Kolarin rajanylityspaikalta ajamme kohti kaunokirjallisuudesta tuttua Vittulaa, Pajalan asuinaluetta, jonka arvellaan saaneen nimensä taloissa aikoinaan ahkerasti siitetyistä lapsista. Mitähän Paskajänkällä tehtiin?
Vittulan vieressä on Laestadius –museo. Yksi pihapiirin taloista rakennettiin Lars Laestadiukselle, joka ei kaiketi ehtinyt nähdä sitä valmiina. www.laestadiusfriends.se
Kirjallisuuskierroksista kiinnostuneille vinkki: Matkailuinfosta saa (tiskin alla piilottelevat) Mikael Niemen jalanjäljillä karttaa. Ruotsiksi kylläkin, mutta Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä -paikat löytyvät siitä.
Muita Pajalan ylpeyksiä on otaksuttavasti Euroopan suurin aurinkokello.
 |
| Napapiiri Ruotsin puolella |
Yövymme Ylitorniossa (Övertorneå), jossa järjestetään vanhojen autojen kokoontumisajot. Tapahtumasta huolimatta saamme huoneen ja tapahtuman vuoksi pyydän huonetta pihanpuolelta. En ole osunut juurikaan autotapahtumiin, mutta sen verran voin kuvitella, että niillä ajetaan ympäriinsä, ja hiton myöhään. Eikä varmaan hiljaisimmilla kierroksilla.
Netti ei toimi ja laskua maksaessamme vastaanottovirkailija manaa harmaatalouden kitkemiseksi luotua käytäntöä. Ruotsissa harmaan sävyä ei ole tässä ilmaisussa, vaan siellä puhutaan svart ekonomi, mustasta taloudesta. Jokainen maksutapahtuma täytyy käyttää veroviranomaisten kautta. Se koskee kaikkia, jopa torikauppiaita.
”Laitteen hankkiminen maksaa paljon ja monet torikauppiaat ovat joutuneen lopettamaan sen vuoksi, etteivät voi ottaa maksua”, respan virkailija kertoo.
Tökkivästä yhteydestä huolimatta, luottokortilta maksu saadaan kuin saadaankin veloitettua, mutta kuittia ei saada. Se lähetetään postilla perässä kotiosoitteeseeni.
