Ne jotka sanovat, että ikä on pelkkä numero, puhuvat potaskaa. Se on muutakin. Se on zika-viruksia, vuoristotautia ja ties mitä mistä ei teinimatkoillaan ollut edes kuullutkaan tai jos olikin eivät ne mokomat paljon päätä kivistäneet reissua suunnitellessa. Sitä vaan paukaisi matkaan sinne minne budjetti – vai liekö edes koko käsite käytössä – salli. Ajatusten sikermä kävi suunnittelusta.
Nykyään tuossa ajatusten sikermässä sirisevät malariaa ja zikaa kantavat hyttyset, vuoristotaudin mahdollisuus ja muut kauhukuvat. Mitä jos perhemajoituksessa ei olekaan omaa sänkyä. Tietoa on vuosien varrella tullut lisää sekä maailmasta että itsestä.
Olen surffaillut eri alueita Etelä-Amerikssa löytääkseni sopivan kielikurssin. Olen päätymässä Ecuadoriin.
Kuvassa on Julio, jonka tapasin matkamessuilla. Hän viestitteli aluksi ahkerasti mutta asia on jäänyt vaiheeseen. Viimeisimmässä viestissä hän ”odottaa vastausta yhdestä Ecuadorin parhaimmista kielikouluista”. Siitä on vierähtänyt kohta kuukausi.
Liekö lähtenyt lomalle tai jotain.