Toivottavasti huomiseen mennessä ei tule lisää ”hallinnollisia” yllätyksiä ja pääsen vihdoin sinne minne olen menossa, Patagoniaan.
Olen 3124 kilometrin päässä tavoitteestani Ushuaiasta, joka sijaitsee Argentiinan eteläkärjessä. Kilometrit tarkistin kuukeloimalla. Välimatka lienee hieman suorempi ja vähemmän kilometrejä lentäen. Huomenna koittaa lähtö. Taksi on tilattuna. Yritin saada Uberin, mutta luovutin. Sen olisi voinut maksaa kortilla, hotellin respasta tilattu vaatii seteleitä. Joten patjapankissa oli käytävä. Nyt ei tuulikaapissa ollut patjoja eikä asunnottomia, mutta pitkä jono kiemurteli ulkona asti. Kaikissa automaateissa ei ollut rahaa, mutta sain yhdestä nyhdettyä 30 egen verran. Toivottavasti se Western Unionin systeemi toimii Ushuaiassa, etten joudu uimaan kotiin.
Western Unionin nimissä toimivat eivät ole kaikki luotettavia – näin minulle kerrottiin Buenos Airesissa
Käväisin eilen yhdessä Western Unionin toimipisteessä kyselemässä. 370 pesoa saisin dollarilta, käsittelymaksu täällä päässä 6,5 % ja Suomessakin ehkä jotain. Kun jatkoin matkaa siitä korttelin verran eteenpäin eteeni ilmestyi toinen Western Union. Ihmeellistä siellä oli pitkä nauhoitettu jono. Yhdeltä jonottajalta sitten kyselin, että miksi porukka ei mene siihen lähellä olevaan, jossa ei ole jonoa, niin selvisi että tämä jonopaikka oli virallinen. Jonottaja selitti, että puolivirallisia on siellä täällä, mutta niistä ei ole takuuta. Rahoja ei välttämättä saa koskaan. Hän kehotti olemaan tarkkana ja tarkistamaan viralliset toimijat sovelluksesta.
Jonottamisessa järjestys tärkeää
Jono on jotenkin korostuneen tärkeä. Minut on palautettu jopa järjestyshenkilöiden käskystä jonon päähän. Se tapahtui kempparissa, jossa olin ostamassa aurinkovoidetta. En ymmärtänyt missä piti seistä ollakseen jonossa. Paikallinen nainen piti puoliani näitä järjestyksen valvojia vastaan. Kun olin vihdoin saanut ostokseni maksettua, jopa valvojat peukuttivat. Aurinkovoide maksoi vitosen verran ja sitä varten tarvittiin passi, kun maksoin Visalla. Näillä täällä on tosi viehättävä tapa peukuttaa, katsovat pää vinossa syvälle silmiin ja hymyilevät leveästi ja sitten peukku ilmaan.
Avauskuvassa on Kongressitalon portti. Pariin otteeseen olen ajanut taksilla sen ohi ja kuljettaja on esitellyt talon rosvojen rakennuksena.
Ushuaia on upea, ja varsin rauhallinen kohde. Kaupunki itsessäänkin on kiva, mutta kannattaa tutustua myös lähialuuen luontoon, sillä sekin on todella ainutlaatuista.
Kiitos kommentista. Ja totta, kaupunki vaikuttaa kivalta. Kaikki lähellä.