Viime viikolla kävimme suomalainen ruuan lähteillä, suorastaan pelloilla. Ilmojen herra piti huolen siitä, että ymmärrämme ettei ruoka pöytäämme tule vallan helposti. Koko päivän kestävä sade kiusasi toimittajaretkuetta, mutta niin se oli kiusannut maanviljelijöitä jo sitten kesäkuun kuivuuden. Kummatkin – kuivuus sekä märkyys – liiallisena ovat hankalia viljelijöille.
Retkueemme koostui kuudesta ympäristötoimittajasta. Tutustumiskäynnille meidät kutsui Ruokatieto Yhdistys ry.
Jokioisissa Tutkimuspuisto Elonkierrossa on näkemistä niin tutkimuksista kiinnostuneille kuin tavan matkailijoille
Päivän ensimmäisenä kohteena oli Tutkimuspuisto Elonkierto Jokioisilla. Elonkierto on maatalouden ja luonnonvarojen tutkimuksen esittelypuisto, mutta se on myös kiva käyntikohde perheille ja muillekin. Perinnemaisemissa kävelyn ohella pääsee tutustumaan eri kasvilajeihin ja kotieläimiin. Puistoon ei ole pääsymaksua, mutta jos haluaa syvempää tietoa, voi tilata maksullisen, opastetun kierroksen.
Elonkierto saa rahoitusta muun muassa Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta.
”Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja.”
Pakastealtaasta tuttu Apetit
Jokioisilta jatkoimme matkaa Säkylään, Apetitin tehtaalle. Söimme lounaan henkilöstöravintolassa samalla kun viljelypäällikkö Gunta Cirule kertoi, meille sopimusviljelystä ja nykypäivän maataloushaasteista.
Läheisellä Räpin koetilalla Köyliössä saimme maatuntumaa – vetistä kylläkin– sopimusviljelijän arkeen. Köyliönjärvi on pahoin rehevöitynyt ja se tiedostetaan tilalla.
”Hiilivarastoja pyritään kasvattamaan ja ravinnevalumia vesistöön vähentämään”, tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki kertoi.
Räpin tilalla tehdään myös lajikekokeiluja. Ei niin hyvin kasveja tunteva Mummo pääsi tutustumaan sellaisiin uutuuslajeihin kuin juuripersilja ja härkäpapu. Punaisia porkkanoita olen marketissa nähnyt, mutta sitä en olisi arvannut, että niitä viljellään Suomessa. Luulin eksoottisiksi maailman äärestä tuoduiksi juureksiksi.
Suklaata, siideriä ja spelttiä Salossa
Vihonviimeinen käyntikohde tuli yllätyksenä, eikä ollenkaan pahana! Alkuperäiseen matkaohjelmaan tuli muutos ja kurvasimme Saloon, Design Hill -taukopaikkaan.
Siellä toimii PetriS Chocolate Café
Design Hillin alakerrassa sijaitsevassa Brinkhall’s Wines & Cidersin tuotantolaitoksessa pääsimme jyvälle siiderin valmistuksen saloista. Tottakai hörpyt kuuluivat asiaan.
Simo Larmo kertoi speltin kasvatuksesta Birkkalan tilalla.
Kiinnostavalta kuulostava retki. Enpä olisi tiennyt, että tänään vietetään suomalaisen ruoan päivää. Täytyykin valita tänään vain suomalaista, mielellään lähellä tuotetttua, lautaselle.
Retki oli kyllä kiinnostava, sateesta huolimatta. Suomalaisen ruuan päivää voi viettää, vaikka joka päivä, mutta 4.9. se nostettiin teemapäiväksi. Jotenkin harmillisesti se tuntuu jäävän kaikkien mahdollisten teemapäivien jalkoihin, niitä kun riittää.