Levin reissu myytiin meille ajatuksella ”tule kokemaan yötön yö”. Alue kuten muukin Lappi tähtää ympärivuotiseksi matkailukohteeksi, mutta paljon on tekemistä. Kyläpyöriä ovat hankkineet Levillä vieraileville. Niitä voi käyttää ilmaiseksi vuorokauden ajan – ehkä enemmänkin, se ei oikein selvinnyt minulle. Pyörien noutopisteitä on useita.
Mutta hyttyset, niitä ei voi sivuuttaa. Pyörän selässä ne eivät haitanneet, muutoin ovat todellinen riesa. Lomaviikkomme sattui helleaikaan, vaikka sitä pakoon olimme ajatelleet tulevamme, mutta vähäinen vaatetus ja hyttyset on mahdoton yhtälö.
Vuokramökkimme terassilla pystyimme istumaan minuutin, sitten sisään. Hyttyskierukat auttavat hieman, mutta ne haisevat pahalle. Hytteysten hengiltä läiskiminen on helppoa, sillä ne ovat hitaita, mutta yhden kun saa toimitettua pois päiviltä, arviolta seitsemänkymmentä tulee hautajaisiin. Sisällä niitä ei onneksi ole kovin montaa.
Kasarikaudella työpaikassani arvuuteltiin kolmea maailman turhinta asiaa. Ne olivat nunnan nännit, paavin pallit ja pomon kiitos ilman palkankorotusta. Levin kohdalla viimeisen voisi korvata ”Lapissa riippukeinu heinäkuussa”.
Kyllä! Minulla on riippukeinu mukanani.
Kun tulimme perille, ripustin ensitöikseni riippukeinuni kahden männyn väliin. Makasin siinä minuutin ajan. Männyt ovat muuten aika heppoista tekoa täälläpäin, hyvä etteivät katkenneet, kun rojahdin kirjoineni riippukeinuun. Toisen minuutin makasin terassilla, jonne keinuni siirsin, kun ajattelin että terassilla on varmaan vähemmän hyttysiä kuin metsikössä.
Levi pyörän selästä
Pyöräillessä katselemme mökkien ikkunoita. Ne ovat pääsääntöisesti pieniä, mikä varmaan johtuu energiansäästötoiveista. Pienet ikkunat ja tummasävyiset puuseinät, jotka imevät sen vähäisenkin valon, pimentävät mökin. Varmaan sillä on selityksensä miksi näin.
Mies polo uskoo tulevansa pian mökkihöperöksi. Olemme tottuneet avoimiin ikkunoihin ja oviin, ja tilaan jossa voi kuljeskella. Nyt täytyy pitää ikkunat säpissä, kun hyttysverkkoja ei ole kuin yhdessä.
Esteetön maisemapolku Levillä
Levin huipulta löytyy vajaan kilometrin pitkä näköalapolku, jolla voi rullailla vaikka pyörätuolilla. Siellä eivät sääsketkään piinaa, sen verran tuulen vire käy.