokohteisiin tutustumiseen. Kiemuraisiahan nuo vuoristotiet ovat. Hatarat kaiteet symboloivat jonkinlaista turvaa. Monet säännöllisesti Kreetalla vierailevat tuttavani vuokraavat auton tai jopa moottoripyörän päästäkseen helpommin paikasta toiseen. Kreetan julkisen liikenteen, käytännössä bussien on-line varaus löytyy KTELin sivuilta.

Äkkiseltään Kreetan vuoristoalueet näyttävät karuilta, aivan kuin niissä ei olisi elämää. Näin ei kuitenkaan ole. Karuudessakin kasvaa kaikenlaista. Kaiken kaikkiaan Kreetan saarelta löytyy noin 2350 eri kasvilajia, kerrottiin Hanian yliopistolla.

Artikkelin avauskuvassa ihmettelen 50-100 miljoonaa vuotta sitten muodostuneita fossiileja. (Sponges of Petradolokia). Kuvaaja: Eeva Pitkälä

Kävimme yhdessä monista maailman UNESCON geopuistoista, Psiloreítiksen geopuistossa. Pienen ylämäkitreenin jälkeen tutkimme Ída Antro luolaa. Se sijaitsee 1360 metrin korkeudessa.

Kreikkalaisessa mytologiassa Zeuksen äiti Rhea kätki vastasyntyneen Zeuksen juuri tähän Idan luolaan, jotta isä Kronos ei vahingoittaisi Zeusta. Samaa tarinaa kerrotaan myös jossain muuallakin, eikä niihin kyllästy koskaan. ”Aikuisten satuja”, sanoi kuljettajamme.

Niin tai näin, olihan se vaikuttava kokemus seisoskella luolassa ja katsella valtavana häämöttävää luolan suuta niin etäällä, että luolan suulle hieman myöhässä saapunut kollega näytti aivan pikku-ukolta.

Psiloritiksen rinteiden lammaspaimenet

Anogeian pormestari Sokratis Kefalogiannis seisoo mitatan – paimenen majan – vieressä ja kertoo Psiloritiksen rinteiden lammastaloudesta.

Lammaspaimenilla ei ole omia alueita, vaan kaikkien lampaat voivat liikkua vapaasti rinteissä. Paimenten määrä vähenee koko ajan Kreetalla. Suurten laumojen pitäminen on kallista, mikä pitää lampaiden määrän kurissa. Näin ei tule ristiriitaa maanviljelijöiden ja paimenten välillä maankäytöstä.

Anogeian alueella 80 prosenttia tuloista saadaan eläintaloudesta ja vain 10 prosenttia turismista. Väliin jäävät prossat tulevat sekalaisista toimista.

Turismin osuutta haluttaisiin lisätä. Tavoitteena olisi määrän lisääminen 30 prosentilla, mutta vesi on haasteena. Sokratis Kefalogiannis osoittelee etäälle. Siellä kuulemma on miljoonan litran tekoallas, mutta sitä korjataan. Se ei ole vesitiivis. Pato on suunnitteilla.

Muutakin tarvitaan, kuten paikallisten kouluttamista palvelemaan matkailijoita. Vuoren infraa tulisi ottaa käyttöön. Pitäisi keksiä talviurheilumuotoja. Lunta on. Tässä vaiheessa Mummolta pääsee huokaus, kun mieleen tulee suomalaisten matkailutoimijoiden huoli tulevasta.
Eli matkailukauden jatkoa Anogeian alueella havitellaan, sitä ympärivuotisuutta. Kaikki tämä hiilijalanjälkeä pienentäen.

Teiden parantamisen Kefalogiannis mainitsee myös. Viereisellä tieosuudella myllerretään. Valokaapelia ahkeroivat.

Jotain on jo suunnitteilla. Ida-vuorella olevassa observatoriossa on tarkoitus järjestää tieteellinen tapahtuma ns. tähtikoulu. Kefalogiannis mainitsee myös kolmen maan observatorioiden EU-jättiprojektin, jonka avulla voidaan ääritilanteissa siirtää tietoa satelliittiin.

Perinteinen paimenen sauva on monikäyttöinen

Paimenen sauvaa voi käyttää apuna kipuamiseen ja tasapainoiluun maastossa. Siihen voi nojata levähtäessään. Niskan taakse nostettuna se auttaa kehon lepuuttamisessa samalla kun katselee ympärilleen. Sauvaa heiluttelemalla voi tehostaa käsien eleitä ja huudahduksia lampaita ohjatessaan. Sauvan käyrällä päällä voi ohjata karitsan tai lampaan kaulasta lähemmäksi. Näin ruokkiminen tai hoitaminen on mahdollista ja helpompaa. Tai yksinkertaisesti vain, sauvalla voi osoittaa haluamaansa suuntaan tai kohteeseen.

Lisää Kreeta-aihesia juttuja, myös kirjavinkkejä.

Tältä syyskuun reissulta on tulossa vielä lisääkin. Pysy Mummon matkassa!