Heinolalainen emäntämme kehuskeli Kalkkisten hienoja maisemia, seudun parasta pitsaa ja lähiruokapuotia. Pakkohan sitä oli kurvata Kalkkisten kautta kotiin. Nimenomaan kurvata, sillä Heinolasta lähtevää kiemurtelevaa hiekkatietä riitti lähes kolmenkymmenen kilometrin matkan. Perillä odotti pikkuruinen kyläkeskus ja satama, johon tehdään myös risteilyjä Heinolasta käsin. Ehkä muualtakin, en tutustunut sen tarkemmin alueen vesiliikenteeseen.
Hienoa oli, että satamassa odotti polkupyöriä, joita voi lainata ja ajaa hieman etäämmällä olevaan kyläkeskukseen. Matkaa ”kirkolle” on kilometri.
Sataman pienvenelaiturissa oli parkissa avauskuvan moottorilla kulkeva rakennus. Liekö sauna. En päässyt kurkkaamaan.
