Latvian Suurlähetystössä järjestetyssä ideariihen tapaisessa istunnossa joku tiesi kertoa, että Riian venäläistaustaiset asukkaat ovat yhtä latvialaisia kuin latvialaistaustaiset. Heitä ei kuulemma erota toisistaan. Tämä eroaa siitä, miten koen venäläistaustaiset esimerkiksi Virossa käydessäni. Minusta siellä ero kahden eri taustasta tulevan kohdalla pistää silmään. Vai kuvittelenko vain?
Tilaisuuden tarkoituksena oli kartoittaa Latvian matkailutarjonnan hyvät ja huonot puolet suomalaisten näkökulmasta. Osallistujina kuutisen matkatoimiston edustajaa ja muutamia toimittajia.
Latvialainen vetäjä Oksana Kurcalte löysi yhtäläisyyksiä suomalaisten ja latvialaisten välillä.
– Meillä ei ole koskaan ollut kuninkaallisia.
Varmaan hän puhui itsenäisyyden ajasta.
Joo, kuin Suomessa, vaikka onhan meillä sentään Suomen kuninkaan kruunu. Sitä voi käydä ihailemassa Kemin museossa. Suomea kuningas ei ehtinyt hallitsemaan, mutta suunnitelmia oli, ja kruunu ehdittiin tehdä.
Saunaperinne kummassakin vahva. Sekin yhdistää.
Iltapäivä oli jo pitkällä kun Egitan lista valmistui. Toivottavasti sen perusteella latvialaiset matkailun helmet paljastetaan meille. Riika on monelle tuttu, mutta muu osa maasta niin minulle kuin monelle muullekin aika tuntematonta.
Ruoka kiinnostaa matkailijoita. Egita tähdensi, että Riiassa täytyy tietää mihin ravintolaan menee syömään, hintataso ei kerro mitään.
Ainakin suurlähetystön ruoan laatu oli kohdillaan.
Pääruoka peuraa. Lisukkeena tarjotut lantut olivat ihania. Voi kun saisin reseptin kokilta.
Ruokailua seurasi uusi tapahtuma, Latvian matkailumahdollisuuksien esittely suuremmalle yleisölle, pääasiassa median edustajia ja yhteistyökumppaneita.
Voi kun olisivat älynneet nostaa telkkarin ylemmäs, niin olisi tämä pieni pätkä pitkää mummoakin nähnyt olennaiset diat. Toki asiat esiteltiin suusanallisesti, mutta kun ne paikannimet ja muut kuulostavat kaikki samoilta.
Unescon maailmanperintökin taisi vilahtaa. Riian vanhakaupunki ainakin lienee listalla. Ostosparatiiseissa näytti olevan samoja brändejä kuin missä tahansa muuallakin. Kaupunkijuhlia, niitä riittää. Oliko peräti 60 erilaista.
Oopperaa. Pääsisiköhän siellä edullisemmin unen päästä kiinni kuin Savonlinnassa, jossa olen nukkunut useita kertoja. (En kuorsaa.)
Jurmalan kylpyläkaupungin hintatasoa nostavat rikkaat venäläisturistit.
Jossain päin Latviaa voi talvisin hiihtää 22 kilometrin pituista merenrantaa myötäilevää murtomaalatua.
Sikulda kaupungin lähettyvillä olevan Gaujan kansallispuiston pongasin puheesta mahdollisena vaelluskohteena. Sitten joskus.