Käväisimme Ahvenanmaalla touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin moni matkailukohde oli vasta valmistautumassa sesonkiin. Nyt sesonki on Ahvenanmaalla jo huipussaan. Seuraavana muutamia maistuvia vinkkejä sinne päin suuntaaville.
Matkailutoimittajien Kilta järjesti reissun. Yleensä nämä järjestelyt tehdään kiltalaisten voimin ja tällä kertaa suurkiitos kuuluu Tero Pajukalliolle, joka kutoi kokoon monipuolisen ohjelman. Visit Ålandin edustaja opasti paikan päällä.
Ahvenanmaahan kuuluu noin 6700 saarta, joista kuutisenkymmentä on asuttua. Asukkaita on kaikkiaan noin 30 000. Pienin kunta on sadan asukkaan Sottunga. Kunnanjohtajia riittää. Heitä on kaiken kaikkiaan 16. Pyöräily ja vaellus luonnossa ovat suosiossa. Ahvenanmaan matkailusivusto Visit Åland.
Limua ja suklaata – Amalias limonadfabrik
Noin kahdeksan kilometrin päässä Långnäsin satamasta sijaitsee Amalias limonadfabrik. Yrittäjä Tony Asumaa esittelee toimintaa. Tuotekombo on hyvä ympärivuotisuutta ajatellen: limua kesällä, käsintehtyä suklaata joulusesonkiin.
Suklaat ovat kivoja matkamuistoja. Mercedes Chocolaterie -suklaalevyjen kuoret ovat Ahvenanmaa-aiheisia. Niistä löytyy moni Ahvenanmaalla tutuksi tullut nähtävyys. Ja mikä parasta, suklaata näytti löytyvän aika laajalti eri myymälöistä ja museoista.
Mercedes Chocolaterie -suklaalevyjen kuoret on taiteillut Amanda Valkonen. Sisältöön on käytetty kaakaon ja muiden tarvittavien ainesosien lisäksi ehtaa ahvenanmaalaista voita ja kermaa.
”Vanhaan malliin kirnuttua. Ikävä kyllä laktoositonta suklaa ei ole. Meillä ei ole sellaista osaamista täällä”, Tony kertoo.
Amalian limonadeja on useita kymmeniä sortteja. Muutamia ehdimme maistella, mutta kyllä on vaikea valita suosikkia. Tuotevalikoimassa on myös alkoholipitoisia juomia.
Yläkerran tilaan mahtuu vaikka bussilastillinen maistelijoita. Tietenkin tulee tilata maistelut etukäteen.
Omenasafarille Annan ja Janin luo – Öfvergårds, Tjudö
Omenanviljelijäpariskunnalla – Anna ja Jan Alm – on intohimo omenoihin ja niistä tehtyihin mehuihin. Kävimme tutustumassa Tjudössä Öfvergårdsin omenatilalla tuotantoon ja totta kai maistelemassa mehuja. Niitä olikin mitä maistella. Kymmenkunta pussia odotti maistelutilassa, maut kirpeimmästä makeimpaan. Ja kyllä! Mehujen mauissa on eroja. Anna kertoi, että he tekevät mehut omenalajeittain.
Ensi silmäyksellä omenatarhan puut näyttivät keskenkasvuisilta, mutta ei, ne ovat tarkoituksella leikattu mataliksi. Näin sato saa riittävästi aurinkoa ja se on helppo kerätä.
”Olemme pieni omenatarha, noin 6000 puuta.” Hups, kuulostaa minusta suurelta määrältä. ”Satatuhatta puuta on suuri tarha”, Anna valaisee.
Omenasafari Annan ja Janin johdolla on hyvä tapa tutustua omenanviljelyn saloihin. Näytti siltä, että Anna ja Jan suhtautuvat varsin kunnianhimoisesti alaansa. Siitä on todisteena monia huomionosoituksia ja palkintoja. Luetteloa löytyy heidän verkkosivuillaan.
Hauska eväsretkivaihtoehto! Pariskunta on rakentanut vanhoista omenalaatikoista piknik-vaunuja. Kyytiin valmispaketti, joka sisältää juustoja ja mehuja, ja nautiskelemaan omenapuiden katveeseen.
Smakbyn makuhermoja kutkuttava kylä
Lounaalla kävimme Smakbyssä ja sen jälkeen kävelymatkan päässä olevassa Kastelholman rauniolinnassa ruokaa sulattelemassa. Ålands Distilleryn tiloihin tutustuimme myös.
Smakbyssä olen käynyt jo aiemminkin. Siitä löytyy postaus
Kuvailin postauksessa yrittäjä Micken – Michael Björklund – suunnitelmia viitisen vuotta sitten:
”Micke ei nimittäin aio tyytyä jo olemassa olevaan ravintola-puoti-tislaamo –toimintaan, vaan toiveissa on kokonainen makuhermoja kutkuttava kylä.”
Halu tehdä kaikesta suurempaa näkyy. Ålands Distillery sijaitsi aiemmin ravintolan kellaritiloissa. Nyt se sijaitsee omassa rakennuksessaan maisteluhuoneineen.
Jan Karlsgården ulkoilmamuseoa kannattaa myös vilkaista. Se löytyy Åland Distilleryn vierestä. Nyt ehdimme vain aidan takaa katsella, kuinka kesätyöntekijät olivat jo työn touhussa. Ruohikko päätyi parempiin suihin.
Ahvenanmaalla törmäät usein ruoan yhteydessä nimitykseen axgan. Se tarkoittaa ruokaa Ahvenanmaan aineksesta. Axgan on se juttu! Lähiruokaa parhaimmillaan.
Kallas Skärgårdin kalat
Illallispaikkamme Kallas Skärgård sijaitsee lossimatkan päässä Vårdön saarella. Matkan varrella näkyi valtavia omenatarhoja. Kallas Skärgårdin ruokalista vaihtuu sesongin mukaan.
Kaunis puutarha kukkivine puineen houkutti, mutta toukokuinen helleaalto sai meidät valitsemaan illallispöydän sisätiloista. Illalliseksi söimme kuhaa, valtavan hyvää. Varmaan kuhan valmistamisessa oli käytetty sitä kuulua ahvenanmaalaista voita.
Illallinen Panimoravintola Stallhagenissa ja huhuilemassa Geodeettisessä kupolissa
Niin paljon kalaherkkuja tuli maisteltua eri puolilla Ahvenanmaata, että viimeisenä iltana päädyin kokeilemaan makkaraa. Stallhagenin panimoravintolan oluen kyytipojaksihan sellainen sopi. Vai oliko se toisinpäin. 🙂
Illallisen jälkeen pikainen pistäytyminen myymälän puolella ja sitten huhuilemaan Geodeettiseen kupoliin. Kupolikasvihuoneen sanotaan kestävän hyvin myrskyt ja myllerrykset. Keksintö on vanha, mutta noussee arvoonsa ilmastonmuutoksen myötä. Myrskyjä kestäviä rakenteita tarvitaan. Kupolissa oli kiva kokeilla äänentoistoa. Keskellä kupolia Mummon huhuut kaikuivat parhaiten.
Tuollainen omenamehumaistelu olisi valtavan kiinnostava kokemus, vaikka toki itse omenienkin maistelu olisi kiinnostavaa. Ahvenanmaa on kiva paikka, pitää koittaa ehtiä sinne sadonkorjuun aikaan.
Kiitos kommentista, Mikko! Oli todella mielenkiintoista. Yksi mehuista oli Santana ja alkoi jo musiikki soimaan mehua siemaillessa.