Suunnittelemani syyskuun vaellus Santiagon teillä siirtyi tuonnemmaksi. Hieman tunnelmiin pääsin, kun luin Monika Peetzin Tiistaisiskot -romaanin. Se kertoo viiden nelikymppisen naisen vaelluksesta Ranskan Loudresiin. Matkaan viisikko lähtee Montpellieristä. Jokainen siskoksista on tietenkin omanlainen, ammattikirjo kattava ja elämäntilanne vaihtelee sinkusta neljän lapsen äitiin. Naiset ovat saksalaisia ja tavanneet toisensa viisitoista vuotta aiemmin ranskankurssilla, jonka jälkeen ovat kokoontuneet kuukauden ensimmäisenä tiistaina puimaan elämäänsä. Kun yhden siskoksen aviomies kuolee ja häneltä jää pyhiinvaellus Loudresiin kesken, siskokset päättävät jatkaa edesmenneen askelilla. Loudres on yksi katolisen maailman kuuluisimmista kohteista, joissa kerrotaan ihmeparannuksia tapahtuneen. Toinen vastaava on Fatima Portugalissa. Siitä löytyy postauksia toissa kevään Portugalin caminoltani.
Tiistaisiskot pokkariversiona on mainiota lentoluettavaa tai jopa iltalukemista caminolla, mikäli sellaista nyt siellä tarvitsisi. Käytännössähän useimmat vaeltajat vaipuvat uneen – jopa iltakirjakoukutetut – kun parikymmentä kilometriä pyhiä polkuja on takana ja sänky edessä. Tiistaisiskot ovat lähes karikatyyrejä. Heistä on helppo löytää omia piirteitään joko yhdessä hahmossa tai useista eri hahmoista yhdistämällä. Tottakai, kun romaani on kyseessä, draamaa riittää. Loppuratkaisun kohdalla mietin, että näinkö helposti ja nopeasti asiat ratkeavat. Ei ainakaan mummon elämässä.