Launtaina suuntasimme seitsemän hengen porukalla Tallinnaan. Tarkoituksena – ehkä jopa ainoana – syödä hyvin ja mieluiten blinejä.
Se onnistuikin yllättävän helposti. Saimme etukäteen monia ravintolavinkkejä. Joissakin olen käynytkin – ehkä – eihän niitä paikkoja millään pysty muistamaan nimiltä, mutta yksi on jäänyt mieleen Tchaikovsky. Kävin siellä yksinäni lounaalla ja bors-keitto oli maittavaa. Juttua löytyy blogistani.
Viron parhaat ravintolat löytyvät sivulta Eesti Maitsete Restoranijuht jonne on
vuosikausia listattu ravintoloita paremmuusjärjestyksessä.
Troikkaa on ehdottanut moni. Raatihuoneen torilla oleva venäläinen ravintola. Me kävimme kuitenkin vain kokemassa tunnelmaa ja tutustumassa juomapuoleen. Lankussa oli maustettua viinaa: inkivääriä, anista, sitruunaa ja sen sellaista asiakkaan valinnan mukaan.
Myös Telliskivi No 15, Babulja ja Moon olivat kollegojen ja kavereiden suosittelulistoilla. Monia muitakin he mainitsivat, mutta vinkit olivat luokkaa ”Kyllähän sä muistat! Syötiin siellä silloin ja tällöin. Se vihreä talo kun mennään satamasta Viru-keskukseen”. No totta blinissä! Tällaisella elefantinmuistilla varustettu mummo sen paikan muistaa. Höh!
Päädyimme Mooniin. Se on aivan kivenheiton päässä Eckerö-linen terminaalista, jonne saavuimme.
Laivamatkasta täytyy todeta, että kyllä oli meininikiä. Ei taida oikein kapasiteetti riittää tällä nykyisellä sabluunalla, johon kuuluu useita kertoja päivässä lahden ylittäminen ja vielä rahtireissut yöaikaan. Vessat olivat sotkuisia ja palvelu jumitti. Joka paikkaan piti jonottaa. Jonottaminen ei ole hauskanpitoa. Kaukana takanapäin ovat ne ajat, jolloin laivaravintolassa pystyi tilaamaan sohvalta käsin värikkäitä drinksuja ja keskittymään nautiskeluun. Tällä lauantian riessulla tanssahtelevalle mummolle iloa onneksi tuotti reipastahtinen musiikki. Ei tarvinnut nojailupartneria vaan yksin, kaksin kuka kenenkin kanssa mentiin lattialle.
Ravintola Moon löytyy Eesti Maitsete Restoranijuht listalta sijalta 17. Söimme bors-keittoa alkuruoaksi ja blinit pääruoaksi. Porukkamme ole aika yksimielinen sekä ruuan että palvelun suhteen, hyvää olivat kumpikin.
Ravintola Moon aukesi kahdeltatoista ja meille jäi pieni tovi, sillä laiva saapui yhdeltätoista eikä kävelyyn mennyt kuin kymmenisen minuuttia. Ravintolan kanssa samassa talossa, osoitteessa Vörgy 3, on oluisiin ja kahviin erikoistunut Uba ja Humal -myymälä, jossa voi nauttia lasillisen pari. Istuimia ei riittänyt koko joukolle, mutta laseja kyllä.
Hyllyjen välissä touhuava myyjä kertoi, että olut on tosi nosteessa Virossa. Pienpanimoja on jo nyt 35 ja lisää tulee. Uba ja Humaliin tuodaan oluita myös Viron ulkopuolelta. Kaikenkaikkiaan noin 350 eri sorttia. Kaukaisimmat lienevät Japanista. Kallein olut näytti hyllytietojen perusteella tulevan Islannista. Osaavat kyllä hinnoitella tuotteensa.
